Liikunta

Kuinka monta askelta päivässä tulisi ottaa? Entä montako punnerrusta pystyä tekemään? Tuore raportti paljastaa suomalaisilla olevan tsempattavaa

UKK:n Liikuntaraportin mukaan suomalaiset liikkuvat liian vähän ja ovat liikaa paikoillaan. Listasimme neljä tyypillistä ongelmaa.
6.9.2018 Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

UKK-instituutin tuoreen Liikuntaraportin mukaan liikkumistottumuksissamme olisi parantamisen varaa. Poimimme raportista neljä suomalaisten aikuisten tyypillistä liikuntaongelmaa.

1. Istumme tai makaamme suurimman osan päivästä

Tutkimuksen mukaan suomalaiset istuvat tai ovat makuulla suurimman osan valveillaoloajasta. Lähes 60 prosenttia valveillaoloajasta, keskimäärin 8 tuntia ja 40 minuuttia, vietetetäään joko istuen tai makuuasennossa.

Ikäryhmien tai sukupuolten välillä ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia.

Runsaalla istumisella on useita haitallisia terveysvaikutuksia. Istumistaan voi kuitenkin helposti itse vähentää ja tauottaa istumistutkija Arto Pesolan vinkeillä.

2. Vain harva harrastaa riittävästi raskasta liikuntaa

Vain noin viidesosa tutkimukseen osallistujista liikkui riittävästi.

Kestävyysliikuntasuositusten mukaan reipasta kestävyysliikuntaa, esimerkiksi kävelyä, tulisi harrastaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Vaihtoehtoisesti voi liikkua rasittavammin, kuten hölkätä, vähintään tunnin ja 15 minuuttia viikossa.

Suurin osa tutkimukseen osallistujista liikkui liian kevyesti. Keskimäärin osallistujat liikkuivat viikossa kevyesti reilut kolme tuntia, reippaasti 42 minuuttia ja rasittavasti vain muutaman minuutin.

3. Otamme liian vähän askelia

UKK-instituutin mukaan ihanteellinen päivittäinen askelmäärä on 13 000 askelta, mutta jo 9000 askelta päivässä on terveyden kannalta hyvä määrä.

Tutkimukseen osallistuneet suomalaiset ottivat keskimäärin vain 6800 askelta päivässä.

Askelmääräänsä voi lisätä helposti tekemällä päivittäin noin puolen tunnin kävelylenkin, joka tuo mukanaan monia terveyshyötyjä.

4. Lihaskunnossa olisi parantamisen varaa

Tutkimuksessa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa mitattiin punnerrustestillä, jossa tarkoituksena oli tehdä 40 sekunnin aikana mahdollisimman monta muunneltua punnerrusta (= liike, jossa ensin lyödään kädet yhteen selän takana, punnerretaan käsivarret suoriksi, kosketetaan toisella kädellä toista kämmenselkää, palataan takaisin suorille käsivarsille ja laskeudutaan takaisin alas).

Tuloksissa olisi parantamisen varaa. Esimerkiksi 30–39-vuotiaat naiset ehtivät tekemään keskimäärin 10 punnerrusta. UKK-instituutin viitearvojen mukaan 30–39-vuotiaiden naisten pitäisi pystyä tekemään yli 11 punnerrusta, jos he haluaisivat menestyä testissä keskimääräistä paremmin.

Lähde: Husu P, Sievänen H, Tokola K, Suni J, Vähä-Ypyä H, Mänttäri A, Vasankari T.: Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja
fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30.

Kommentit

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *