Lihavuus tekee naisista julkista riistaa – Annan lukijoiden karut kokemukset: ”Kaupan jonossa huomautellaan ostoskorin sisällöstä”

Syrjintää työelämässä, vähättelyä lääkärissä, solvauksia kaduilla. Tutkijan mukaan lihavuus on yksi ihmistä kielteisimmin leimaavista ominaisuuksista. Erityisesti naiset kärsivät läskifobiasta.

”Kaupan jonossa joku huomauttelee ostoskorin sisällöstä, nuoret kadulla huutavat perään, että kauhea läski, terveydenhuollossa korvakipu johtuu ylipainosta.”

”Treffikumppani oli nähnyt kasvokuvani ja kehunut nätiksi. Treffeillä hän mittaili minua päästä varpaisiin ja sanoi, että oli ajatellut vähän hoikempaa naista. Kehtasi vielä kysyä, olenko ajatellut laihduttaa.”

”Koska se syntyy? Sulle käy nuo mammavaatteet.”

Vastaukset olivat karua luettavaa, kun Anna kysyi lukijoiltaan kokemuksia ylipainoisena elämisestä. Ikävää kommentointia ja asenteellisuutta ilmeni kaikkialla: kaduilla, kodeissa, kouluissa, lääkärissä, treffeillä.

Lihavuustutkija Hannele Harjunen ei ole yllättynyt. Hän puhuu lihavuuden stigmasta, jolla tarkoitetaan lihaviin ihmisiin kohdistuvia ennakkoluuloja, epäasiallista kohtelua ja syrjintää.

– Se alkaa ihan arkisista käsityksistä, kuten siitä, että lihavat ovat laiskoja ja että lihavuus on heidän omaa syytään. Ja se päättyy vakaviin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, jotka näkyvät syrjintänä muun muassa työelämässä ja terveydenhuollossa.

Harjusen tutkimusryhmä teetti vuonna 2015 nettikyselyn, johon vastasi lähes 18 000 ihmistä. Kävi ilmi, että lihavien kokema epäasiallinen kohtelu on suoraan verrannollinen kiloihin: mitä isompi koko, sitä ikävämpiä kokemuksia.

Lihavuuden stigma on myös hyvin sukupuolittunutta. Naiset kohtaavat pilkkaa, syrjintää ja kommentointia miehiä enemmän.

– Naisiin kohdistuu ylipäätään enemmän ulkonäköpaineita kuin miehiin. Naisen vartaloa kontrolloidaan ja naista rangaistaan eri tavoin, jos vartalo ei vastaa kauneusihanteita.

Lihavuus leimaa ihmistä kaikilla elämän osa-alueilla

”Minuun on käyty käsiksi, kourittu ja kaadettu. Uhattu jopa raiskata. Painon kommentointi on liitetty usein seksuaalisuuteen. ’Sua ei muuten kukaan koskaan panis!’ -kommentti on tullut tutuksi.”

Hannele Harjusen mukaan lihavuus on yksi ihmistä kielteisimmin leimaavista ominaisuuksista. Se näkyy kaikilla elämänalueilla.

– Painolla on valitettavan suuri merkitys nykyihmisen elämässä. Se on aina väärä, ja sitä on melkein aina liikaa tai ainakin väärässä paikassa.

Suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että lihavien naisten – erityisesti korkeakoulutettujen lihavien naisten – palkkaus laahaa jäljessä. Lihavien työnhakijoiden on myös vaikeampaa saada töitä kuin normaalipainoisten.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa painon huomattiin vaikuttavan myös opiskelijavalinnoissa. Jos vaadittiin kuvaa tai haastattelua, lihavien oli hankalampi tulla valituiksi. Tämä koski erityisesti naisia.

Myös ylipainoisten liikuntakokemukset ovat usein ikäviä: he saavat ennakkoluuloista ja huonoa kohtelua niin kanssaliikkujien kuin liikunnan ammattilaisten taholta.

