Hyvinvointi

Luupiikki kantapäässä rajoittaa liikuntaa

Teksti:
Anna.fi

Minulla on luupiikki (plantaarinen spot) oikeassa kantapäässä, joka alkoi keväällä 2006 vaellusretkellä Espanjassa. Kantapää ei ole parantunut, ja se rajoittaa lenkkeilyä ja muutakin kävelyä.

Luupiikki kantapäässä on jalkapohjan kalvojänteen kiinnitysalueen tulehdus.

Olen pitänyt yölastaa noin kaksi kuukautta. Käytän jatkuvasti silikoni- ja geelipohjallisia kengissäni sisällä ja ulkona. Olen syönyt myöskin tulehduskipulääkkeitä. Joskus kantapää on parempi, mutta se ärtyy pitemmän kävelylenkin jälkeen helposti. Eikö asialle voi tehdä mitään, kuten yleislääkäri sanoi?

– Maire

Lääkärin vastaus

Kantapäässänne havaittu luupiikki on todennäköisesti seuraus jalkapohjan kalvojänteen kiinnitysalueen tulehduksesta eli ns. plantaarifaskiitista. Tämän tulehduksen ajatellaan muodostavan kalvojänteen kiinnitysalueelle uudisluuta ja siten luupiikin. Luupiikki ei ole varsinaisesti kivun syy, vaan pikemminkin seuraus. Noin puolella kantapään kipupotilaista ei ole havaittavaa luupiikkiä ja toisaalta luupiikki esiintyy noin 15 prosentilla oireettomista aikuisista.

Plantaarifaskiitin hoito voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) kipua ja tulehdusta vähentävät hoidot, 2) kudosrasituksen vähentäminen ja 3) lihasvoiman ja kudosten joustavuuden ylläpito. Hoito on aina tehokkaampaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan. Tavanomaisen plantaarifaskiitin ensisijainen hoito on tukeva kenkä, hyvät silikonista valmistetut pohjalliset sekä jalkapohjan kalvojänteen venytysharjoitukset kahdesti päivässä noin 10 minuutin ajan. Kivun lievittämiseksi käytetään tulehduslääkkeitä. Yölastaa suositellaan käytettäväksi 4-8 viikkoa. Näitä ensisijaisia keinoja olette jo käyttänytkin.

Mikäli nämä eivät auta, suositellaan jalan immobilisointia 4-8 viikoksi erityisellä ortoosilla eli jalkatuella tai kiinnitystarroilla varustetulla muokattavalla lasikuitukipsillä, joiden sisälle on muotoiltu kipukohdan rasitusta keventävä pohjallinen. Hoitoa jatketaan tarpeen mukaan vielä yölastalla ja venytysharjoituksilla. Kortisonipuudute-pistoksia voidaan kokeilla muun hoidon tukena. Yleensä oikein toteutettu hoito tuottaa hyvän tuloksen ja leikkaushoitoa tulee harkita aikaisintaan vuoden jatkuneen ja epäonnistuneen konservatiivisen hoidon jälkeen. Suosittelen teitä hakeutumaan hoitoarvioon joko ortopedin tai fysiatrin vastaanotolle.

Leena Niemistö, Fysiatri

X