Hyvinvointi

Ota työuupumuksen oireet vakavasti

Teksti: Anna.fi

Noin puolella suomalaisista työssäkäyvistä on jonkinlainen työuupumus. On siis todennäköistä, että se osuu joskus hyvinkin lähelle – jos ei omalle kohdalle niin työtoverille.

Työuupumus

Burn outin, eli työuupumuksen syntymiseen ei tarvita suuria mullistuksia elämässä, jokin ristiriita ihmisen ja työn välisessä suhteessa riittää alkajaisiksi. Sen seurauksena työ saattaa alkaa tuntua turhauttavalta. Ei ole kivaa lähteä töihin kiusattavaksi tai tietoisena siitä, että itseltä odotetaan epärealistisia.

Jos työn laatuun ja määrään ei voi itse vaikuttaa, tunne työn hallinnasta katoaa – ja sen myötä motivaatio. Työasiat vaivaavat yölläkin, eikä uni ole enää virkistävää tai levollista. Töihin lähteminen on aina vain vaikeampaa, kunnes eräänä päivänä sängystä ei enää pääse ylös.

Työuupumus ei säästä minkään ikäisiä. Iso tekijä työuupumuksen syntymisessä on työsuhteen epävarmuus, esimerkiksi pätkätyöt tai suuret tulospaineet.

”Muita tutkitusti työuupumuksen taustalta löytyviä tekijöitä voivat olla periaatteellisiin kysymyksiin liittyvät ristiriidat työpaikalla. Työyhteisössä tullaan ehkä huonosti toimeen keskenään tai työntekijä kokee, että häntä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti”, luettelee työterveyspsykologi Erkki Kuivasniemi Suomen Terveystalosta.

Ensimmäiset vaaran merkit ovat stressioireita, eikä monikaan ota niitä heti vakavasti.

”Oma elimistö hälyttää. Yksi oire on, että unen laatu laskee. On vaikeuksia saada unta tai herää öisin ja asiat pyörivät mielessä ahdistavasti. Muutenkin voi olla epämiellyttäviä tuntemuksia kehossa”, Kuivasniemi kertoo.

Vakavasti työuupuneista yli 70 prosenttia kärsii jostakin lääkärin toteamasta sairaudesta. Työuupumus voi myös johtaa masennukseen – toisaalta myös masennus voi johtaa työuupumukseen.

Vastuu on kaikilla

Joskus läheiset huomaavat aikaisemmin kuin uupumassa oleva itse, että jokin on pielessä. Joku työtovereista saattaa painiskella selittämättömän väsymyksen kanssa, eikä tehtävien töiden pino pienene, vaan hänen on vaikea tarttua oikeastaan mihinkään hommiin. Hän saattaa kieltää loppuun palamisen mahdollisuuden hyvinkin ponnekkaasti. Ehkä muiden työntekijöiden mielestä liiankin ponnekkaasti.

Työyhteisön hyvinvointi on kaikkien siihen kuuluvien yhteinen asia, eikä uupumuksen mahdollisuudesta pitäisi olla vaikea puhua esimiehenkään kanssa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uupumus on edelleen ”noloa”, ikään kuin heikkojen tauti.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos työtoveri ei ymmärrä hellittää, vaan keskittyy epäolennaisiin hommiin ja puurtaa yötä päivää? Eli uupumuksen merkit ovat ilmassa, mutta työtoveri ei tunnu haluavan sitä ymmärtää.

Laki määrittelee työnantajille ja työntekijöille työturvallisuusvastuun, johon kuuluu myös terveyden suojeleminen. Lisätietoja työturvallisuusvastuusta saa täältä. Jos keskustelu työtoverin kanssa ei tuota tulosta, on ehkä hyvä puhua itse tilanteesta esimiehelle. Esimies voisi kehottamaa uupunutta alaistaan varaamaan ajan työterveyshuollosta ja tukea häntä ongelmakohtien löytämisessä.

Hyvinvointi työpaikalla on siis kaikkien siellä työskentelevien vastuulla.

Mitä aikaisemmin työuupumukseen puututaan, sen pienemmiksi sen vahingot jäävät. Kuivasniemi kehottaa ottamaan sen oireet vakavasti ja tarttumaan alkavan uupumuksen syihin rivakasti.

”Kannattaa kuunnella itseään ja pohtia, mistä on kysymys, mitkä työhön liittyvät asiat ovat niin stressaavia ja sitten ottaa asiat puheeksi työpaikalla, jos on kyse esimerkiksi epäkohdista tai työn määrästä.”

Ei ole tietenkään helppoa ottaa epäkohtia kuten huonoa työilmapiiriä puheeksi pomon kanssa, jos työsopimus on määräaikainen – saati valittaa uutena työntekijänä työn määrän kohtuuttomuudesta. Mutta rohkeuden kerääminen maksaa kyllä itsensä takaisin, onhan kyse omasta terveydestä.

Hoidoksi lepoa ja etäisyyttä työhön

-Kuivasniemi painottaa, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kannattaa: siitä, mitä syö, miten liikkuu ja nukkuu.

”Elämässä on oltava muutakin sisältöä kuin työ. Sitä voi saada esimerkiksi ihmissuhteiden kautta.”

Jos ahdistavalle ololle ei löydy syitä tai ratkaisuja omin voimin, työterveyshuollon kautta löytyy apujoukkoja. Tämä mahdollisuus kannattaa käyttää, sillä työuupumuksen oireet menevät harvoin itsekseen ohi, vaikka moni lääkäriä karttava haluaakin uskoa toisin.

Työuupumus voi johtaa työkyvyn menetykseen esimerkiksi voimakkaan väsymyksen kautta. Töihin ei vain pysty enää ja edessä on sairausloma.

”Sairausloman tarve on yksilöllinen. Nykyään on myös uusi mahdollisuus olla vain osittain sairauslomalla. Se madaltaa töihin palaamisen kynnystä. Ja niin hassulta kuin se kuulostaakin, työn teko itsessään on usein kuntouttavaa, vaikka onkin kyse juuri työuupumuksesta”, Kuivasniemi selittää.

Yleensä hoidoksi tarvitaan kuitenkin ensimmäiseksi lepoa. Siihen pitäisi Kuivasniemen mukaan aina liittää myös se, että uupumukseen johtaneita asioita pääsee käsittelemään lääkärin, psykologin tai vaikka työterveyshoitajan kanssa.

”Tärkeintä on, että henkilö saa levätyksi ja etäisyyttä työhönsä. Uupumukseen johtaneet asiat pitää myös selvittää esimiehen kanssa ennen töihin paluuta”, Kuivasniemi huomauttaa.

Sairausloman kesto riippuu uupumuksen vakavuudesta ja siitä, miten siitä toipuminen lähtee käyntiin. Mitä pitempi sairausloma on, sitä vaikeampi siltä on aikanaan palata sorvin ääreen. Ja mitä pitemmälle työuupumuksen päästää, sitä enemmän lomaa todennäköisesti tarvitaan.

Teksti: Emma Suominen

X