Life coach palveluksessasi: Valmennuksen satoa – Sonja

Kaksi onnekasta kävijää voitti Ellien ja Valmentamon kilpailussa neljä life coach -tapaamiskertaa. Pääsette nyt lukemaan sekä life coach -Annen että valmennettavan itsensä näkemyksen tapaamisista. Ensimmäisenä vuorossa on Sonja.

Sonja 36, aviomies ja yksi poika

Anne: Sonjan valmennus

Tapasin Sonjan ensimmäisen kerran toukokuussa, jolloin tutustuimme ja teimme kartoituksen valmennusta kaipaavista asioista. Kartoituksesta tuli laaja ja Sonja löysi monta asiaa, joihin hän kaipasi muutosta.

Muutostarpeisiin kuuluivat muun muassa oman ajan löytäminen, hyvinvoinnin parantaminen, talouden kehittäminen ja tupakoinnin lopettaminen. Päällimmäisenä toiveena hänellä oli kuitenkin saada avioliitto kuntoon. Miehen vuorotyö vaikutti siihen, että yhteistä aikaa ei oikein ollut ja silloin kun sitä oli, sekin kului riitelemiseen.

Sonja tiedosti hyvin, että jatkamalla samaan malliin, avioliitto olisi muutaman vuoden kuluttua hajalla. Asetimme siis ongelmien kartoituksen lisäksi myös muutostavoitteet ja opettelimme ajattelemaan positiivisesti. Sonja oli aluksi hieman skeptinen valmennuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Toinen tapaaminen

Toisen kerran tapasin Sonjan kesäkuussa, viikko ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Tavoitteena oli sillä kertaa kirkastaa aikaisempia tavoitteita ja keskittyä olennaiseen.

Parisuhdeasioissa pääsimme pintaa syvemmällä. Olennaisin juttu ei ollutkaan yhteisen ajan puute vaan se, että yhteinen aika kului riitelemiseen. Keskityimme siis siihen.

Parisuhteessa on olennaista muistaa, että toista ei voi muuttaa, mutta itseään voi. Opettelimme valmennuksessa tunteiden käsittelymenetelmiä. Sonja kertoi ärsyyntyvänsä miehensä käytöksensä ja kuittailevansa samalla mitalla takaisin. Mielikuvaharjoituksissa syntyi oivallus, että Sonjalla on halu heikkona hetkenä ”kiusata” toista. Tunneharjoitusten avulla päästimme irti sisäisestä ärsyyntyjästä sekä kiusaajasta.

Käsittelimme myös sitä, millainen Sonja saa avioliittonsa eheytymään ja millainen hajoamaan. Sonja tajusi, että hän voi itse valita toimintatapansa ja sen myötä pelastaa avioliittonsa. Jatkossa Sonja lupasi huomioida miestään ja olla iloisempi ja rennompi.

Tupakanpolton lopettamisen suhteen teimme myös erilaisia mielikuvaharjoituksia. Sonja lupasi lopettaa tupakanpolton ennen kesäloman alkamista. Kotiläksyksi hän sai kirjoittaa jäähyväiskirjeen sisäiselle polttajalleen. ”En halua enää haista pahalle!”, Sonja totesi.

Motivaatioksi tupakanpolton lopetukseen Sonja päätti ylläpitää mielikuvaa fressistä ja hyvinvoivasta naisesta. Laskimme myös, että Sonja säästäisi tupakanpolton lopetuksen seurauksena n. 75 000e seuraavan 50 vuoden aikana. Sillä voisi viettää jo mukavia eläkepäiviä.

Kolmas tavoite oli kuntoilun aloitus. Sen suhteen Sonja lupasi tehdä suunnitelman sporttisesta kesästä, johon kuuluisi 3-4 kertaa viikossa liikuntaa. Kotiläksyksi Sonja sai vielä tehdä itselleen motivaatiotaulun, jossa hän olisi hehkeän näköisenä.
Tauluun tulisi lisätä vielä voimalauseita onnellisesta avioliitosta, timmistä kunnosta ja savuttomasta Sonjasta.

”Laitan siihen kuvani laivalta,” Sonja totesi. ”Näytän siinä hyvältä, tapasin tuolloin aviomieheni.” Kotiläksyjen ja suunnitelmien avulla Sonjan tulisi löytää kesällä oma iloinen, hyvinvoiva itsensä.

Kolmas tapaaminen

Sonjan kolmas valmennuskerta ajoittui elokuulle. Sonjalla oli ollut kiva kesäloma. Hän oli löytänyt aikaa kuntoiluun ja muutenkin elämä maistui mukavalta.

Koska perusasiat olivat kunnossa, keskityimme tällä kertaa ajanhallintaan. Kuten kaikki tiedämme, aikaa ei voi hallita, mutta omaa ajankäyttöään voi. Monille on ajanhallintakursseilta tuttua priorisoi, delegoi, deletoi –tekniikat, kuten Sonjallekin.

Entäs sitten, jos kaikki tekeminen on tärkeää, eikä enää voi delegoida ja deletoida? Silloin otetaan apuun mielen – ja tunteiden hallinta -tekniikat.

Teimme Sonjan kanssa mielikuvaharjoituksen siitä, että miten mieli ja keho reagoi, jos ajattelee montaa asiaa samaan aikaan. Kiireen ja stressin tunne kasvaa, tekeminen muuttuu ”häsläämiseksi” ja laatu huononee. Kiireen ja stressin vallitessa ei myöskään näe ns. ”metsää puilta” eli alkaa helposti tehdä epäolennaisia asioita olennaisten sijaan.

