Liikunta

Tunnistatko, mikä näistä neljästä liikkujatyypistä olet? Lue hyvinvointivalmentajien vinkit eri tyypeille: ”Unohda se, miten koet, että pitäisi liikkua”

Oman liikkujatyypin tunnistaminen voi auttaa löytämään kadonneen motivaation ja ilon liikuntaa kohtaan. Selvitä oma liikkujatyyppisi.

Teksti:
Christina Boman
Kuvat:
Istock

Kun oppii liikkumaan itselle sopivalla tavalla, motivaatio kasvaa.

Teksti:
Christina Boman
Kuvat:
Istock

Oman liikkujatyypin tunnistaminen voi auttaa löytämään kadonneen motivaation ja ilon liikuntaa kohtaan. Selvitä oma liikkujatyyppisi.

Moni aloittaa liikuntaharrastuksen kerta toisensa jälkeen, mutta usein alkuinnostuksen lopahdettua liikunta jää taas taka-alalle. Syy ei piile saamattomuudessa, eikä aina edes aikatauluissa. Sen sijaan moni liikkujatyyppi yrittää liikkua itselleen väärällä tyylillä. Tästä syystä motivaatio on koetuksella heti alkuunsa, mikä tekee liikuntarutiinien rakentamisesta haastavaa.

Löydä liikunnan ilo liiku omalla tyylilläsi -kirjan kirjoittajat Susanne Valkeakari ja Petteri Korkala uskovat, että kuka tahansa voi oppia sovittamaan liikunnan osaksi mielekästä arkea. Ensin täytyy vain tunnistaa, mikä on itselle sopiva ja motivoiva tapa liikkua.

– Liikkumista ei välttämättä kannata aloittaa heti esimerkiksi haasteen tai projektin puskemana. Sen sijaan ensin tulisi antaa aikaa pienelle itsetutkiskelulle. Lähde liikkeelle testailemalla ja tunnustelemalla rauhassa, millaiset asiat, liikuntamuodot ja -tavat tuntuvat juuri sinusta hyvältä, Valkeakari kannustaa.

Tutkimusmatkan voi aloittaa tutustumalla neljään liikkujatyyppiin. Tunnistatko itsesi seuraavista?

1. Tiedon ja tehokkuuden analysoija kaipaa tuloksia

Tiedon ja tehokkuuden analysoija on liikkujatyyppi, joka pitää selkeistä, realistista tavoitteista. Motivaatiota tukee, kun hän tietää tekevänsä oikeita asioita. Analysoija on suoritus- ja tuloskeskeinen, ja arvostaa mitattua tietoa sekä näkyviä tuloksia. Hän usein myös turhautuu, jos tuloksia ei ole heti saatavilla.

– Liikunnan tuloksista kertovat numerot ovat tälle tyypille tärkeä motivaationlähde, Korkala sanoo.

Tekniset laitteet, kuten aktiivisuusrannekkeet, sykemittarit tai puhelimen askelmittari tukevat tiedon ja tehokkuuden analysoijan intoa liikkumiseen. Myös teoria ja tiedon kerääminen liikunnan höydyistä tukee usein tämän liikkujatyypin motivaatiota.

– Silloin on kuitenkin hyvä muistaa, ettei liikkeelle lähtemistä venytä ainaisen tiedonhaun varjolla, Valkeakari muistuttaa.

Tuloksista ja mittareista innostuva liikkujatyyppi innostuu räjähtävistä treeneistä ja sortuu toisinaan ylisuorittamiseen. On tärkeää muistaa, että myös lepopäivät ja palautuminen kuuluvat liikkujan arkeen.

Vinkki: Etsi tietoa liikunnan hyödyistä sekä sopivista suosituksista esimerkiksi UKK-instituutin sivuilta. Hanki tekninen laite, jonka avulla kehitystä on mielekästä seurata. Muista myös lepo!

2. Käytännöllinen ja tarkka organisoija on rutiineja rakastava liikkujatyyppi

Organisoija on nimensä mukaisesti mestarisuunnittelija. Tämä liikkujatyyppi onnistuu liikunnan lisäämisessä parhaiten, jos onnistuu luomaan liikunnasta pieniä, toistuvia rutiineja omaan arkeensa. Hän yhdistää liikunnan mielellään muihin arkiaskareisiin, kuten työmatkojen tai kauppareissujen yhteyteen. Organisoijan motivaation kulmakivi on positiivinen hallinnantunne.

– Epämääräisyys on organisoijalle punainen vaate – hän haluaa tietää tismalleen mitä tekee, milloin tekee ja kuinka se tehdään oikein. Jos organisoija kokee, ettei osaa jotain lajia tai liikettä, hän jättää sen ennemmin tekemättä, Korkala selventää.

Organisoija on hyvä tekemään tarkkoja suunnitelmia ja sitoutumaan niihin – mutta jos suunnitelmiin tulee muutos, liikunta jää usein kokonaan tekemättä. Siksi suunnitelmassa on hyvä olla myös varavaihtoehto valmiina siltä varalta, että alkuperäinen suunnitelma ei syystä tai toisesta toteudu.

