Hyvinvointi

Mitä selkäkipu kertoo?

Teksti:
Anna.fi

Selkävaivat tulevat tutuksi lähes kaikille jossakin vaiheessa elämää. Joskus vaiva johtuu selän rakenteesta, mutta usein taustalla on elintapoihin liittyvä seikka. Sopiva kuormitus, riittävä lepo, kohtuullinen kehon paino ja tupakoimattomuus ovat kaikki selälle hyväksi.

Mitä selkäkipu kertoo?

Jotkut onnelliset saavat elää koko elämänsä kärsimättä koskaan selkäkivuista, mutta valtaosa meistä joutuu ainakin joskus potemaan jotakin selkävaivaa. Osalla selkäkipuisista on käynyt huono tuuri: selän rakenne on perimän takia sellainen, ettei kipeytymistä pysty välttämään. Toisille taas on sattunut joskus jokin onnettomuus, joka on vaurioittanut selkää niin, että särkyjä on ainakin ohimenevästi.

Aika iso osa vaivoista on peräsin työstä, joka kuormittaa selkää yksipuolisesti ja liikaa. Ennen tyypillinen selkäpotilas oli ruumiillista työtä tekevä mies, esimerkiksi metsuri tai rakennusmies, mutta nykyään yhä useampien selkää piinaa liika istuminen.

Pysy liikkeessä

Työtä ei tarvitse vaihtaa, vaikka selkä vihoittelisi toimistossa istumisen takia. Asioita voi nimittäin kohentaa merkittävästi sisäistämällä muutaman selän kannalta oleellisen asian. Ensimmäinen, ja ehkä tärkein, on se, että paras istuma-asento on aina seuraava – siis asentoa pitää vaihtaa tiheästi.
Yhdessä ja samassa asennossa nököttäminen aiheuttaa kovan paineen rankaan ja vaikeuttaa kudosten hapensaantia. Kun liikahdat, paine helpottaa ja hapensaanti paranee. Oleellista ei siis välttämättä olekaan se, että istuma-asentosi on ergonomisesti mahdollisimman oikea, vaan se, ettet pysy siinä oikeassakaan asennossa liian kauan.

Toinen selän kannalta tärkeä seikka on oppia pitämään ranka kutakuinkin kohdillaan, olipa asento mikä tahansa. Tärkeää on, että selkärangan kaaret pysyvät suurin piirtein luonnollisina, koska silloin ranka mukautuu liikkeisiin ja kuormitukseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ongelmia tulee väistämättä, jos rangan mutkat joko suoristuvat tai syvenevät kohtuuttomasti.

Monta hyvää asentoa

Fysioterapeutti Jarmo Ahonen käyttää selkärangan hyvästä asennosta puhuessaan mieluusti sanaa neutraalivyöhyke, sillä rangan optimiasento ei suinkaan ole yksi ainut, vaan siinä on melkoinen liikkumavara.

Suuresta liikkumavarasta huolimatta emme aina onnistu pysymään Ahosen mainitsemalla neutraalivyöhykkeellä. Pää ehkä työntyy turhan eteen ja kaularanka oikenee liikaa. Lantio saattaa kallistua eteenpäin, jolloin ristiselän notko ylikorostuu ja rangan alaosa kipeytyy tai hartiat kääntyvät eteenpäin, jolloin rintarangan ylipyöristyminen kipeyttää ehkä alimpien kaulanikamien seudun.

Optimaalisen istuma-asennon nimissä on kehitetty jos jonkinlaista työtuolia, mutta Ahosen mielestä ihan tavallinen tuoli kelpaa mainiosti. Teknisiä innovaatioita oleellisempaa on oppia tuntemaan ja hallitsemaan omaa kehoaan sen verran, että osaa istua rennon jäntevästi niin, että ranka pysyy neutraalivyöhykkeellä. Tähän tarvitaan sekä lihasvoimaa erityisesti syviltä lihaksilta, mutta myös kykyä rentouttaa lihakset liiasta jännityksestä. Myös sopivan voimankäyttötason löytyminen auttaa pitämään vaivat loitolla.

