Hyvinvointi

Maitoallergia paranee usein itsestään

12.3.2013 Teksti: Anna.fi

Maitoallergikko oireilee maidon proteiinista. Tiesitkö, että sitä voi löytyä myös leivästä, mehusta, kasvimargariinista ja makkarasta.

lapsi juo maitoa

”Sukulaislapsellekin tuli maidosta maha kipeäksi, mutta ne häipyivät, kun ne alkoivat ostaa sitä tilamaitoa.”

”Ennen syötiin ruisleipää ja voita ja juotiin lehmänmaitoa päälle, eikä ollut mitään allergioita. Antakaa lapselle maitoa vaan, luukatohan sille tulee.”

Kun perheessä on maitoallergia, ihmisten hyvää tarkoittavat neuvot voivat joskus väsyttää. Onko todella selitettävä sukulaistädille vielä sadannen kerran, että lapsi ei voi syödä pullaa, vaikka se olisi leivottu hyla-maitoon? Miten kouluruokalan henkilökunnan saisi ymmärtämään, että jos joku lapsista sekoittaa voi- ja margariinirasian veitset, tytär lähtee lounaalta ambulanssilla sairaalaan?

Vakavampi kuin intoleranssi

Maitoallergia ei ole sama asia kuin laktoosi-intoleranssi. Laktoosi-intoleranssissa maidon sisältämä laktoosi eli maitosokeri ei imeydy elimistössä riittävästi. Tästä seuraa vaihtelevia vatsaoireita, jotka pysyvät loitolla vähälaktoosisen tai laktoosittoman ruokavalion avulla.

Maitoallergikko sen sijaan ei voi syödä edes kokonaan laktoosittomia maitovalmisteita – hänen ongelmansa kun ei ole laktoosi, vaan maidon proteiini. Maidossa on useita allergeeneja, joista tärkeimmät ovat kaseiini, alfa-laktalbumiini ja beetalaktoglobuliini, ja maitoallergikko on yleensä herkistynyt niistä useammalle. Ne aiheuttavat maitoallergikolle immunologisen reaktion, joka voi aiheuttaa nivelkipuja sekä suolisto-, hengitystie- ja iho-oireita. Vauvoilla jatkuva limaisuus voi olla maitoallergian oire. Rajuissa maitoallergioissa pienikin altistus maitoproteiinille voi aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen sokin, joka tukkii hengitystiet. Monen pienen allergikon repussa kulkeekin adrenaliinikynä.

Monta syytä olla maidoton

Joskus törmää väittämiin, joiden mukaan maitoallergia on ”luultua yleisempi”. Allergiaa kyllä epäillään lähes kolmannessa perheistä, mutta sitä esiintyy vain noin 2‒3 prosentilla imeväisikäisistä. Se paranee yleensä itsestään ennen kouluikää; kolmeen ikävuoteen mennessä yli 90 prosenttia on jo parantunut oireista. Aikuisväestöstä noin 1‒2 prosentilla arvioidaan olevan maitoyliherkkyyttä, mutta vakava maitoallergia on aikuisilla hyvin harvinainen.

Siedätyshoito tepsii allergiaan hyvin. Jopa 90 prosenttia maitoallergikoista saadaan sietämään maitoa ainakin siinä määrin, että vahinkoaltistuksista ei ole enää vaaraa ja maitoproteiinia pystytään sietä-mään ainakin jonkin verran esimerkiksi ruuissa. Joskus siedätyshoito ei kuitenkaan onnistu. Silloin hoitona on maidoton ruokavalio.

Maitoallergia ei ole ainoa syy, miksi osa ihmisistä jättää maidon pois ruokavaliosta. Esimerkiksi suurin osa kivikauden muonavalikoimaa jäljittelevän paleo-ruokavalion noudattajista on maidottomalla ruokavaliolla, koska maidon käyttäminen ihmisravintona pääsi vauhtiin vasta maanviljelyksen yleistyttyä. Paleo-teorian mukaan ihmisen elimistö sulattaa hyvin vain metsästäjä-keräilijälle ominaisen ruokavalion antimia. Jotkut taas kertovat kärsineensä epämääräisistä oireista, jotka hävisivät maidottoman ruokavalion avulla. Osalle valinta on eettinen. Maidottoman kasvissyöjän ruokavalio on käytännössä useimmiten vegaaniruokavalio.

Tunne piilomaidon lähteet

Voisi kuvitella, että maidottoman ruokavalion rakentaminen hoituu yksinkertaisesti poistamalla ruokavaliosta maitotuotteet. Näin tietenkin tehdään, ja tilalla käytetään muun muassa soija-, riisi- ja kauramaitoa sekä soijapohjaisia jogurtteja ja juustoja. Maidottomien ”maitotuotteiden” valikoima on varsin laaja, ja perustuotteet kuten soijamaito ja -kerma löytyvät jo pienistäkin marketeista. Tämä ei kuitenkaan riitä. Maitoproteiinia ei nimittäin ole ainoastaan maidossa ja maitotuotteissa, vaan sitä voi löytyä yllättävistä elintarvikkeista: leivästä, mehusta, kasvimargariineista ja makkaroista. Jos tuoteselosteessa mainitaan voi, margariini, kaseiini, kaseinaatti, hera, heraproteiini tai maitohappo E270, tuote sisältää myös maitoproteiinia. Käytännössä vakavasta maitoallergiasta kärsivän on viisainta aloittaa ruokavalion rakentaminen ravitsemusterapeutin vastaanotolta.

Maitoallergikko pääsee helpoimmalla, kun opettelee laittamaan ruokaa itse. Vegaaniruokavaliosta voi poimia ideoita maidottoman ruokavalion rakentamiseen, vaikka söisikin lihaa. Vegaanit ovat usein valveutuneita ja tarkkoja sen suhteen, mihin ruokiin on kätkeytynyt eläinperäisiä proteiineja, ja heillä on myös vankka rutiini sekä kosolti hyviä ideoita maidon ja maitoperäisten tuotteiden korvaamiseen ruokavaliossa.

Entäs se osteoporoosi?

Vaikka allergiaa ei olisi eikä muutama maitoproteiinin lähde siellä täällä kaataisikaan maailmaa, maidottoman on aina muistettava kiinnittää huomiota kalsiumin ja D-vitamiinin saantiin. Kun ruokavalio sisältää vähän kalsiumia, elimistö tehostaa saatavilla olevan kalsiumin imeytymistä. Ei kannata silti kuvitella, että oma ruokavalio pysyisi itsestään riittävän kalsium- tai D-vitamiinipitoisena. Näiden ravintoaineiden saantia kannattaa tehostaa muista ruoka-aineista.

Kalsiumia on myös kananmunissa, pähkinöissä, siemenissä, lihassa, parsakaalissa ja pinaatissa. Ruotoineen syötävät purkkikalat, luita sisältävä lihasoppa, kuivahedelmät ja täysjyvävilja täydentävät saantia. Riittävä magnesiumin saanti estää osaltaan kalsiumia karkaamasta virtsaan. Kalsiumin erittymistä virtsaan puolestaan lisää runsas suolan, alkoholin ja kahvin nauttiminen. Jos tuntuu siltä, että kalsiumpitoisen ruokavalion rakentaminen menee vaikeaksi, kalsiumin voi huoletta ottaa myös purkista. Se on turvallinen valinta etenkin raskaana oleville ja vaihdevuosi-ikäisille naisille.

Teksti: Nina Sarell