Liikunta 25.12.2016

Huippusuosittu lavisjumppa polttaa kaloreita tanssien – toimittaja testasi

Teksti: Piritta Palokangas Kuvat: Niclas Mäkelä/Otavamedia
Kansalaisopistojen lavatanssijumppatunnit pullistelevat nyt siinä missä zumba-tunnit muutama vuosi sitten. Mutta millaista on jumpata polkan tai valssin tahtiin? Ja nouseeko lavistunnilla hiki pintaan?

Paloheinän jäähallin jumppasali on täynnä naisia. Alkamassa on Lavis eli lavatanssijumppa. Joukon ainoalla miehellä olisi kova työ tanssittaa meidät kaikki, mutta onneksi Lavis on yksilölaji. Olen tullut kokeilemaan Pakilan voimistelijoiden aamutunnille tanssillista Lavista, jossa koreografia muodostuu lavatanssien askelista.

Lavatanssijumppa on suomalainen keksintö, jonka kehittivät kouvolalaiset liikunnanohjaajat Sirkku Pusa ja Johanna Partanen. Idea syntyi Pusan intohimoisesta lavatanssiharrastuksesta. Muutama vuosi sitten hän alkoi ujuttaa jumppiinsa tanssillisia elementtejä, kunnes sai ensimmäisen Lavis-ryhmänsä ja laji rekisteröitiin 2014. Suosio oli heti hurja.

–Parhaimmillaan tunneille osallistui 140 jumppaajaa, Pusa kertoo.

Nyt kansalaisopistojen Lavis-kurssit pullistelevat siinä missä zumba-tunnit muutama vuosi sitten. Koulutettuja lavatanssijumpan ohjaajia on tällä hetkellä 370, ja Pusa arvioi, että harrastajia on kymmeniätuhansia.

Lavis saa sykkeen kohoamaan

Ohjaaja Kirsi Ahveninen seisoo suuren peilin edessä ja kertoo tunnin kulusta.

– Kuvitellaan tähän rinnalle pitkä ja komea tanssipari, Kirsi huikkaa, ja nostamme kädet ryhdikkääseen paritanssiasentoon.

Alkulämmittelyksi vedämme Kulkurin valssin, ja ohjaaja kannustaa jumppaajat yhteislauluun. Valssia seuraavat humppa, fusku, cumbia, cha cha, rock, samba ja polkka. Jokaista tanssia pyörähdellään kaksi kappaletta. Sykkeen kohotessa yhteislaulu vaikenee, mutta jokaisen kappaleen päätteeksi porukka antaa itselleen raikuvat aplodit. Salissa ei ole takuulla yhtäkään seinäruusua!

Polkka tuntuu pohkeissa

Lavis on aerobista liikuntaa, jossa harjoitukset tehdään vaihtelevilla sykkeillä. Reippaat ja rauhalliset osiot vuorottelevat. Mukana on myös tasapainoharjoituksia. Oman lisänsä tunnelmaan tuo suomenkielinen musiikki.

Jalat tikkaavat ympärilläni vikkelästi Säkkijärven polkan tahtiin. Vaikka taidan olla tämän jumppatunnin ainoa osallistuja, jonka nuoruuteen lavatanssit eivät ole kuuluneet, en törmäile pahastikaan kanssatanssijoihin. Hiki karpaloi otsalla, ja ajatukset eivät pääse karkaamaan jumppasalin ulkopuolelle, kun keskittyy askeliin.

Siemaisen loput vedet pullostani ennen viimeistä tangoa, jonka pyörteisiin käyn kieli keskellä suuta. Hengästyttää, mutta ei liikaa – siis juuri sopiva jumppa aamun aloitukseksi. Keho ja aivot heräävät. Ja polkka tuntuu pohkeissa seuraavana päivänä.

Lavista eli lavatanssijumppaa järjestävät urheiluseurat, kuntokeskukset, sekä urheilu- ja kansalaisopistot ympäri Suomen. Tunnin kesto 45–60 minuuttia. Tuntihinnat vaihtelevat.

Lue myös:

Onko twerkkaus vain seksikästä pyllyn pyöritystä vai oikeaa liikuntaa? Toimittaja testasi!

Miten pärjäisit ”voimistelunopettajien mielet räjäyttäneessä” 70-luvun kuntotestissä? Testaa!

Premenopaussi voi alkaa jo nelikymppisenä – näistä oireista tunnistat lähestyvät vaihdevuodet

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi