Liikuntaan liittyvät myytit – Unohda nämä neuvot, jos haluat kohottaa kuntoasi

Uinti laihduttaa nopeasti, ei tuloksia ilman kipua. Liikuntaan liittyy sitkeitä myyttejä, joista osa pitää paikkansa vain osittain ja osa on täysin vääriä. Oikaisimme uskomukset, jotka eivät kohota kuntoasi, vaan altistavat jopa urheiluvammoille.

Myytti 1: Runsas hikoilu kertoo liikunnan tehosta

Hikoilu on kehon tapa viilentää itseään, eikä runsas hikoilu ole tehokkaan treenin merkki. Osa ihmisistä hikoilee herkemmin, ja kuumuus, stressi sekä kofeiinipitoiset juomat voivat kiihdyttää hikoilua.

Kevyt kävely kuumalla säällä voi saada hien juoksemaan, vaikket kuluttaisi paljoa. Salitreeni taas ei nosta aina hikeä pintaan, mutta keho voi polttaa energiaa vielä tunteja suorituksen jälkeen.

Keskustele: Liikunta ja valtava hikoilu

Myytti 2: Vain matalatehoinen liikunta polttaa rasvaa

Rasvanpolttoliikunnalla tarkoitetaan matalatehoista liikuntaa, joka nostaa sykkeen 90–130 lyöntiin minuutissa. Kun liikunta on kevyttä, keho käyttää polttoaineenaan rasvaa. Rasvanpoltto ei kuitenkaan lopu, vaikka sykkeesi nousisi.

Kun syke nousee, elimistö alkaa käyttää energianlähteenään hiiilihydraatteja. Myös rasvanpoltto jatkuu koko ajan, vaikka keho käyttääkin pääasiallisena polttoaineenaan hiilihydraatteja. Kun elimistö on käyttänyt hiilihydraattivarastot loppuun, se alkaa ottaa energiansa taas rasvasta. Liiku siis huoletta – rasvaa palaa aina jonkin verran.

Keskustele: Rasvaprosenttini on korkea, miten voin polttaa rasvaa?

Myytti 3: Saat sixpackin tekemällä vatsarutistuksia

Rutistukset eivät loihdi pyykkilautavatsaa, jos vatsalihaksesi ovat rasvan peitossa. Jos haaveilet kapeasta uumasta, treenin pitää polttaa rasvaa, ja sinun on syötävä vähemmän kuin kulutat.

Koko vartalon salitreeni kuluttaa reilusti energiaa ja polttaa rasvaa, toisin kuin pelkät vatsarutistukset. Jos haluat hoikan ja vahvan vyötärön, treenaa myös kylkiä ja vinoja vatsalihaksia sekä tee lankkuja, jotka vahvistavat syviä vatsalihaksia ja selkää.

Lue myös: Vatsalihakset esiin dieetti – Polta ylimääräinen rasva

Myytti 4: Liikunta ei ole tehokasta, jos se ei satu

Jos sinua heikottaa treenin aikana, liikut liian kovaa. Pieni lihaskipu 1–2 päivää liikunnan jälkeen kertoo kunnon kohoamisesta ja lihasten kasvamisesta.

Sen sijaan kova kipu ja uupumus suorituksen aikana ovat merkkejä siitä, että kehosi ponnistelee äärirajoillaan ja vammautumisriskisi nousee. Urheiluvammat aiheuttavat liikuntataukoja, ja kuntosi kehitys pysähtyy, joten liiasta rehkimisestä on vain haittaa.

Keskustele: Mistä johtuu järkyttävä lihaskipu treenin jälkeen

Myytti 5: Jos treeni tuntuu hyvältä, et voi tulla ylikuntoon

Liian raskas tai liian usein tehty treeni voi tuntua hyvältä endorfiinihuumassa. Vaikka liikunta tuntuisi sujuvan, kiinnitä huomiota myös palautumiseen.

Jos lihaksesi ovat kipeät ja olosi on tahmea yli kaksi päivää treenin jälkeen, olet vaatinut keholtasi liikaa. Pidä pari palauttavaa välipäivää ja liiku seuraavalla kerralla kevyemmin. Jos heräilet öisin, olet ärtyisä ja leposykkeesi on jatkuvasti yli 90 lyöntiä minuutissa, saatat olla ylikunnossa ja tarvitset useiden viikkojen lepotaukoa.

