Hyvinvointi

Masennuksen piilevät merkit – mistä läheisen masennuksen tunnistaa?

Yleinen mielikuva masentuneesta on, että hän on alakuloinen eikä saa mitään aikaiseksi. Mutta itse asiassa masentuneisuus saattaa näyttäytyä pikemminkin tyytymättömyytenä, ahdistuneisuutena ja ärtyneisyytenä.

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Istock

Vakavassa masennuksessa ihminen ei enää ehkä jaksa edes ärtyä: millään ei ole väliä.

Yleinen mielikuva masentuneesta on, että hän on alakuloinen eikä saa mitään aikaiseksi. Mutta itse asiassa masentuneisuus saattaa näyttäytyä pikemminkin tyytymättömyytenä, ahdistuneisuutena ja ärtyneisyytenä.

Masennus tai itsetuhoisuus eivät aina näy ulospäin. Myös työtätekevä ja sosiaalinen ihminen voi kärsiä masennuksesta. Mistä läheisen masennuksen siis voi tunnistaa?

Kysyimme Mehiläisen työterveyspsykologi Miia Rautiaselta, mitkä merkit kielivät siitä, että henkilö on masentunut.

1. Pienetkin asiat ärsyttävät

Yleinen mielikuva masentuneesta on se, että hän on alakuloinen eikä saa mitään aikaiseksi. Mutta itseasiassa masentuneisuus saattaa näyttäytyä pikemminkin tyytymättömyytenä, ahdistuneisuutena ja ärtyneisyytenä. Jopa pienetkin asiat ärsyttävät. Tällainen käytös voi olla alkavan, lievän tai keskivaikean masennuksen merkki.

Vakavassa masennuksessa ihminen ei enää ehkä jaksa edes ärtyä: millään ei ole väliä. Lapset, nuoret ja vanhukset ovat aikuisia useammin masentuneina ärtyneitä ja vetäytyneitä. Siksi onkin hyvin julmaa ajatella, että läheinen on ”vain kärttyinen vanhus”.

2. Häneen on vaikea saada kontaktia

Usein masentuneeseen on vaikea saada kontaktia. Masentuneen seurassa voi tulla tunne, että hänestä on vaikea saada kiinni: hänen puheensa eivät herätä mitään tunnetta. Normaalissa keskustrelussa alkaa viritä ajatuksia, ehkä tunteitakin ja erilaisia mielleyhtymiä, mutta masentuneen kanssa vuorovaikutus jää latteaksi. He saattavat puhua fiksusti ja mielenkiintoisia asioita, mutta tunnetasolla puheesta vain puuttuu jotakin. Masentuneen puhe ei elävöitä keskustelukumppania.

3. Kiinnostus seksiä kohtaan hiipuu

Kumppanin kiinnostus seksiä kohtaan hiipuu. Tätä voi olla vaikea havaita arjessa, sillä myös pikkulapsiarki ja kiireet töissä saattavat heikentää pariskunnan seksielämää. Silloin kun on kyse masennuksesta, kiinnostuksen puute seksiä kohtaan johtuu paitsi aivotoiminnan muutoksista myös tunteiden latistumisesta. Intiimissä suhteessa ihmisen on oltava läsnä ja valmis kohtaamaan toinen ihminen, mutta masentuneelle se on vaikeaa. Masentunut saattaa itse vähätellä seksin ja läheisyyden vähentymistä, mutta kissa on silti hyvä nostaa pöydälle. Silloin voi sanoa kumppanilleen esimerkiksi: ”Et katso minua enää silmiin.” ”En saa sinuun enää kontaktia.” ”Mitä on tapahtunut?” Usein masentunut on jo niin tottunut elämään sumussa, että hän haluaisi vain jatkaa elämistään verhon takana.

4. Itsemurhalla uhkailu

Itsemurhaa aidosti aikova ei enää puhu siitä. Mutta joka kerta, kun joku uhkaa itsemurhalla, on painettava heti hätäjarrua. Hän saattaa olla vaivaantunut ja yrittää vetää takaiisn sanomansa tyyliin ”En minä sitä oikeasti tarkoittanut”, mutta älä luovuta. Kukaan ei uhkaile itsemurhalla, jollei oikeasti ole jonkinlainen masentuneisuuskriisi.

Ensimmäinen reaktio saattaa olla se, että sanoo ettei noin saa puhua. Sen sijaan pitäisi sanoa, että ”hyvä, kun sanoit” ja aloittaa keskustelu. Jos on nuori kyseessä, kannattaa ottaa yhteyttä perheneuvolaan ja sanoa, että on huoli omasta lapsestaan. Jos aikuinen uhkaa itsemurhalla, on hyvä kanustaa tätä ottamaan yhteyttä työterveyshoitajaan tai -lääkäriin. Jos henkilö ei ole töissä, niin voi neuvoa läheistään ottamaan yhteyttä kunnan palveluihin tai muihin mielenterveyspalveluihin.

Omaisen ei tarvitse ratkaista ongelmaa, vaan auttaa läheistä löytämään apua. Uhkaukseen kannattaa palata uudelleen, vaikka toinen olisi kuinka kiusaantunut. Puhuminen asiasta havahduttaa masentunutta.

Lisää tietoa mielenterveysongelmista ja niiden hoidosta: Suomen Mielenterveysseura ja HUSin Mielenterveystalo.

X