Hyvinvointi

Liiku muisti hyväksi

Teksti: Anna.fi

Hilpaise hiihtolenkille, sujahda salille, tepastele töihin omin jaloin. Huolehdit huomaamatta aivoistasi.

venyttely

Aivoilla on kyky muuttaa rakennettaan ja toimintaansa. Perimään kirjatut ohjeet ja ympäristöstä ja elimistöstä tuleva ärsykkeet ja virikkeet muovaavat aivoja koko niiden eliniän ajan.

– Muovautuvuutensa ansiosta aivot voivat muistaa ja oppia uusia asioita jopa niihin kohdistuneiden vaurioiden jälkeen. Kun aivoalueista jokin vaurioituu aivoinfarktin tai heikentyy muistisairauden vuoksi, voimme kuntouttaa toisia kanavia ja aivoalueita siten, että ne voivat osittain korvata menetetyn alueen tehtäviä, neuropsykologi Liisa Paavola Neural Oy:stä kertoo.

Liikunta tarjoaa aivoille elvyttäviä ärsykkeitä ja muokkaa niitä. Mitä enemmän aivot ärsykkeitä saavat, sitä aktiivisemmin hermoverkosto toimii ja tukee esimerkiksi heikentyneiden muistitoimintojen rakenteita. Myös terveet ja toimintakykyiset aivot hyötyvät liikunnasta – kantajansa iästä riippumatta.

– Hyvä fyysinen kunto suojaa aivoja. Hyväkuntoisen ihmisen aivoissa tapahtuu sellaisia anatomisia ja toiminnallisia muutoksia, joita huonokuntoisella ei voida havaita. Liikunnan aikaansaamat muutokset paikallistuvat aivoalueille, jotka vastaavat muistista, mielialasta ja toiminnan ohjauksesta eli kyvystä suunnitella omia tekemisiä.

Proteiinia pääkopalle

Tutkimuksissa on havaittu, että liikunta aktivoi aivojen hippokampusten solujen tuotantoa ja kasvattaa niiden kokoa. Hippokampukset ovat keskeisiä muistiaineksen käsittelijöitä ja tiedonkulun risteysasemia. Niiden tilavuus pienenee kaikilla ikääntyessä, mutta niiden selkeä, magneettikuvissa näkyvä surkastuminen kielii Alzheimerin taudista.

Liikunta lisää myös BDNF-kasvutekijäproteiinin tuotantoa. Se on kasvutekijä, joka vaikuttaa keskushermoston solujen aktiivisuuteen. Suurin osa siitä jää lihaksiin, mutta osa kulkeutuu aivoihin. Muistihäiriöstä kärsivien aivoissa on havaittu alentuneita BDNF-pitoisuuksia.

– Muistamattomuuden ensimerkkejä ei parane painaa villaisella. Ne viestivät aivojen entistäkin suuremmasta aktiviteetin tarpeesta. Liikkuvalla hermosolut työskentelevät vilkkaasti, ja niiden välille syntyy uusia yhteyksiä. Niitä syntyy, vaikka muisti olisi jo heikentynyt.

Liikunnalla voidaan myös ehkäistä muistisairauksia – kunhan lenkille lähdetään ajoissa. Tuoreessa islantilaisessa AGES-Reykjavik-tutkimuksessa arvioitiin osallistujien fyysistä aktiivisuutta keski-iässä ja myöhemmin 26 vuoden kuluttua. Keski-iässä liikkuneilla oli liikkumattomia iäkkäänä parempi muisti, päättelykyky ja toiminnanohjauksen taidot. Heillä todettiin vähemmän eteneviä muistisairauksia.

Monipuolisuus suojaa

Liikunnan vaikutusta selvittäneissä tutkimuksissa on pääosin harrastettu kestävyysliikuntaa.

– Kestävyysliikunta on aerobista liikuntaa, joka vilkastuttaa koko elimistön verenkiertoa, myös aivojen. Aivotyö vaatii ja kuluttaa happea, jota veri niille kuljettaa.

Viisas yhdistää kestävyystreeniin voimaharjoittelun. Amerikkalaisessa, yli 55-vuotiaita naisia seuranneessa tutkimuksessa toiminnanohjaus ja työmuisti säilyivät selvästi parempina kolmesti viikossa kolmen vartin kävelylenkkejä tehneillä kuin liikkumattomalla verrokkiryhmällä. Lihaskuntoharjoittelun kävelyyn yhdistäneillä tulokset paranivat entisestään.

– Monipuolinen käyttö virikkeistää aivoja. Liikunnassa se tarkoittaa sitä, ettei jatkuvasti kulje samaa lenkkiä ja vaihtelee lajeja tai opettelee vaikka kokonaan uuden.

Jatkuva stressi on aivoille tuhoisaa. Stressaantuneet aivot eivät pysty yhdistelemään asioita luovalla tavalla, vaan ajatus kulkee rutinoituneen kaavan mukaan ja oppiminen kärsii.

– Liikunta on oiva keino helpottaa stressiä. Vaikutukset saattavat selittyä muun muassa kehon lämpötilan nousulla ja aivojen välittäjäaineissa tapahtuvilla muutoksilla. Liikunta lisää mielihyvää tuottavien ja vähentää stressiä aiheuttavien hormonien tuotantoa.

Lähteet:
Marita Sandström, Jarmo Ahonen: Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja biomekaniikka. VK-Kustannus Oy, 2011.
Timo Strandberg, Kaisu Pitkälä: Kävely jumppaa myös aivoja. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 20/2011.

Teksti: Virve Järvinen

X