Lue myös: Mistä tiedän, onko minulla ylikunto?

Myytti 6: Uinti on helppoa laihdutusliikuntaa

Uinti on nivelille hellä laji, ja vedessä liikkuminen on helppoa. Vesiliikunnan helppous on myös sen ansa. Pelkkä vedessä lilluminen ja rauhallinen uiskentelu eivät kohota kuntoa ja laihduta.

Keho polttaa viileässä vedessä enemmän rasvaa kuin lämpimässä, mutta jos haluat, että uinti vahvistaa lihaksiasi, parantaa hapenottokykyäsi ja auttaa merkittävästi painonpudotuksessa, sinun on tehtävä vedessä töitä. Kiinnitä huomiota myös ruokavalioosi. Uinnin jälkeen ruoka voi maistua liiankin hyvin, jolloin liikunnan tulokset nollaantuvat.

Lue myös: Näin aloitat uintiharrastuksen

Myytti 7: Juoksu aiheuttaa herkästi polvivammoja

Juoksu itsessään ei aiheuta merkittävästi polvivammoja. Vammat ja kivut johtuvat yleensä väärästä juoksutekniikasta, liian rankasta treenistä ja etenkin naisilla etu- ja takareisilihasten epätasapainosta.

Vaikka juoksu olisi koukuttavaa, älä lopeta salilla käymistä, vaan vahvista polvea ympäröiviä lihaksia tasapuolisesti. Aloita juoksuharrastus hölkkäämällä muutamien kymmenien metrien pätkiä, ja hanki hyvät juoksukengät ammattilaisen avulla. Kun tekniikka on kunnossa ja huolehdit myös voimaharjoittelusta, juoksu on todella tehokasta ja virkistävää liikuntaa.

Lue myös: Näin aloitat juoksuharrastuksen

Myytti 8: Alle puolen tunnin liikunnasta ei ole hyötyä

Myös kevyet ja lyhyet liikuntatuokiot ovat hyväksi terveydellesi. Arizonan yliopiston tutkimuksen mukaan kolme 10 minuutin kävelylenkkiä päivässä laskevat verenpainetta jopa tehokkaammin kuin pidemmät ja rankemmat treenit.

Jos haluat liikunnasta terveyshyötyjä, ota välillä rennommin. Mitä terveempi kehosi on, sitä tehokkaammin sekä aerobinen että lihaskuntosi kohoavat. Älä siis väheksy portaiden nousemisen ja pienten kävelylenkkien tärkeyttä.

Lue myös: Kävely – Miten saan lisätehoja harjoitteluun?

Myytti 9: Venyttely ehkäisee urheiluvammoja

Useat tutkimukset osoittavat, että pitkät venytykset eivät ehkäise urheiluvammoja tai kasvata kuntoa. Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan yli minuutin kestävät venytykset voivat jopa kasvattaa vammautumisriskiä ja vaikeuttaa palautumista.

Lämmittele lihaksia pyörittelemällä raajoja, hyppimällä ja ottamalla pieniä hölkkäaskelia. Lyhyet, alle 20 sekunnin venytykset liikunnan jälkeen riittävät palautukseksi.

Keskustele: Miksi venyttely sattuu?

Myytti 10: Kuntosi ei nouse ilman palautusjuomia

Palautusjuomat ja proteiinipatukat ovat helppo ja nopea energianlähde heti treenin jälkeen. Niillä ei kuitenkaan saisi korvata oikeaa ateriaa. Lisäravinteet ja ateriankorvikkeet ovat prosessoitua ruokaa, joissa on todella vähän luonnollisia vitamiineja ja hivenaineita, joita elimistösi tarvitsee palautuakseen.

Jotta kuntosi kohoaisi, tarvitset kahden tunnin sisällä treenistä kunnon aterian. Sen tulisi sisältää kasviksia ja luonnollista proteiinia, kuten kalkkunaa, kalaa tai rahkaa.

Lue myös: Testissä proteiinivälipalat – Tarvitseeko kuntoilija proteiinilisää?

Lähteet: CNN, Health.com, New York Times, Terve.fi, UKK-instituutti, WebMD