Ihannepaino: Mikä on oikea ihannepainosi? Oman ihannepainon ja biologisen hyvinvointipainon välillä voi olla ristiriita
Ihannepaino ei aina ole hyvinvointipaino. Keho asettuu biologiseen painoonsa, kun ihminen syö ja liikkuu normaalisti ja monipuolisesti. Biologinen hyvinvointipaino pysyy yllä ilman stressiä.
Ihannepaino ei aina ole hyvinvointipaino. Keho asettuu biologiseen painoonsa, kun ihminen syö ja liikkuu normaalisti ja monipuolisesti. Biologinen hyvinvointipaino pysyy yllä ilman stressiä.
Jokainen meistä on laskenut oman painoindeksinsä selvittääkseen, onko paino terveellisissä lukemissa. Painoindeksi perustuu pituuden ja painon suhteeseen, mutta se ei ole yksiselitteinen, sillä se ei huomioi ihmisen yksilöllistä ruumiinrakennetta. Painoindeksin perusteella ei voi siis päätellä ihmisen biologista normaalipainoa, jossa ihminen voi kaikkein parhaiten. Kaiken lisäksi kulttuurin ja itse itsellemme asettama ihannepaino on usein eri kuin hyvinvointipainomme.
Terveellinen paino ja oma ihannepaino ovat usein ristiriidassa
Painoindeksissä WHO:n määrittelemän normaalipainon alue on laaja, jopa parikymmentä kiloa. Esimerkiksi 165 cm pitkälle ihmiselle normaalin rajoissa oleva paino on 50–68 kg. Terveyden kannalta ihanteellisen painon rajat ja kulttuurin määrittämä ihannepaino ovatkin ristiriidassa keskenään.
Koska kulttuurissamme ihaillaan hoikkuutta, moni laihduttaa, vaikka olisi täysin normaalipainoinen. Sosiokulttuurinen painoihanne on siis tiukempi kuin terveyden kannalta määriteltä ihannepaino.
Kauneusihanteiden vuoksi naiset ovat usein tyytymättömiä kehoonsa ja pitävät itseään lihavana todellisesta painosta riippumatta. Halu olla laihempi sisäistetään jo lapsuudessa, sillä laihuus yhdistetään länsimaisessa kulttuurissa kauneuteen, hyvinvointiin ja menestykseen.
Lue myös: Syö ja liiku vartalotyypillesi sopivalla tavalla – näillä vinkeillä pääset eroon paino-ongelmista
Tiedätkö biologisen hyvinvointipainosi?
Biologiseksi normaalipainoksi sanotaan painoa, johon keho asettuu, kun ihminen syö ja liikkuu normaalisti ja monipuolisesti eli elää perusterveellistä elämää. Hyvinvointipaino määräytyy perimän mukaan eikä sitä voi suoraan verrata painoindeksiin.
Painoindeksin lailla hyvinvointipainokaan ei ole tietty luku vaan vaihteluväli. Toisilla se voi olla hyvinkin hoikka, kun taas toisilla painoindeksin mukaan lievästi ylipainoinen. Hyvinvointipaino ei siis välttämättä ole sama kuin ihannepaino, jonka olet määritellyt itsellesi.
Ristiriidasta seuraa tyytymättömyyttä omaan kehoon ja mahdollisesti jatkuvaa laihdutusta, painon jojoilua tai syömishäiriöitä. Biologisessa hyvinvointipainossa ihminen kuitenkin voi fyysisesti ja henkisesti parhaiten. Silloin kuukautiset tulevat normaalisti, vatsa toimii ja ihminen on myös psyykkisesti tasapainossa.
Tiedät olevasi biologisessa hyvinvointipainossasi, kun paino pysyy yllä ilman stressiä ja ruoka ei pyöri koko ajan mielessäsi. Hyvinvoinnin kannalta ei siis ole järkeä laihduttaa biologisen painon alapuolelle. Biologinen hyvinvointipaino on tärkeämpi mittari kuin ihannepaino.
Lähteet: Keventäjät, Duodecim, Terveyskirjasto, Syömishäiriöliitto, BMI.fi
Kommentit
Heh, ”tiedät olevasi biologisessa hyvinvointipainossasi, kun paino pysyy yllä ilman stressiä ja ruoka ei pyöri koko ajan mielessäsi”. Tuo lause käytännössä kannustaa ja oikeuttaa ihmiset pysymään ylipainoisina, sillä ylipaino pysyy yllä juurikin sillä, että ei stressaa painostaan, eikä välitä itestään yhtää mitään. Eikä ruokakaan varsinaisesti pyöri koko ajan mielessä, koska ei henkilöllä ole mitään sääntöjä ruuan suhteen: syödään mitä halutaan ja milloin halutaan. Tällä tyylillä ei kuitenkaa olla missään hyvinvointipainossa, vaan välinpitämättömyyspainossa, joka on yleensä aina ylipaino.
Parempi ohje ois ollu: ”tiedät olevasi biologisessa hyvinvointipainossasi, kun olet painoindeksissä normaalipainon sisällä ja paino pysyy yllä ilman stressiä, eikä ruoka pyöri koko ajan mielessäsi”.
Painoindeksi sinänsähän ei ole vedenpitävä määritelmä, mutta sen antamat rajat on kuitenkin tarpeeksi suuntaa antavia normaali ihmisille. Ja kuten esimerkissä käy ilmi 165cm pitkälle ihmiselle normaalin painon rajat on 50–68kg. Siinä on jo erittäin suuri vaihteluväli! Käytännössä tuo kattaa ruumiinrakenteellisesti skaalan hoikasta ns. normaaliin. Kellään ihmisellä ei kuitenkaan ole mitään järjellistä syytä olla ylipainoinen, kun jo normaalin painon rajatkin on noin suuret. Kyse on vain välinpitämättömyydestä itseään kohtaan. Toki lievä ylipaino (muutama kilo) ei vielä maailmaa kaada, mutta jo merkittävä ylipaino (kymmeniä kiloja) lisää kaikkien sairauksien riskiä ja esim. diabetesriski kasvaa jokaisella extrasentillä vyötärössä.