– Naiset kertovat naureskelusta ja pilkasta, jota kohtaavat harrastaessaan liikuntaa. Siksi heillä on korkea kynnys treenata erityisesti julkisella paikalla.

Lihavat kokevat myös, että heidän on vaikeampi löytää kumppani kuin normaalipainoisen, mutta varsinaista tutkimustietoa tästä ei ole. Syyskuussa 29-vuotias Miisa Asikainen kertoi Helsingin Sanomissa (20.9.), miten pluskokoinen nainen muuttuu deittimaailmassa näkymättömäksi. Hän uskoo, että sivuutetuksi tuleminen liittyy kokoon, sillä hoikempana hänellä on ollut treffejä ja seurustelusuhteita.

Erityisesti korkeakoulutettujen lihavien naisten palkkaus laahaa jäljessä.

Terveydenhuollossa ylipainoinen jää yksin

”Menitpä lääkäriin missä tahansa asiassa ja vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä ylipainon kanssa, vaikka kyseessä olisi murtunut sormi, oletetaan vaivan johtuvan ylipainosta.”

Ylipainoiset kokevat, etteivät he tule terveydenhuollossa aidosti kohdatuiksi. Kaikkiin vaivoihin ja sairauksiin neuvotaan hoidoksi painonpudotusta.

Lihavuus on terveysriski, mutta lihavuustutkija huomauttaa, että terveydenhuollon vastaanotolla tarjotut ratkaisukeinot eivät ole kestäviä.

– Lihava jätetään yksin. Harvoin häntä tuetaan painonhallinnassa, vaan hoito typistyy kehotukseen laihduttaa. Kaiken lisäksi jatkuva dieetillä olo ei edes tehoa. 95 prosenttia laihdutuskuureista epäonnistuu. Vain viisi prosenttia niistä laihduttajista, jotka pääsevät tavoitteeseensa, myös pysyvät siinä, Hannele Harjunen sanoo.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on kuitenkin eettinen velvollisuus ottaa paino puheeksi. Lääkäri Anni Saukkola muistuttaa, että asia ei ole ihan niin yksioikoinen.

– Meidän pitäisi päästä pois painokeskeisyydestä. Kehon paino ei kerro suoraan sitä, onko ihminen terve vai sairas. Ylipainoinen voi olla terve ja hyvinvoiva. Painoindeksiä tärkeämpiä ovat elintavat: Miten ihminen nukkuu, liikkuu, syö? Onko hän stressaantunut?

Anni Saukkola ei ota vastaanotolla painoa puheeksi, ellei potilas itse tee niin. Silloinkin hän pyrkii viemään keskustelun elintapoihin, pois vaa’an lukemista. Laihdutus ei voi Saukkolan mukaan olla ainut tavoite. Toki painokin usein putoaa, jos elintavoissa on tarkistamisen varaa.

– Minulle paino on ihmisoikeuskysymys. Se tarkoittaa, että ihmisen kehon ominaisuudet eivät saa määrittää sitä, miten häntä kohdellaan.

Lue myös: Kehopositiivisuuden puolesta puhuva juontaja Saara Sarvas: ”Metsästäessäni miesten ihailua saatoin jopa menettää lisääntymiskykyni”

Lihavuuden stigma koskettaa myös normaalipainoisia

”Ikävät kommentit saavat puhumaan itselle rumasti ja tuntemaan, että on muita huonompi ja vailla itsekuria.”

Epäasiallisella kohtelulla voi olla kauaskantoiset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin. Karut kokemukset terveydenhuollossa voivat johtaa esimerkiksi siihen, että ylipainoiset alkavat vältellä lääkärikäyntejä. Pahimmillaan sairauksia jää havaitsematta ja hoitamatta.

Huono kohtelu vahingoittaa myös psyykkistä ja emotionaalista hyvinvointia. Annan kyselyyn vastanneet lukijat kertoivat, että heidän kohtaamansa syrjintä on muun muassa heikentänyt itsetuntoa, lisännyt eriarvoisuuden tunnetta ja itseinhoa sekä aiheuttanut masennusta ja ahdistuneisuutta.

