Hyvinvointi

Mustaherukkaa on käytetty vilustumissairauksien hoidossa

Teksti:
Anna.fi

Mummon mustaherukkamehu on monelle maistuva flunssalääke. Iho ja limakalvot hyötyvät mustaherukan siemenöljystä. Tutkimusten mukaan mustaherukalla on suotuisia vaikutuksia myös sydämeen. Täyteläisen makeahkoa marjaa käytetään esimerkiksi mehuna, hyytelönä, likööreissä ja jäädykkeissä. Kotikäytössä mustaherukka säilyttää parhaiten ravintoaineensa pakastettuna.

Mustaherukka

Mustaherukka eli musta viinimarja (Ribes nigrum) kuuluu Suomen luontoon alkuperäisenä kasvina, vaikka se nykyään tunnetaan paremmin puutarhapensaana. Luonnossa mustaherukka viihtyy lehtokorvissa ja rantalehdoissa. Se on yleisempi Suomen eteläosissa, mutta kasvaa harvakseltaan myös Pohjois-Suomessa. Erään tutkimuksen mukaan Pohjois-Suomessa kasvava mustaherukka sisältää enemmän C-vitamiinia kuin etelässä kasvava.

Mustaherukkapensas kasvaa noin 1-1,5 metrin korkuiseksi. Lehdet ovat päältä sileät, alapuolelta nukkaiset ja niissä on aromikas tuoksu. Mustaherukan kukinto on vaatimaton, vihertävä terttu. Marjat ovat mustia, mutta mustaherukasta on myös vihreämarjainen muunnos.

Mustaherukan lehtiä käytetään muun muassa salaattien mausteena, kurkkujen säilönnässä ja erilaisten juomien, esimerkiksi Marskin juomana tunnetun juhlajuoman valmistuksessa.

Mitä sisältää?

Mustaherukka sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja, flavonoideja, kasvisteroleja, kuitua ja elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Mustaherukan sisältämät antosyaanit ovat tehokkaita antioksidantteja, jotka suojaavat soluja hapettumiselta.

Mustaherukan siemenistä puristetun öljyn omega 3- ja omega 6- rasvahappojen suhde on ihanteellinen, ja mustaherukan siemenöljy sisältää myös harvinaista stearidonihappoa. Näitä tärkeitä rasvahappoja on saatava ravinnosta, sillä elimistö ei pysty valmistamaan niitä itse.

Mihin auttaa?

Rohdoskasvina mustaherukkaa on perinteisesti käytetty marjamehuna vilustumissairauksien hoidossa. Mustaherukan lehdistä keitetyllä teellä on helpotettu esimerkiksi kihdin ja reuman oireita. Mustaherukkateetä on käytetty myös nestettä poistavana ja munuaisten toimintaa parantavana hoitona sekä korkeaa verenpainetta alentamaan.

Tutkimusten perusteella mustaherukan siemenöljyn on todettu alentavan haitallista LDL-kolesterolia ja siten vaikuttavan suotuisasti sydämen ja verisuonten terveyteen. Hiilidioksidiuutolla mustaherukan siemenestä saadaan vaikuttavat aineet talteen ilman kemiallisia liuottimia. Eräiden tutkimusten mukaan mustaherukalla on myös verihiutaleiden sakkautumista vähentävä vaikutus.

Mustaherukan siemenöljyn rasvahappokoostumus on hyväksi iholle ja limakalvoille, ja se saattaa helpottaa esimerkiksi atooppista ihottumaa. Japanissa tehdyn tutkimuksen mukaan eräs mustaherukkamehun sisältämä polysakkaridi stimuloi elimistön syöjäsoluja, ja tehostaa siten immuunipuolustusta. Mustaherukkauutteen on todettu estävän suolistolle haitallisten salmonella-, koli- ja stafylokokkibakteerien kasvua sekä vatsahaavaa aiheuttavan helikobakteerin kasvua.

Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm, Farmaseuttisen biologian osasto, Helsingin yliopisto.

Teksti: Anu Holopainen

X