Liikunta

Näistä syistä rauhallinen liikunta voi tehdä sinulle parempaa kuin kova treeni

Tiesitkö, että toisinaan liian kovasta treenaamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä? Rauhalliset liikuntalajit vapauttavat yhtä paljon mielihyvähormoneja kuin kova liikunta – ja ne tekevät kehollesi hyvää.

Teksti:
Laura Koljonen
Kuvat:
Istock

Kävelylenkki ystävän kanssa lataa kehoa ja mieltä.

Tiesitkö, että toisinaan liian kovasta treenaamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä? Rauhalliset liikuntalajit vapauttavat yhtä paljon mielihyvähormoneja kuin kova liikunta – ja ne tekevät kehollesi hyvää.

Liikunta on oiva keino purkaa stressiä. Aina ei kuitenkaan kannata liikkua verenmaku suussa. Toisinaan liian kovasta treenaamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Esimerkiksi silloin, kun elämäntilanne on stressaava, kehossa on kroonisesti läsnä stressihormoneja.

– Tällaista elämäntilannestressiä voi tuntea esimerkiksi tiukan työprojektin aikana, läheisen menetyksen tai eron aiheuttamaa surutyötä tehdessä tai pienen lapsen vanhempana, jos nukkuu jatkuvasti huonosti, sanoo hyvinvointikeskus Villa Mandalan perustaja Mia Jokiniva.

Jokinivan mukaan erityisesti stressaavassa elämäntilanteessa liikunnan kannattaa olla rauhallista. Rajumpia lajeja kannattaa harrastaa vasta sitten, kun oma elämä on muuten rauhallisempaa.

Näistä syistä rauhallinen liikunta on sinulle hyväksi:

1. Saat mielihyvähormoneja ja nivelet kiittävät

– Kaikenlaiset rauhalliset liikuntalajit kuten kävelylenkit, ulkoilu, lempeä jooga, taiji, qigong sekä rauhalliset tanssilajit – jopa lasten leikkeihin ja peleihin osallistuminen – vapauttavat aivan samalla tavalla mielihyvähormoneja kuin kova liikunta. Rauhallisissa lajeissa myös nivelet ja nivelpinnat saavat kaipaamaansa liikettä.

2. Kehosi palautuu paremmin

– Stressaavassa elämäntilanteessa keho on jatkuvan hermostollisen stressireaktion alla. Tällöin keho-mielen normaalit palautumisen mekanismit eivät toimi kunnolla. Liikunnasta ei palaudu, jolloin treenaaminen on niin sanotusti turhaa.

Jokiniva sanoo, että jatkuvassa stressireaktiossa sympaattisen hermoston toiminta kiihtyy, sydämen syke nopeutuu, rytmihäiriöt ovat tavallisia ja verenpaine kohoaa. Myös ruoansulatuksen toiminta heikkenee ja unensaanti vaikeutuu.

– Jos tähän päälle vielä lisää kovaa treenaamisen, joka on keholle myös stressitila, edellä mainittu hermoston kiihtyneisyystila vain pahee ja palautumisen puutteesta kertovat oireet voimistuvat. Erityisen raskaaksi raju liikkuminen käy stressaantuneen sydän- ja verenkiertoelimistölle. Ikävimmillään jatkuva sydämen liikakuormitus voi johtaa jopa sydänkohtaukseen.

Sen sijaan rauhallinen liikunta huoltaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa.

– Samalla elimistön aineenvaihdunta tulee huolletuksi maltillisessa rasituksessa. Hyvä hengitys tukee monia muita kehon elintoimintoja.

3. Säilytät mielenterveytesi

Raju liikunta tiukassa elämäntilanteessa stressaa myös mieltä, jolloin stressitila syvenee.

– Myös mielen ongelmat kuten ahdistuneisuus, kiukkuisuus, heikko motivaatio tekemiseen, jatkuva väsymyksen tunne ja vaikeus keskittyä ovat tavallisia oireita, jos kehoa on rasitettu liikaa.

X