Hyvinvointi

Narsismi – Lapsuudesta itävä, viheliäinen rikkaruoho

Teksti: Anna.fi

Narsistinen persoonallisuushäiriö on yksi nykyajan puhutuimmista persoonallisuuteen ja psyykeeseen liittyvistä ilmiöistä. Narsistiseen henkilöön saattaa törmätä koulussa, parisuhteessa tai työpaikalla – missä vain yhteiskunnassa. Narsismin syiden uskotaan johtavan varhaiseen lapsuuteen, jolloin pienen ihmisen tulisi sosiaalistua ja oppia toimimaan yhteiskunnan jäsenenä.

Narsismi – Lapsuudesta itävä, viheliäinen rikkaruoho

Tutkimusten perusteella narsistinen persoonallisuushäiriö ilmenee vajaalla prosentilla väestöstä, joista yli puolet on miehiä. Narsistiselle persoonalle tyypillistä on jatkuva ihailun tarve, oman mahtavuuden kokeminen sekä empatian puute. Narsismin on epäilty voivan olla aivotoimintaan liittyvä häiriö, mutta tutkimuksissa tällaista geeniperimään kätkeytyvää luonnehäiriötä ei ole pystytty todistamaan. Sen sijaan lapsuuden kodin narsististen arvojen katsotaan voivan periytyä henkisellä tasolla vanhemmilta lapsille.

Ensisijaisesti narsismin syiden uskotaan kuitenkin löytyvän lapsen kasvatuksen rakkaudettomuudesta ja rajattomuudesta. Lapsella tulisi olla jo varhain turvalliset vuorovaikutussuhteet, joissa pitäisi voida peilata aikuisen tunnetiloja. Lapsen tulisi saada tuntea ja kokea, että hänestä iloitaan aidosti. Jos lasta hoitava aikuinen ei kykene antamaan lapsen tarvitsemaa tukea, jää pieni lapsi yksin suurten, kehittymässä olevaa minäkuvaa uhkaavien tunteiden kanssa. Pikkuisen lapsen kokemat pettymykset saavat ihmisen vielä aikuisenakin tuntemaan olevansa maailman keskipiste.

Rajattomat kasvuolosuhteet

Kaikki lapset saavat toisinaan kiukkukohtauksia, kun asiat eivät suju toivotulla tavalla. Pienelle lapselle on myös aivan normaalia tuntea kaikkivoipaisuutta, mutta tämän tunteen tulisi kadota kasvun ja kehityksen myötä. Narsistilta tunne ei kuitenkaan koskaan katoa, vaan hän katsoo vielä aikuisenakin olevansa upein, mahtavin ja paras.

Lapsen tulisi kyetä kestämään loukkauksia kuten vastoinkäymisiä tai sitä, ettei omaa tahtoa koko ajan voi toteuttaa. Myötäsyntyinen herkkyys ja varhaislapsuuden traumat voivat siten vaikuttaa narsistisen persoonallisuuden kehittymiseen. Myös voimakkaat ja traumatisoivat tapahtumat, joihin lapsi ei saa vanhemmiltaan tukea, voivat osaltaan vaikuttaa häiriön syntymiseen.

Tutkimuksissa narsistien lapsuudesta on löydetty muun muassa sukupolvelta toiselle siirtyviä traumoja: omien traumojensa vuoksi vanhemmat eivät kykene rauhoittamaan lastaan empaattisesti. Narsistien lapsuudenkodissa olosuhteet ovat myös voineet olla kaoottiset tai jopa väkivaltaiset. Niin ikään muunlaiset traumat kuten erossa oleminen perushuoltajasta tai narsistista käyttäytymistä ihannoiva ilmapiiri perheessä voivat vaikuttaa pienen ihmisen persoonallisuuden vinoutumiseen.

narsismi

Yksikin aikuinen voi pelastaa

Käytöshäiriöiden takia laitoshoitoon joutuneiden lasten taustoissa on tutkimuksissa löydetty samankaltaisia puutteita, jotka eivät väistämättä johda narsismin kehittymiseen, mutta saattavat lisätä häiriön todennäköisyyttä.

Käytöshäiriöisten lasten perheistä puuttuu esimerkiksi kyky toimia myönteisenä roolimallina ja hyvänä ihmissuhdemallina lapselle sekä suojella lasta traumatisoitumiselta. Myös rajojen asettaminen on puutteellista, eikä lapsi siten opi säätelemään itsekkäitä yllykkeitään. Lapselle ei tarjota aktiivisesti myönteisiä huomioon ottamisen kokemuksia eikä lapselle välttämättä anneta positiivista ratkaisuun pyrkivää asennetta pulmatilanteisiin ja auttamaan hyväksymään ongelmat osaksi elämää. Kodin ilmapiiri ei ole turvallinen ja vakaa, eikä lapselle osata opettaa yhteiskunnan normeja.

Vaikka moni asia olisikin pielessä, on tutkimuksissa huomattu lohdullinen seikka: terve ja luotettava aikuiskontakti voi pelastaa lapsen muutoin puutteellisen kasvuympäristön aiheuttamilta traumoilta. Näin yksi lähdössä huonot kortit saanut lapsi saattaa pärjätä kehnoista olosuhteista huolimatta, kun taas toinen joutuu ongelmiin elämässään.

Keittiöpsykologian upottava suo

Keittiöpsykologia on varsin vaarallista puuhaa, ja kuten muidenkin persoonallisuuden häiriöiden, vaatii narsismin toteaminen perusteellisia tutkimuksia ja ammattitaitoa. Toisen henkilön leimaaminen keittiön pöydän ääressä narsistiksi tai muulla tavalla vialliseksi tuskin ratkaisee mitään, vaikka kuormittavassa ihmissuhteessa elävän on toki haettava apua jaksaakseen itse.

Haastavaa narsismin hoidossa on, ettei narsistinen henkilö usein koe itse tarvetta terapialle tai muunlaiselle hoidolle. Hän ei yksinkertaisesti tunne itseään sairaaksi tai koe tarvetta kehittyä ihmisenä. Siksi avun hakija on usein narsistin läheinen. Kokeneellekin ammattiauttajalle narsismin diagnosointi ja narsistin auttaminen voi olla vaikeaa, sillä narsisti on usein älykäs ja kykenee manipuloimaan muita ihmisiä.

narsismi

Oma jaksaminen ensisijaista

Olipa kyseessä nuori tai vanha ihminen, ammattiauttajat kehottavat narsistin kanssa eläviä pitämään huolta omasta itsestään. Narsisti tarpeineen on pohjaton kaivo, jota läheinen ei auttamisellaan ja ymmärtämisellään pysty parantamaan. Läheisen on kyettävä vetämään rajoja ja kunnioitettava omaa yksilöllisyyttään, koska narsisti ei tätä hänen puolestaan tee. Omien puolien pitäminen vaatii henkistä lujuutta, jos narsisti kyseenalaistaa läheisen tekemät valinnat ja leimaa läheisen itsekkääksi. Läheisen on tunnettava itsensä ja kyettävä erottamaan omat tarpeensa narsistin tarpeista.

Lähteet:
Narsistien uhrien tuki ry
Mäkelä, Raimo: Naamiona terve mieli (2004)
Joutsenniemi, Marketta – Kaulio, Pia – Mäkelä, Raimo – Pekola, Jyrki – Schulman, Gustav: Naimisissa narsistin kanssa (2006)

Lue lisää:
Suomen Mielenterveysseura

narsismi

Teksti: Ninni

X