Vinkki: Sijoita arkeesi toistuvia rutiineja, joita on helppo toteuttaa muun tekemisen lomassa. Pidä kirjaa siitä, mitä on tullut tehtyä – se usein vahvistaa aikaansaamisen tunnetta.

Lue myös: Tavoitteiden saavuttamiseen on tiettyjä kikkoja, jotka tekevät onnistumisesta helpompaa – moni haave tyssää jo väärään aikataulutukseen

3. Itsepäinen seikkailija kaipaa vaihtelua

Itsepäinen seikkailija on liikkujatyyppi, joka heittäytyy mielellään uusien lajien vietäväksi – kunhan saa tehdä sen omilla ehdoillaan. Häntä motivoi valinnanvapaus. Mitä enemmän tarjolla on ideoita, vaihtoehtoja ja vapautta valita itse, sitä parempi!

Seikkailija innostuu uusista lajeista ja itsensä haastamisesta, mutta ei välttämättä pysy yhden lajin äärellä kovin pitkään.

– Siitä ei pidä potea huonoa omatuntoa. Eri lajeista innostuminen on vahvuus, jota kannattaa hyödyntää, Valkeakari kannustaa.

Autonomian tunteesta pitävä seikkailija on pääasiassa itsenäinen liikkuja. Hän viihtyy porukassa, jossa saa tehdä, kuten itse haluaa. Hän kaipaa elämyksiä, eikä pelkää mennä fyysiselle epämukavuusalueelleen. Hän haastaa mielellään itseään ja saa virtaa siitä, kun pääsee voittamaan itsensä.

– Aina seikkailijakaan ei kuitenkaan meinaa saada ylös sohvalta. Optimistinen seikkailija ajattelee, että aina voi mennä ensi viikolla, ja liikunta lykkääntyy helposti tulevaisuuteen, Korkala huomauttaa.

Silloin seikkailijaa voi auttaa keskittyminen mielikuvaan siitä, millainen hän haluaisi olla tulevaisuudessa ja toteutuuko se, jos jää sohvalle makaamaan.

Vinkki: Salli itsellesi kaikki vaihtoehdot ja kokeile rohkeasti uusia lajeja. Ilmoittaudu elämykselliseen tapahtumaan, jonka päämäärä on tulevaisuudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset juoksutapahtumat. Jos laadit itsellesi suunnitelmaa, anna itsellesi jo suunnitteluvaiheessa paljon eri vaihtoehtoja, joista valita.

4. Huolehtiva fiilistelijä on spontaani liikkujatyyppi

Fiilistelijä elää tässä ja nyt, ja on usein juuri parhaillaan vallitsevan fiiliksen vietävissä. Hän suunnittelee mielellään tulevia liikuntakertoja, mutta ne jäävät toteutumatta, kun jokin mielekkäämpi tekeminen houkuttelee hetkessä enemmän.

Tämä liikkujatyyppi motivoituu paineettomasta tekemisestä. Hänelle on tärkeää, että ryhmäliikunnassa on hyvä ilmapiiri ja että ohjaajan kanssa synkkaa. Vaatimukset tai suorittamisen tuntu saavat fiilistelijän jättäytymään taka-alalle. Jos liikunta tuntuu epämiellyttävältä tai liian raskaalta, fiilistelijä usein luovuttaa tai välttelee palaamasta rasittavan lajin pariin.

Fiilistelijä on sosiaalinen liikkuja. Hän tykkää lähteä liikkumaan ystävän, kumppanin tai lasten kanssa. Hänen on myös helpompi sitoutua liikuntaan, jos kokee siitä olevan hyötyä toiselle. Huolehtiva fiilistelijä ei aina malta ottaa aikaa vain itselleen ja panee yleensä toisten hyvinvoinnin omansa edelle.

– Fiilistelijää voi motivoida ennemminkin ajatus siitä, että liikunnan avulla saa energiaa olla parempi ystävä, kumppani tai vanhempi, Valkeakari sanoo.

Fiilistelijän kannattaa lähteä liikkeelle ystävän kanssa tai ryhmässä. Paras liikuntakaveri on toinen fiilistelijä, sillä tehokkaan analysoijan tai suunnitelmallisen organisoijan seura voi tuntua liian suorituskeskeiseltä.

– Jos sopivaa lenkkikaveria ei ole saatavilla, myös lempimusiikin kuunteleminen, äänikirjaan uppoutuminen tai puhelu kaverille voi tukea liikkumista, Korkala vinkkaa.

Lue myös: Kun treenimotivaatio on kateissa, nämä kuntovalmentajan helpot vinkit auttavat löytämään sen – kokeile 15 minuutin lupausta tai lajin vaihtoa lennosta

Vinkki: Anna itsellesi lupa kiertää vaikka vain yksi kortteli, koska jo siitä on todella paljon hyötyä usein tehtynä. Jatka matkaa, jos siltä tuntuu. Usein fiilistelijälle liikkeelle lähteminen on liikunnan vaikein paikka. Kun liikkeelle pääsee, hyvä olo palaa kehoon ja mieleen, minkä voimin jaksaa pidemmälle kuin aluksi oli ajatellut. Sovita liikunta esimerkiksi ystävän kanssa näkemiseen ja lähtekää yhdessä lenkille.

X