Lihavuus on lapsellekin ongelma

Suomalaislapsista 10-20 prosenttia on ylipainoisia. Euroopassa liikalihavia lapsia on jo noin 5 miljoonaa, ja määrä kasvaa jatkuvasti.

”Vanhemmilla on asiassa ehdottomasti suurin vastuu” ravitsemusterapeutti Tuula Heikkinen painottaa. Huomiota on kiinnitettävä koko perheen ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Ennen kaikkea lapsi kuitenkin tarvitsee ”aikaa, rajoja ja rakkautta.”

Leikki liikuttaa lasta

Liikunta kannattaa pukea leikin muotoon. Jos sopiva leikkikaveri puuttuu, on sen löytämiseen kiinnitettävä huomiota. Lasten puuhille on järjestettävä myös riittävästi tilaa.

”Tavallinen kerrostalon piha on ihanteellinen paikka. Siellä vanhemmat voivat valvoa lapsiaan ja tilaa riittää.”

Liikkumisen ei myöskään tarvitse olla kallista. Mielikuvitusta on luvallista käyttää. Koko perheen hiihtoretki ja uintireissu eivät maksa mitään.

”Lapset usein haluavat kokeilla kaikenlaista, ja esimerkiksi jääkiekkovarusteisiin rahaa saa kyllä kulumaan” Heikkinen tietää. ”Tarvikkeita voi ostaa käytettynä vaikka kirpputoreilta. Raha ei saa olla este liikkumiselle.”

”Koululiikunta on karhunpalvelus”

Heikkisen mukaan ”koululiikuntaa on älyttömän huonosti kehitetty”. Lapsi oppii, että liikuntaa on harrastettava vain pari tuntia viikossa, kun todellisuudessa suositeltava määrä on kaksi tuntia päivässä.

Heikkisen mielestä koulua hyödynnetään liian vähän lasten liikkumiseen. Tutussa ja turvallisessa paikassa voi harrastaa koulutuntien jälkeen. Näin lasten harrastukset järjestyisivät paremmin myös vanhempien kannalta.

”Kouluissa voisi olla vaikka oma juoksu- tai lentopallojoukkue. Se olisi varmasti motivoivaa, eikä vanhempien tarvitsisi olla huolissaan esimerkiksi harjoituksiin viemisestä.”

Koko perheen ruokaremontti

Ongelmana on myös aikuisen jatkuva kiire. ”Lapset viettävät liikaa aikaa yksin” Heikkinen sanoo. ”Kun syömistä ei valvota, vaihtuu porkkana helposti suklaapatukkaan.”

Kun välipalaksi syödään sipsejä ja karkkia ei oikea ruoka enää illalla maistu. ”Vanhempien on tiedettävä mitä lapsi milloinkin syö. Perheiden pitäisi syödä yhdessä lämmin ruoka ainakin kerran päivässä.”

Vanhemmat ovat vastuussa myös siitä, mitä lapset löytävät suuhunsa keittiönkaapeista. Oikeat valinnat on tehtävä jo kaupassa.  Herkuttelu kuuluu kuitenkin normaaliin elämään. Ruokavalio ei saa olla liian tiukka.

”Karkkipäivää kannattaa viettää. Siinäkin tosin on muistettava rajat, ylettömyyksiin ei pidä mennä.”

Hyvää, ravitsevaa ja kevyttä syömistä tulisi tarjota lapselle noin 3-4 tunnin välein. Lapsi voi itse päättää minkä verran syö, eikä nälkä pääse yllättämään. Näin tuleva aikuinen oppii syömään oikein jo nuorena.

”Tosin, jos lapsi liikkuu paljon, herkkuja voi syödä useammin.”

Uni, hyvä lääke lihavuuteen

Unen määrä vaikuttaa painoon. Liian vähän nukkuvat ja unihäiriöiset ovat selvästi herkempiä lihomaan kuin tarpeeksi nukkuvat.

Ulkomaisissa lasten lihavuutta koskevissa tutkimuksissa on huomattu, että unen puutteen ja lihomisen yhteys on riippumaton muista tekijöistä. Esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan ja välipalojen määrä ei pysty korvaamaan hyvää unta.

Jatkuva univaje edistää energian varastoitumista rasvaksi. Valvominen myös lisää ruokahalua ja väsyneenä syö helpommin hiilihydraatteja ja rasvaa. Liian vähän nukkunut kärsii usein myös stressistä. Stressin ja ylipainon välinen yhteys on tunnettu jo vuosia.

Ihmisen unentarve on yksilöllinen, mutta se säilyy samantyyppisenä läpi elämän. Paljon unta tarvitsevista lapsista kasvaa paljon unta tarvitsevia aikuisia. Lapsen unen tarve kulkee geeneissä. Se muistuttaa usein toisen vanhemman unen tarvetta. Ala-asteikäinen tarvitsee keskimäärin kymmenen tuntia unta yössä.

Vaaka + vekara = ?

Milloin lapsi on liian lihava? Painoindeksiä ei voida käyttää lihavuuden mittana, koska lapsi kasvaa ja kehittyy omaa tahtiaan. Painon tarkkailemiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota ihannepainon ylittyessä 25-30 prosentilla.

”Terve järki kyllä kertoo, mikä on normaalia lapsen pyöreyttä ja mikä ongelma johon on kiinnitettävä huomiota” Heikkinen sanoo.

Laihduttamista ja siitä puhumista on vältettävä, jos lapsen paino ei ole noussut reippaasti.

”Tärkeämpää on keskittyä hidastamaan painon nousua. Liikunnan vähäiselläkin lisäämisellä ja ruokavalioon puuttumisella on vaikutusta” Heikkinen muistuttaa.

”Kehon merkitys on liian suuri”

”Jo päiväkoti-ikäiset lapset puhuvat läskeistä ja laihduttamisesta” Heikkinen kertoo. Jatkuvalla laihdutuskuurilla kituuttava äiti vaikuttaa etenkin tyttöjen minäkuvaan. Sairaalloinen laihduttaminen ja syömisten tarkkailu ei kuitenkaan ole vain tyttöjen ongelma.

Tytöt haluavat olla mahdollisimman laihoja ja pieniä. Pojat taas pyrkivät kropan kasvattamiseen. ”Kun läski ei ole toivottavaa, kokoa yritetään kasvattaa lihasten avulla. Jotkut murrosikäiset pojat syövätkin pelkkää proteiinia.”