Aikuisten yleisurheilukoulu, naisia juoksemassa viestiä.
Treenit huipentuvat viestijuoksuun.
Liikunta

Yleisurheilun voi aloittaa aikuisenakin – ”Pikajuoksutreeneissä kukaan ei katso, olenko hidas vai nopea”

Aikuisten yleisurheilukoulussa ei keskitytä toisten vaan itsensä voittamiseen. Pikajuoksutreeneissä unohtuvat 30 vuoden takaiset traumat koulun liikuntatunneilta.
Teksti: Hannele Tavi Kuvat: Sampo Korhonen

Jalassa on vanhat lenkkarit, ylle on vedetty trikoot ja t-paita. Olen valmistautunut juoksu­treeneihin myös lakkaamalla kynnet, sillä mistäpä pikajuoksijanaiset tunnetaan, jos ei näyttävistä kynsistään?

Vuotta aikaisemmin hiihtoladulla loukkaamaani polvea vähän aristaa, mutta enää ei voi jänistää, sillä olen jo matkalla Helsingin Kisa-Veikkojen aikuisten yleisurheilukouluun.

Talven aikana noin kymmenen hengen porukka on kokeillut kaikenlaisia yleisurheilulajeja heitoista juoksuun ja hypyistä työntöön, mutta kesän aikana fokus on pikajuoksussa.

Pikajuoksun tekniikka haltuun

Viimeiset muistikuvani pikajuoksukokeiluista ovat ala-asteelta 30 vuoden takaa. Ahdistavissa välähdyksissä yritän pinkoa pölisevällä hiekkakentällä kaikin voimin luokkakavereideni perässä ja olen silti aina joukon hännillä.

Toisin kuin koulun liikuntatunneilla, yleisurheilukoulussa juoksutreenit aloitetaan tekniikan opettelulla. Lämmittelyt tehdään huolella: aluksi hölkätään juoksurataa ympäri, sitten venytellään ja tehdään erilaisia aktivointi­harjoituksia. Tavoitteena on juoksutyyli, jossa jalkoja isketään voimalla punaiselle, pehmeälle juoksu­radalle.

– Pikajuoksussa jalkoja nostetaan ylös. Reippaasti vain jalka korkealle! ryhmää ohjaava Ari Aartola kannustaa, kun harjoittelemme oikeita liikeratoja kävellen.

Aikuisten yleisurheilukoulu, kirjoittaja askeltaa aidan yli.

Näinkin voi treenata lihaskuntoa! Aitojen yli askeltaminen auringossa on paljon hauskempaa kuin salilla rehkiminen. Samalla juoksutekniikka kehittyy.

Aartola on HKV:n aikuisurheilija. Hän aloitti yleisurheilun 59-vuotiaana vuonna 2011. Nyt hän on Suomen toiseksi nopein 70-vuotias ja suunnittelee taas osallistuvansa pian järjestettäviin SM-kisoihin.

Kadehdittavan vetreä Aartola vakuuttaa, että pikajuoksu on polvien kannalta yksi helpoimpia yleisurheilulajeja. Tärkeää on ottaa aluksi rauhassa ja rennosti, sillä muuten vedoissa repeää helposti jokin lihas tai lihaksen kiinnitys.

Lämmittelyn jäljiltä kohonnut sykkeeni tasaantuu ja ehdin vilkuilla muita pikajuoksuoppilaita. Mukana on ainakin äiti aikuisen lapsensa kanssa, nuoria miehiä ja kaikkea siltä väliltä – enköhän minäkin täällä pärjää.

Lue myös: Helppo 6 liikkeen alkulämmittely saa juoksun rullaamaan paremmin – huomaat taatusti eron

Matalan kynnyksen aikuisten yleisurheilukoulu

Yleisurheilu on jääkiekon jälkeen Suomen toiseksi suosituinta urheilua, kun mitataan katsojien kiinnostusta. Televisiosta tuttu laji on helppo aloittaa: kalliita varusteita ei tarvita ja välineitä saa usein lainaan kenttien vahtimestareilta.

Auringossa kylpevällä Eläintarhan kentällä harjoittelee kaiken ikäisiä: päädyssä pienet yleisurheilukoululaiset työntävät kuulien näköisiä palloja, etusuoralla treenaavat nuoret lupaukset, ja me aikuiset olemme valloittaneet osan takasuoraa.

Viimeistään vetoharjoituksissa keskityn vain itse liikkeeseen ja unohdan ympäröivän maailman. Nostan jalkojani, tuon lantiota eteen ja yritän kannatella käsiäni ryhdikkäästi vartalon vierellä sen sijaan, että ne hölskyisivät mahani päällä löysänä spagettina.

Lue myös: Moni jämähtää juoksuharrastuksessa rutiineihin – juoksuvalmentajan vinkeillä lenkkeilyyn saa uutta intoa ja lisää vauhtia

Polvi ei kipeydy pikajuoksussa

Puolentoista tunnin treenit huipentuvat viestijuoksuun. Muodostamme neljän hengen ryhmiä, ja harjoittelemme viestikapulan vaihtoa ensin peräkkäin kävellen. Hohtavan sininen kapula on yllättävän kevyt, mutta sen vaihtaminen vauhdissa ei olekaan niin helppoa.

– Takana oleva huutaa hep, kun on valmis antamaan edessä olevalle viesti­kapulan, Aartola neuvoo.

Alakoulun painajaisten sijaan leikkimielinen kilpailu tuntuukin vain hauskalta. Ei täällä kukaan katso, olenko hidas vai nopea.

– Se on yksi helkutin hailee, mitä yleisurheilukoulu kehittää. Tärkeintä on, että ihmiset liikkuvat, Aartola toteaa, kun yritän udella häneltä, mitä hyötyä yleis­urheilun harrastamisesta olisi.

Seuraavana päivänä kehoni osaa vastata kysymykseeni: takareidet, pakarat, selkälihakset ja kyljet juilivat oikein makeasti. Polvi sen sijaan – se ei ollut pikajuoksusta moksiskaan.

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 6/2022.

X