Elintavoilla selkä kuntoon

Jos selkä kipuilee, elintapojen tarkistaminen kannattaa. Avainasioita selän hyvinvoinnin kannalta ovat ennen muuta liikunta, lepo ja psyykkinen hyvinvointi.
Joskus selkäkipu kertoo lihasheikkoudesta: ympäröivistä lihaksista puuttuu voimaa ja kestävyyttä, ja siksi ne eivät jaksa pitää rankaa hyvässä asennossa. Aika tavallista on esimerkiksi heikoista vatsalihaksista johtuva selkäkipu: löysät vatsalihakset eivät tue ristiselkää riittävästi. Notko lisää painetta lannerangan nikamiin, ja se heijastuu alaselkäkipuna.

Selkäkipu saattaa siis olla voitettavissa liikuntaa lisäämällä. Kaikenlainen liikunta on hyvästä, mutta ohjenuorana selkävaivoista vapautumisessa kannattaa pitää keskivartalon syvien lihasten voiman lisäämistä tasapuolisesti. On hyvä kuitenkin muistaa, että mikään liikunta ei tee selästä sellaista, että se kestäisi pitkäaikaista staattista kuormitusta. Liikkumisen lisäksi on pidettävä huoli työasentojen vaihtelevuudesta, jos mielii pysyä kunnossa pidempään.

Lisää lepoa, vähemmän stressiä

Jos liikkuminen on selän hyvinvoinnin kannalta oleellista, niin on myös lepo. Kunnollinen patja ja tyyny, jotka tukevat ja myötäilevät vartalon kaaria, takaavat hyvän unen ja antavat rangalle tarpeellisen levon.

Jos selkää särkee aina aamuisin, voi patjassa tai nukkumisasennossa olla tarkastamisen varaa. Kun patja on sopivasti joustava, ranka pysyy neutraalivyöhykkeellä nukkuessakin. Turhan kovalla patjalla ranka oikenee liikaa ja pehmeässä rangan kaaret taas ylikorostuvat.

Joskus selkäkipu voi myös olla oire stressistä. Selitys tälle on aika luonnollinen: ihminen reagoi stressiin kropallaan: niska menee köyryyn, hampaat pureutuvat yhteen, hartiat kohoavat, kyynärpäät aukeavat sivuille ja polvet koukistuvat. Tähän asentoon jännittyminen vie rangan aivan turhan kauas neutraalivyöhykkeeltä, ja kun siihen jäädään pidemmäksi aikaa, selkäkipua on vaikea välttää.

Apua asiantuntijalta

Jarmo Ahonen toivoo, että ihmiset uskaltaisivat rohkeasti hakea asiantuntijalta apua myös selkävaivojen ennaltaehkäisyyn. Fysioterapeutti tai kokenut liikunnanohjaaja voisi olla oikea osoite sellaiselle, joka on kiinnostunut terveytensä kohentamisesta liikunnan avulla. Ammattilaisen ohjauksessa oikeat harjoitusmuodot löytyvät varmemmin ja vältetään se, että kroppa joutuu entistä kovemmalle vääränlaisen liikunnan vuoksi.

Parasta Ahosen mukaan olisi se, että voisi tehdä sopivasti kuormittavaa ruumiillista työtä, joka sisältäisi monenlaista liikettä, mutta ei nostoja, jatkuvia hankalia työasentoja tai tärinää. Ihanteellinen voisi olla vaikkapa puutarhurin työ, mutta koska emme kaikki voi ryhtyä puutarhureiksi, on parasta hankkia sopivaa kuormitusta harrastuksista ja elää muuten sopivan leppoisasti.

 Asiantuntijana fysioterapeutti Jarmo Ahonen

Lähteet:
Suomen Selkäliitto. Selkäkipuisen käsikirja.Helena Mirandan esitys Työikäisen selkä-vaivat – selittävätkö elintavat oireilun syitä? UKK-instituutin Valtakunnallisilla terveyspäivillä 30.9.-1.10.2009.

Teksti: Anna Takala

X