Hyvinvointi

Miten erotat ohimenevän ahdistuksen ahdistuneisuushäiriöstä? Tarkkaile näitä oireita

Ahdistuksen tunteet ovat normaaleja ja tärkeitäkin tunteita. Jos ahdistus kuitenkin äityy kohtuuttomiin mittoihin ja jatkuu jatkumistaan, voi kyseessä olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
10.10.2018 Teksti: Katri Koskinen Kuvat: iStock

Tilanne 1: Seisot bussipysäkillä. Huomaat, että olet unohtanut tehdä tärkeän työtehtävän. Iskee ahdistus. Syke nousee, kurkkua kuristaa. Mokaaminen ärsyttää ja ahdistaa. Menet kotiin, mutta ahdistuksen tunne kiusaa sinua vielä nukkumaan mennessäkin. Aamulla töissä hoidat kiireellä unohtamasi tehtävän.

Tilanne 2: Seisot valmiiksi jännittyneenä ja ärtyneenä bussipysäkillä, kun huomaat kaikessa hötäkässä, että olet unohtanut tehdä tärkeän työtehtävän. Kehoosi iskee lamauttava kauhu, sydän alkaa hakata. Iskee tunne, aivan kuin jotain pahaa ja peruuttamatonta olisi tapahtumassa: ehkä he huomaavat töissä, että et osaa oikeasti mitään ja saat potkut ja kaikki on pilalla! Yöllä et saa taaskaan unta, koska mietit töitä. Aamulla herätessäsi tunnet olosi voimattomaksi ja vaikka hoidat työtehtävän seuraavana päivänä, sinusta tuntuu, ettei tilannetta voi enää pelastaa.

Ahdistus voi olla hetkittäistä ja ilmetä kohtauksina tai sitten se voi olla jatkuvaa. Mutta miten erottaa ohimenevän ahdistuksen tai ahdistuskohtauksen oikeasta ahdistuneisuushäiriöstä?

Ahdistus on inhimillinen tunne

Ahdistus on inhimillinen tunne, jonka ​tehtävänä on varoittaa uhkaavista tilanteista.

Jokaisen elämään kuuluu tilanteita, jotka nostavat stressitasoa ja aiheuttavat ahdistusta. Työkiireet ja -stressi, jännittävät sosiaaliset tilanteet sekä isot tai pienet elämänmuutokset voivat aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.

Ajoittaiset ahdistuksen tai pelon tunteet ovat normaaleja tuntemuksia. Yleensä ahdistuneisuus menee tilanteen lauetessa luonnostaan ohi. Ahdistuksen tunteet kertovat usein myös tarpeesta pysähtyä tai rauhoittua.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö vai ahdistuskohtaus

Jos ahdistukseesi liittyy aivan liian korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteutettuna arkipäivän ongelmiin, voi kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö.

Ahdistunut henkilö ei välttämättä aina heti osaa edes sanoa, mistä tunnetila johtuu: ahdistus voi olla monen eri tekijän summa tai yhden merkittävän asian aiheuttama.

Ahdistus, joka alkaa ilman syytä ja on voimakasta, hallitsematonta ja epämääräistä, on kuitenkin eri asia. Jos ahdistus ja sen oireet jatkuvat pitkään ja piinaavat päivittäin, kyseessä voikin olla ahdistuneisuushäiriö.

Moni ahdistuneisuutta poteva saattaa ajatella kärsivänsä vain stressistä. Ahdistuksen erottaa stressistä kuitenkin esimerkiksi aika: stressi liittyy tämän hetkiseen elämään, johonkin konkreettiseen asiaan. Ahdistukseen ei ole aina ajankohtaista syytä. Voi tuntua siltä, että kaikki on periaatteessa hyvin, mutta silti ahdistaa. Ahdistunut ihminen ei koe osaavansa toimia normaalisti.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö – kun huolesta tulee kohtuutonta ja päivittäistä

Pidempään jatkuessaan ahdistus on sekä henkisesti että fyysisesti kuluttavaa. Se voi myös heikentää toimintakykyä sekä haitata arkielämää monella eri tasolla. Jos korostunut ahdistus, jännittyneisyys ja tuskainen olotila kestävät yli puoli vuotta, voi taustalla olla mielenterveyden häiriö.

Yli­mi­toi­tet­tuna mureh­ti­minen ja huoles­tu­neisuus voi­vat ajan myö­tä ke­hittyä kroo­ni­seksi sairaudeksi eli yleis­ty­neeksi ahdistuneisuushäiriöksi, joka on kyvyttömyyttä hallita huolestuneisuutta.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistus ei liity tiettyihin tilanteisiin, kuten sosiaalisten tilanteiden pelkoon, eikä se esiinny myöskään kohtauksittain, kuten paniikkihäiriössä. Kielteiset elämäntapahtumat ja perinnölliset tekijät edesauttavat häiriön syntymistä.

Usein ahdistuneisuus ilmenee kohtuuttomana ja jatkuvana huolena esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta, terveydestä sekä huolena omien ja läheisten mahdollisista tulevaisuuden uhkista. Yleistyneeseen ahdistuneisuuteen liittyy yleensä keskittymis- ja univaikeuksia, uupumusta ja kyvyttömyyttä rentoutua.