Lihavien kokemaa häpeää, syyllisyyttä ja huonommuutta voi Harjusen mukaan verrata vähemmistöjen kokemaan stressiin.

– On raskasta joutua elämään sen paineen alla, että on erilainen. Onkin kiinnostavaa pohtia, miten paljon huono kohtelu aiheuttaa sairauk­sia, jotka ovat yhteydessä lihavuuteen, kuten vaikkapa korkeaa verenpainetta tai mielenterveyden ongelmia.

Lihavuuden stigma koskettaa kaikkia – myös normaalipainoisia. Esimerkiksi syömishäiriöiden taustalla on usein lihomisen pelkoa.

– Meitä hallitaan lihavuuden pelolla. Lihavuus on se suurin kauhistus, niin että nekin, jotka eivät ole lihavia, pelkäävät lihomista. Kaikki tietävät, mitkä ovat ne sosiaaliset rangaistukset, jos paino nousee.

Lihomisen pelkoon liittyvät kiinteästi laihdutuskulttuuri ja laihdutuksen normalisoiminen elämäntapana. Ylipainosta tulee häiriö tai poikkeus, josta on päästävä eroon. Tutkija toteaa, että useimmat lihavat elävätkin sitku-elämää – odottaen muutosta, jotta voisivat alkaa elää. Eikä se muutos ehkä koskaan tule.

Lihavuustutkija: ”Mitä tai ketä tyytyväisen lihavan hahmo uhkaa?”

Kehopositiivisuus eli ajatus siitä, että oma keho on hyvä sellaisena kuin on, rantautui Suomeen verrattain myöhään. Vielä viisi vuotta sitten ei sosiaalisessa mediassa näkynyt lihavia naisia kertomassa sanoin ja kuvin kokemuksistaan ja ajatuksistaan.

– Kehopositiivisuus on monipuolistanut keskustelua ja kulttuuria. Lihavuutta ei nähdä enää vain terveydellisenä vaan myös poliittisena ja sosiaalisena kysymyksenä. Tästä menee suuri kiitos lihavuusbloggaajille, Hannele Harjunen sanoo.

Kehopositiivisuudesta tai lihavuudesta somettavat saavat paljon törky- ja vihaviestejä. Tutkija ihmettelee, mitä tai ketä tyytyväisen lihavan hahmo oikein uhkaa.

– Meillä on tosi paljon sallivuutta sen suhteen, mitä ihmiset saavat kehoilleen tehdä – esimerkiksi kehonrakennus ja erilaiset extreme-harrastukset. Mutta jos lihava sanoo, että kehoni on hyvä näin, sallivuus loppuu siihen.

Kursivoidut sitaatit on poimittu Annan lukijapaneelikyselyn vastauksista.

Lue lisää:

• Julkkikset

  Olet mitä syöt -ohjelmaan osallistuminen sai somevaikuttaja Enni Koistisen pohtimaan suhdettaan omaan kehoonsa: ”Kehopositiivisuus ei sulje pois terveellistä elämäntapamuutosta”

• Itsetuntemus

  Pippa Laukan kehopositiiviset vinkit: Älä rankaise itseäsi, vaan opi rakastamaan kehoasi

• Terveys

  Koulukiusaaminen jätti riittämättömyyden tunteen – Noora Louhimo on yrittänyt pudottaa painoa koko ikänsä: ”Minulla on ollut kriittinen, piiskaava näkemys itsestäni”

• Julkkikset

  Näyttelijä Annika Poijärvi on kamppaillut ulkonäköpaineiden kanssa lapsesta asti: ”Mielestäni kenenkään painoa ei tarvitse kommentoida koskaan”

• Julkkikset

  Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila: "En hyväksy käsitettä normaalipaino: ikään kuin kaikki muu olisi epänormaalia"

• Laihdutus

  Moni uskoo, että elämäntapamuutoksessa tärkeintä on itsekuri – nämä 7 painonhallintamyyttiä kaikkien pitäisi unohtaa