Olennainen pointti kiireen hallinnassa on keskittymiskyky. Se, että keskittyy yhteen asiaan kerrallaan ja tekee sen hyvin.
 
Toinen olennainen seikka on tunne. Kiire on myös monesti tunne, jonka ihminen omaksuu, vaikka ei kiire olisikaan. Opettelimme Sonjan kanssa myös tekniikoita, joilla kiireen tunteen tilalle voi luoda rauhan tunteen.

Sitä on hyvä testata esim. autolla ajaessa. Kotimatkasi kestää yhtä kauan, ajoitpa sen sitten rauhallisesti keskittyneenä tai kiireisenä ja kiukkuisena. Ensimmäiseksi mainittu on vain huomattavasti mukavampi valinta.

Neljäs valmennuskerta

Neljäs valmennuskerta ajoittui syyskuulle, jolloin Sonja oli juuri palannut mukavalta aurinkolomalta. Tällä kertaa keskityimme uravalmennukseen. Esitin Sonjalle erilaisia kysymyksiä, joihin hän vastasi rentoutusharjoituksen jälkeen.

Vastauksista kumpusi se, että Sonja tekee kutakuinkin itsensä näköistä työtä tällä hetkellä. Tosin erilaisia toiveita työnkuvan muutokseen löytyi pitkällä tähtäimellä.

Sonja on älykäs ja nopea ja pitää vaihtelevasta työstä. Näitä toiveita hän saakin nykyisessä työssään toteuttaa.

Teimme myös harjoituksen elämäntehtävän kirkastamiseen. Sonjalle selvisi, että jonain päivänä hän tulisi auttamaan nuoria. Milloin tämä sitten muuttuu konkretiaksi? Tämän aika näyttäköön.

Sonjan alkuperäinen tavoite valmennukselle oli se, että hän saa parisuhteensa kuntoon. Nykyään parisuhde kukoistaakin ihan eri tavalla, koska Sonja on oppinut käsittelemään tunteitaan ja osaa ottaa muita paremmin huomioon.  

Paras tapa parantaa parisuhdetta on katsoa itseään peiliin ja laittaa suhde omaan itseen parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Ympärillä olevat ihmiset kun ovat peilejä meille.

Kokonaisuudessa valmennus oli Sonjalle positiivinen kokemus, vaikka hän aluksi olikin skeptinen asian suhteen. Sonjan suurin oivallus oli, että miten moni asia on loppupeleissä ihan vain itsestä kiinni. Ja sillä pärjää pitkälle.

Anne Karilahti, Valmentamo

Sonja: Annen tapaaminen

Lähetin hakemuksen valmennukseen päivänä, jolloin tuntui, että kaikki menee päin prinkkalaa niin töissä kuin kotonakin. Olin jo unohtanut koko homman, kunnes Annelta tuli viesti, että minut oli valittu mukaan. Mietin ja yritin muistella, mitä olin hakemukseeni kirjoittanut… En muistanut, mutta kaipa olin tilittänyt kaiken olevan päin peetä. Tosi asiassa asiat eivät niin huonosti olleetkaan.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla lähdin aika skeptisellä mielellä katsomaan, mitä tämä touhu on. Jo ensimmäisen kerran jälkeen olin tyytyväisempi. Huomasin, ettei Anne antanut valmiita vastauksia, vaan sain itse pohtia asioita ja niihin vastauksia. Ratkaisut olivat oikeastaan itsestäänselvyyksiä, joita ei ole vain tullut itse ajatelleeksi. Huomasin, ettei life coachaus ollutkaan mitään huuhaata! Ensimmäisellä kerralla kävimme Annan kanssa läpi niitä asioita, joihin halusin paneutua valmennuksen aikana.

Minulla ei mitään suuria ongelmia lopulta kuitenkaan ollut (ainakaan omasta mielestä) ja ratkaisutkin löytyivät helposti Annen vain hieman töniessä minua ajattelemaan asioita eri tavalla. Asiat, joita käsittelimme valmennuksessa, olivat aika tavallisia kuten parisuhteen kriisit, miten saada lisää yhteistä ja omaa aikaa, kuinka päästä kiireestä, kuinka oppia hieman vähemmän räjähteleväksi, kuinka oppia tunnistamaan tunteita ja hallita niitä, kuinka olla kärsivällisempi  jne. Eli ihan perusasioita minun mielestäni. Jos minulta loppuivat aiheet, Anne heitti ehdotuksia ja minä sitten päätin ovatko ne sellaisia, joita haluan käydä läpi. Jokaisella kerralla kävimme läpi muutaman asian.

Annen neuvot olivat järkeviä ja toimivia, kunhan ne vain aina vielä muistaisi toteuttaa käytännössä. Olin oikein tyytyväinen tähän valmennukseen ja voisin harkita käyväni jatkossakin aina silloin tällöin. Tämä oli vähän niin kuin ”terapiaa”, pääsi puhumaan rauhassa mieltä askarruttavista asioista ihmisen kanssa, joka kuunteli, muttei kuitenkaan antanut valmiita vastauksia. Vaikka hain valmennukseen extempore, uskon alkaneeni sen myötä ajattelemaan ja suhtautumaan asioihin hieman eri tavalla. Uskon, että tästä oli minulle hyötyä!