Nämä merkit voivat kertoa ahdistuneisuushäiriöstä:

  • Koet päivittäin tai lähes päivittäinen kohtuutonta, jatkuvaa huolta ja ahdistusta.
  • Jatkuva huoli rajoittaa elämää: pelkäät esimerkiksi sairastuvasi vakavasti.
  • Olo on koko ajan ärtynyt, pelokas, levoton.
  • Olet jatkuvasti huolestunut ja hermostunut.
  • Kärsit keskittymisvaikeuksista.
  • Kärsit univaikeuksista ja -häiriöistä.
  • Epävarmuuden sietäminen tuntuu kohtuuttomalta.
  • Tunnet itsesi avuttomaksi: pienetkin murheet kuormittavat ja ahdistavat.
  • Et kykene rentoutumaan.
  • Kärsit uupumuksesta, eikä sinulla tunnu olevan voimavaroja.
  • Olet koko ajan valmiustilassa: pelkäät, että jotain pahaa tapahtuu.
  • Keskityt kielteisiin tunteisiin sen sijaan, että etsisit ratkaisua huolettavaan asiaan.
  • Tarkkailet herpaantumatta ympäristöäsi.
  • Murehtimisesi on ylimitoitettua ja omanlainen selviytymisstrategia, mikä myös ylläpitää ahdistusta.
  • Murehdit kaukaisia ja abstrakteja ongelmia ajankohtaisen ongelman sijaan.
  • Pelästyt herkästi.
  • Koet pelkoa itsehallinnan menettämisestä tai sekoamisesta.
  • Koet pelkotiloja tai kuolemanpelkoa.

Fyysiset oireet:

  • Päänsärkyä, vatsakipuja, palan tunnetta kurkussa, lihasjännitystä, hikoilua, vapinaa sydämentykytyksiä, rintakipuja, itkuisuutta, tukehtumisen tunnetta.
  • Pyörryttävää, huimaavaa, sekavaa olotilaa.

Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät henkilöt kärsivät myös hyvin usein huonosta itsetunnosta, perusturvallisuuden tunteen puutteesta, eroahdistuksesta sekä riippuvuus- ja aggressio-ongelmista.

Miten ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan?

Monesti ihmiset pystyvät näkemään oman ahdistuksensa taustalla jonkun syyn, kuten työkiireet, ongelmat parisuhteessa, stressin tai menetyksen. Jos ahdistuksen syyt ovat hahmotettavissa, omaa hyvinvointia on helpompi lähteä hoitamaan.

Mielenterveyden häiriöksi luokiteltavassa ahdistuksessa ahdistuneisuuden perimmäiset syyt ovat taas yleensä häiriöstä kärsivälle itselleenkin epämääräisempiä.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tunnistaminen on haastavaa, koska murehtiminen ja huolestuneisuus ovat tavallisia tuntemuksia – erityisesti silloin, kun ihminen kokee fyysisiä oireita. Ahdistuneisuudesta kärsivä saattaakin epäillä oireidensa syyksi stressiä tai jotain vakavaa sairautta, kuten syöpää, eikä välttämättä itsekään yhdistä omia oireitaan ahdistukseen.

Psykoterapiasta on apua ahdistukseen.

Psykoterapiasta voi hakea apua ahdistukseen.

Psykoterapia on paras keino hoitaa ahdistuneisuushäiriötä. Ahdistuneisuutta ja pelkoja voi lievittää myös masennuslääkkeillä yhdessä terapian kanssa. Koska ahdistuneisuushäiriöiden syyt ja seuraukset voivat kummuta menneisyydestä tai traumaattisista kokemuksista, terapiassa on tarkoitus pureutua ahdistuneisuuden syihin ja löytää keinoja, miten siitä pääsee irti.

Myös kognitiivinen terapia ja tietoisuustaitoihin perustuva terapia (mindfulness-based therapy) voivat auttaa: hoidon tavoitteena on muun muassa murehtimisen normalisointi, uhkauskomusten korjaaminen, epävarmuuden sietäminen ja luottamuksen luominen tulevaisuuteen.

Apua kannattaa hakea ajoissa: ahdistuneisuus saattaa ennakoida masennuksen ilmaantumista.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö puolestaan esiintyy useimmiten muiden psykiatristen häiriöiden, kuten masennuksen, sosiaalisten tilanteiden pelon tai paniikkihäiriön kanssa. Alkoholiriippuvuutta tai alkoholin ongelmakäyttöä esiintyy lähes puolella yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä.

Ahdistuneisuushäiriöt

Ahdistuneisuus on tunnetila, johon voi liittyä sisäistä jännitystä, pelkoa, levottomuutta, huolestuneisuutta tai jopa paniikin tai kauhun kokemus.

Ajoittaisina pelko ja lievä ahdistuneisuus ovat arkipäiväisiä. Ahdistuneisuushäiriöissä ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista ja toimintakykyä rajoittavaa.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä: ainakin joka kymmenes kärsii elämänsä aikana niistä. Sitä esiintyy yleisimmin naisilla ja alle 30-vuotiailla.

Yleisimmät ahdistuneisuushäiriöt:

  • Sosiaalisten tilanteiden pelko
  • Paniikkihäiriö
  • Julkisten paikkojen pelko
  • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
  • Pakko-oireinen häiriö

Lähteet: Thl.fi, Mielenterveysseura.fi, Terve.fi, Mielenterveystalo.fi, Terveyskirjasto.fi, Potilaanlääkärilehti.fi,

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *