Mahahaava – 10 kysymystä

Tulehduskipulääke vie säryn, mutta voi tuoda tilalle toisen murheen. Jo parin viikon kuuri saattaa aiheuttaa mahahaavan. Mahahaavaa voi sairastaa tietämättään.

1. Miten mahalaukku haavautuu?

Mahalaukun sisäosassa on limakerroksen peittämä limakalvo, joka suojaa limakalvon ulko-osaa mahan suolahapon ja pepsiinientsyymin vaikutuksilta. Limakalvon suoja voi jostakin syystä järkkyä, ja suolahappo pääsee vaurioittamaan limakalvoa. Syntynyttä haavaumaa kutsutaan mahahaavaksi eli ulkustaudiksi. Jälkimmäinen nimi kertoo siitä, että haavauma voi sijaita myös pohjukaissuolessa.

Mahahaava on yleinen vaiva: arviolta yksi kymmenestä sairastaa sitä jossain elämänsä vaiheessa. Ikääntyessä mahahaavan todennäköisyys kasvaa, sillä moniin kroonisiin sairauksiin liittyy lisääntynyt riski saada se.

2. Mikä aiheuttaa mahahaavan?

Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni ja diklofenaakki voivat syövyttää mahalaukun limakalvoa. Näin voi tapahtua jo parissa viikossa esimerkiksi silloin, kun hoidetaan murtumiin liittyvää voimakasta kipua. SSRI-mielialalääkkeet ja suuriannoksinen kortisonilääkitys suun kautta otettuna ovat myös riskitekijöitä.

Helikobakteeri on happaman mahalaukun limakalvoa suojaavassa limakerroksessa elävä bakteeri. Se aiheuttaa tulehduksen mahalaukun limakalvolla, joka haavautuu. Helikobakteeria on enemmän vanhemmilla ihmisillä: 70-vuotiaista yli puolella on bakteeri, 30–50-vuotiaista noin neljäsosalla.

3. Mistä tunnistan mahahaavan?

Tylppä, jäytävä ja polttava ylävatsakipu on tyypillinen mahahaavan oire. Kipu voi säteillä hartioihin ja selkään. Osalle potilaista vatsakipu tulee muutaman tunnin kuluttua ateriasta. Syöminen helpottaa, mutta kahvi ja alkoholi yleensä pahentavat tätä tyhjän vatsan kipua. Joskus oireina voi olla närästystä ja oksentelua.

Mahahaavaa ei voi erottaa muista ylävatsan sairauksista pelkkien oireiden perusteella, joten tarvitaan lisätutkimuksia. Oireet vaihtelevat voimakkuudeltaan, ja kolmasosalla potilaista mahahaava on oireeton. Heillä sairaus paljastuu yleensä muiden vatsavaivojen vuoksi tehdyissä tutkimuksissa. Anemia ja väsymys voivat herättää epäilyn mahahaavasta.

4. Kuinka mahahaavaa tutkitaan?

Mahahaava paljastuu mahan tähystyksessä eli gastroskopiassa. Lääkäri tekee sen taipuisalla, letkumaisella tähystimellä. Hän ohjaa sen potilaan suun kautta ruokatorveen, siitä mahalaukkuun ja pohjukaissuoleen saakka. Tähystys kestää 5–15 minuuttia. Sen yhteydessä otetaan koepaloja. Mahdollinen helikobakteeri selviää usein koepalasta. Helikobakteerin testaamiseen on myös olemassa pikatesti, joka sekin otetaan koepaloista.

5. Onko mahahaava vaarallinen?

Viidestä kymmeneen prosenttia mahahaavapotilaista saa komplikaation: vuotavan mahahaavan tai puhjenneen mahan seinämän. Silloin on syytä lähteä välittömästi päivystysasemalle, sillä ne vaarantavat hengen. Vuoto syntyy, kun haavauma vahingoittaa verisuonta. Se näkyy verisinä oksennuksina tai tummina ulosteina.

Puhjennut mahan seinämä saa aikaan jatkuvan, voimakkaan kivun. Mahahaavoista neljä prosenttia on pahanlaatuisia eli syöpiä. Mahahaavan liittyvä helikobakteeri lisää mahasyövän vaaraa.

6. Miten sitä hoidetaan?

Mikäli mahahaavan syy on tulehduskipulääkkeissä, niistä pyritään eroon tai tarvittaessa ne korvataan koksibi-lääkkeillä. Lisäksi käytetään mahahapon eritystä vähentävää protonipumppusalpaajaa 2–4 viikon kuurina. Jos mahahaavan syy on helikobakteeri, bakteeri häädetään.

Mahahaavan parantuminen voidaan varmistaa uudella tähystyksellä. Joskus voidaan tarvita pysyvää happosalpaajalääkitystä.

7. Millä helikobakteerista pääsee eroon?

Helikobakteeri häädetään kahden antibiootin yhdistelmällä viikon kuurina. Sitä tulee noudattaa tunnollisesti, sillä mahahaava uusii herkästi. Hoitoon liitetään viikkojen mittainen  protonipumppusalpaajalääkitys.

Hoidon onnistuminen kontrolloidaan ulostenäytteestä tehdyllä vasta-ainemäärityksellä tai hengitystestillä, joka mittaa potilaan hengityksestä hiilidioksidimäärän. Testi perustuu helikobakteerin voimakkaaseen kykyyn hajottaa ureaa, minkä tuloksena syntyy esimerkiksi hiilidioksidia. Kontrolli voidaan tehdä omassa terveyskeskuksessa.

8. Koska tauti vaatii leikkaushoitoa?

Lähes kaikki mahahaavat saadaan nykyään paranemaan lääkehoidolla, ja leikkaushoitoa tarvitaan vain komplikaatio-tilanteissa. Suunniteltu leikkaus tehdään vain, jos lääkehoito ei auta tai epäillään syöpää.

9. Voiko mahahaava uusia?

Mahahaava voi uusia, ellei kaikkia riskitekijöitä voida poistaa. Sepelvaltimotaudin hoidossa käytetty miniasperiini esimerkiksi on potilaalle elintärkeä, eikä siitä voida luopua, vaikka se altistaakin mahahaavalle.

10. Pystyykö mahahaavaa ehkäisemään?

Satunnainen tulehduskipulääkkeiden käyttö ei lisää mahahaavan riskiä. Jos mahdollista, kipulääkkeenä kannattaa käyttää parasetamolia. Jos tulehduskipulääkkeitä tarvitaan vaikka reuman hoitoon, tulisi selvittää mahdollisen helikobakteerin olemassaolo ja tarvittaessa häätää se. Tulehduskipulääkkeet ja helikobakteeri yhdessä kasvattavat mahahaavan riskin suureksi. Säännölliseen tulehduskipulääkitykseen kannattaa liittää mahansuojalääkitys, ainakin jos on jo sairastanut mahahaavan.

Tupakointi lisää mahalaukun suolahapon eritystä ja heikentää limakalvon vastustuskykyä. Myös stressi tehostaa suolahapon eritystä ja saattaa olla yhteydessä mahahaavaan.

Asiantuntijana gastroenterologian erikoislääkäri 
Pia Manninen, Tampereen 
yliopistollinen sairaala.

Teksti: Virve Järvinen
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 11-12/2014