Ja mitä tulee vielä tohon ns. biologiseen ihannepainoon, niin sekään ei ole täysin kiveen hakattu asia. Se on se paino mihin sun keho on tottunut viimevuosien elintapojen seurauksena, mutta sitä voi muuttaa! Tuo biologinen painosääntö pätee lähinnä silloin, kun yritetään mennä tai pysyä BMI-asteikolla normipainon alarajoilla. Sen sijaan se, että on tottunut oleen esim. 20kg ylipainoinen, ei tarkoita, että se olis sun biologinen ihannepaino. Se vain tarkoittaa, että olet tottunut ylipainoosi. Tälläisiä ihmisiä on maapallo pullollaan ja sen takia meillä on ylipainoepidemia.
Kommentit
Heh, ”tiedät olevasi biologisessa hyvinvointipainossasi, kun paino pysyy yllä ilman stressiä ja ruoka ei pyöri koko ajan mielessäsi”. Tuo lause käytännössä kannustaa ja oikeuttaa ihmiset pysymään ylipainoisina, sillä ylipaino pysyy yllä juurikin sillä, että ei stressaa painostaan, eikä välitä itestään yhtää mitään. Eikä ruokakaan varsinaisesti pyöri koko ajan mielessä, koska ei henkilöllä ole mitään sääntöjä ruuan suhteen: syödään mitä halutaan ja milloin halutaan. Tällä tyylillä ei kuitenkaa olla missään hyvinvointipainossa, vaan välinpitämättömyyspainossa, joka on yleensä aina ylipaino.
Parempi ohje ois ollu: ”tiedät olevasi biologisessa hyvinvointipainossasi, kun olet painoindeksissä normaalipainon sisällä ja paino pysyy yllä ilman stressiä, eikä ruoka pyöri koko ajan mielessäsi”.
Painoindeksi sinänsähän ei ole vedenpitävä määritelmä, mutta sen antamat rajat on kuitenkin tarpeeksi suuntaa antavia normaali ihmisille. Ja kuten esimerkissä käy ilmi 165cm pitkälle ihmiselle normaalin painon rajat on 50–68kg. Siinä on jo erittäin suuri vaihteluväli! Käytännössä tuo kattaa ruumiinrakenteellisesti skaalan hoikasta ns. normaaliin. Kellään ihmisellä ei kuitenkaan ole mitään järjellistä syytä olla ylipainoinen, kun jo normaalin painon rajatkin on noin suuret. Kyse on vain välinpitämättömyydestä itseään kohtaan. Toki lievä ylipaino (muutama kilo) ei vielä maailmaa kaada, mutta jo merkittävä ylipaino (kymmeniä kiloja) lisää kaikkien sairauksien riskiä ja esim. diabetesriski kasvaa jokaisella extrasentillä vyötärössä.
Ja mitä tulee vielä tohon ns. biologiseen ihannepainoon, niin sekään ei ole täysin kiveen hakattu asia. Se on se paino mihin sun keho on tottunut viimevuosien elintapojen seurauksena, mutta sitä voi muuttaa! Tuo biologinen painosääntö pätee lähinnä silloin, kun yritetään mennä tai pysyä BMI-asteikolla normipainon alarajoilla. Sen sijaan se, että on tottunut oleen esim. 20kg ylipainoinen, ei tarkoita, että se olis sun biologinen ihannepaino. Se vain tarkoittaa, että olet tottunut ylipainoosi. Tälläisiä ihmisiä on maapallo pullollaan ja sen takia meillä on ylipainoepidemia.
Täsmälleen näin, Marko!
Tänä päivänä on jotenkin tehty hyväksytyksi se, että on lihava eikä tee asialle mitään. Olen kohta 50-vuotias, normaalipainoinen (172cm, 64kg) nainen mutta saan usein kuulla itseäni pyöreämmiltä kanssasisariltani olevani luuviulu, kukkakeppi ja mitä niitä nyt onkaan. Mutta. Auta armias, jos uskaltaudun sanomaan lihavalle 50 naiselle, että hän on ylipainoinen niin, johan on tupenrapinat! He, kun ovat juuri niin tyytyväisiä kokoonsa ja muuta,no suoraan sanottuna ,***kaa. Sillä. En usko, vaikka joku kuinka väittäisi, että 170cm pitkä nainen, joka painaa yli sata kiloa, on ulkonäköönsä tyytyväinen. Ja tämä on fakta. Voi olla tyytynyt oloonsa mutta tyytyväinen, ehei, silloin pettää itseään. Kukaan ei synny lihavaksi. 50 v vaan on jo äärestä työlästä laihtua tai edes pitää ns normipaino, on helpompi hyväksyä lihoamisensa, kun lukee tällaisia artikkeleja. Minun puolestani voisi tulla vaikka läskivero tms, jolla voitaisiin kattaa lisääntyneet terveydenhoitokulut, joita ylipaino tuo tullessaan. Älkööt kukaan nyt loukkaantuko, tämä on vain minun mielipiteeni.
Epigenetiikka on keksitty… Joo on geenejä, mitkä vaikuttaa vartalonmuotoon, mutta painoa ja myös joissain tapauksissa vartalonmuotoakin voi muokata ruokavaliolla ja liikunnalla.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous