Liikunta

Liikunnasta ei ole pakko pitää: näin motivoit silti itsesi liikkumaan

Osa nauttii liikunnasta, kun taas toisia liikkuminen ei innosta. Liikunnasta ei tarvitse pitää. Silti voit saada itsesi motivoitua ylös, ulos ja lenkille – tai vaikkapa salille.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Usein vaikeinta on liikkumaan lähteminen.

Osa nauttii liikunnasta, kun taas toisia liikkuminen ei innosta. Liikunnasta ei tarvitse pitää. Silti voit saada itsesi motivoitua ylös, ulos ja lenkille – tai vaikkapa salille.

Liikkujat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka nauttivat liikunnasta. Heille liikunnalla on itseisarvo. Liikkuminen itsessään on hauskaa ja palkitsevaa. Toiseen ryhmään kuuluvat taas ne, jotka eivät saa nautintoa liikunnasta. Heille liikunnalla on välinearvo. Liikkuminen on väline, jonka avulla voi ylläpitää esimerkiksi terveyttä ja kestävyyttä sekä vähentää stressiä.

– Terveyden kannalta sillä ei ole merkitystä, kumpi ihmistä motivoi liikkumaan. Tärkeintä on, että liikkuu, personal trainer Maikki Marjaniemi sanoo.

Näin motivoit itsesi liikkumaan, vaikka et nauttisi liikunnasta:

Mieti, miksi haluat liikkua

Pohdi syitä, joiden takia haluat liikkua. Niitä voivat olla esimerkiksi parempi terveys, mieliala, kestävyys, ryhti ja kunto. Liikunta vaikuttaa myös rentouttavasti ja parantamalla unen laatua. Mieti yksityiskohtaisesti: häviävätkö esimerkiksi selkäkipusi, jos jaksat käydä salilla?

Tee liikunnasta rutiinia ja varaa sille aikaa kalenteristasi

Syiden pohtimisen jälkeen käytä niistä saatavaa motivaatiota rutiinien luomiseen. Suunnittele liikkuminen niin pitkälle kuin voit ja merkitse liikkumisajat kalenteriisi. Kohtele liikuntatapahtumaa yhtä tärkeänä kuin esimerkiksi sovittua työtapaamista.

– Tee liikkumisesta tapa, kuten hampaiden harjaus tai siivouspäivä. Silloin motivaatiota liikkumiseen ei enää tarvita. Itse asiassa todella harvalla ihmisellä on motivaatiota liikkua koko ajan. Nekin ihmiset, jotka liikkuvat monta kertaa viikossa, eivät ole koko ajan motivoituneita siihen. Se vain tulee tehtyä, koska se on rutiinia: se on merkitty kalenteriin, siihen on varattu vaatteet ja päivällä on syöty siihen tyyliin, että tänään ollaan menossa liikkumaan, Marjaniemi sanoo.

Ennaltaehkäise repsahdukset

Mieti, milloin todennäköisesti luistat liikkumisesta. Mieti, miten voit ennaltaehkäistä nämä repsahduksesi jo suunnitteluvaiheessa. Jos esimerkiksi huomaat, että et yksinkertaisesti jaksa lähteä liikkumaan illalla, tee treeni aamulla tai lähde liikkumaan oitis töiden jälkeen.

– Käy aamulla vartti kävelemässä tai hölkkäämässä tai pakkaa treenikamat töihin mukaan ja syö tarpeeksi iso välipala, jotta jaksaa lähteä treenaamaan suoraan töistä. Ei pidä antaa itselleen mahdollisuutta lösähtää sohvan pohjalle töiden jälkeen. Sieltä on hankala nousta, jos sinne kerran pääsee kaatumaan, Marjaniemi neuvoo.

Palkitse itsesi liikuntasuorituksen jälkeen

Monesti liikunnan terveyshyödyt ovat liian abstrakteja, jotta ne jaksavat pitää motivaatiota alati korkealla. Keksi itsellesi pieniä palkintoja liikkumisen jälkeen.

– Jos vaikka käyt töiden jälkeen jumpassa, voit sen jälkeen ikään kuin palkinnoksi antaa itsellesi luvan katsoa lempisarjaasi.

Liiku ryhmässä

Mitä jos näkisit liikkuessasi ystäviäsi? Pieni ryhmäpaine on hyvä kannustin liikkumiselle.

– Vaikka liikunta ei kiinnostaisi, niin eihän Liisaa ja Mariaa voi pettää sillä, että jättäisi treenit välistä, Marjaniemi kuvailee.

Käytä rakentavaa itsepetosta

Oletko niitä, jotka aloittavat liikunnan aina huomenna tai ensi maanantaina? Käännä itsepetos rakentavaksi.

– Käytän tätä itse aika paljon. Jos ei yhtään huvita liikkua, sovin itseni kanssa, että saan luovuttaa huomenna, mutta tänään vielä teen suunnittelemani jutut. Tai jos salille lähteminen ei huvita, sanon itselleni, että minun tarvitsee tehdä vain ensimmäinen liike ja sen jälkeen saan lähteä kotiin. Yleensä aloittaminen on vaikeinta, ja kun se on tehty, jaksankin yleensä tehdä koko ohjelman. Ja vaikka kaikkea ei jaksaisi tehdä, pelkästään siitä, että treenejä ei kokonaan jätä väliin, jää hyvä fiilis, Marjaniemi lupaa.

Kokeile aktiivisesti uusia ja vanhojakin lajeja

Marjaniemen mukaan liikuntaan voi suhtautua hieman samalla tavalla kuin uran vaihtoon: tee nyt sitä mikä on itsellesi helppoa ja mahdollista, mutta tutustu koko ajan uusiin asioihin ja opettele uutta. Liikunta, jota joskus olet inhonnut, saattaakin yhtäkkiä tuntua hyvältä, kun tutustut siihen pienin askelin. Siksi jo tutuillekin lajeille kannattaa antaa uusi mahdollisuus.

– Olen personal trainerina tavannut esimerkiksi monia ikuisia jumppareita, jotka ovat heti sanoneet, että kuntosali ei ole heidän juttunsa ja he vihaavat sitä. Olen kuitenkin antanut heille tehtäväksi kaksi kuntosaliliikettä ennen jumppaa tai jumpan jälkeen. Liikkeitä tehdessään he ovat huomanneet, että se ei olekaan niin kauheaa vaan itse asiassa ihan kivaa. He huomaavat usein, että vähän aikaa liikkeitä toistettuaan he jaksavat myös jumpassa paremmin. Usein nämä ihmiset ottavat pian kolmannen ja kenties myös neljännen liikkeen tehtäväksi ennen jumppaansa. Puolen vuoden päästä he saattavat olla jo ihan rutinoituneita salilla kävijöitä.

X