Paaston hyvät ja huonot puolet

Paastoamisen terveysvaikutukset jakavat mielipiteitä. Vuosien mittaan suosiotaan menettänyt paasto on joidenkin mielestä suorastaan haitaksi elimistölle. Osa terveysintoilijoista jaksaa kuitenkin puolustaa tätä ikiaikaista kehon ja mielen puhdistuskuuria.

Paaston aloittajan tulee muistaa, ettei kyseessä ole vain trendikäs laihdutuskikka. Parhaimmillaan paasto on tutkimusmatka omaan itseen. Äkkiseltään on vaikea kuvitella pärjäävänsä päiviä ilman ruokaa.

Tosiasiassa syömättä oleminen voi olla ravitsevaa ihan uudella tasolla. Ellit kertoo, mitä muutoksia keholle ja mielelle tapahtuu perinteisen mehupaaston aikana.

Paastoon valmistautuminen

Paastoon kannattaa valmistautua hyvissä ajoin, noin neljä päivää ennen sen aloittamista. Jätä pois kahvi, alkoholi ja tupakka. Pienennä ruoka-annoksiasi. Valitse syötäväksi tuoretta ruokaa, kuten vihanneksia ja hedelmiä. Paljon nestettä sisältävät puurot ja keitot ovat hyvää ravintoa ennen paastoa.

Paastoaminen ei sovi raskaana oleville tai imettäville eikä henkilöille joilla on diabetes, alhainen verenpaine, kilpirauhasen toimintahäiriö, syömishäiriö tai mielenterveysongelmia. Jos sinulla on jatkuva lääkitys, keskustele lääkärisi kanssa paaston sopivuudesta sinulle.

Ummetus

Paasto aiheuttaa usein ummetusta. Useat paastoajat tyhjentävät suolensa suolihuuhtelulla ensimmäisenä päivänä. Jos tukala olo jatkuu, voi huuhtelun tehdä paaston missä vaiheessa tahansa. Suolihuuhteluun tarvittavat välineet voi ostaa apteekista.

Lihasmassan menetys

Paaston ensimmäisinä päivinä elimistö kuluttaa omia valkuaisainevarastojaan, eli proteiineja, jotta aivot saisivat tarvitsemaansa energiaa. Proteiinin käyttö energiaksi tasaantuu ketoainetuotannon lisääntyessä muutaman päivän päästä. Paaston aikana pudotetusta painosta jopa puolet voi olla lihasmassaa.

Ketoosi

Muutaman päivän kuluttua paaston aloittamisesta maksa alkaa valmistaa vapaista rasvahapoista ketoneja. Elimistö kuluttaa siis omia rasvavarastojaan energianlähteiksi. Ketoottinen tila on voimakkaimmillaan 5-6 paastopäivän jälkeen. Ketoottisessa tilassa näläntunne kaikkoaa ja olo on tavallista energisempi. Ketoosin seurauksena hengitys ja hiki haisevat imelälle, sillä ketoainetuotannossa syntyy pieniä määriä asetonia, joka haihtuu kehosta hien ja virtsan mukana.

Painonlasku

Varsinkin paaston ensimmäisinä päivinä paino voi pudota useitakin kiloja. Menetetyt kilot koostuvat suurimmaksi osaksi nesteistä ja kuona-aineista, eli varsinaista rasvaa paaston aikana ei juuri kulu. Paasto ei ole tehokas startti laihduttaessa, ellei paaston päätyttyä ole valmis muuttamaan ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan terveellisempään suuntaan.

Uupumus

Ruumis on paaston aikana heikommassa kunnossa kuin normaalisti. Päänsärky, huimaus ja voimattomuus ovat yleisiä sivuvaikutuksia ensimmäisinä päivinä. Paaston aikana itsensä rasittaminen fyysisesti ei ole suositeltavaa, joten rankat treenit voi unohtaa muutamaksi päiväksi. Paaston edetessä oireet helpottuvat ja olo on virkistyneempi.

Keveä mieli

Paasto voi olla puhdistava kokemus, joka aloittaa terveellisempien elämäntapojen aikakauden. Paaston kerrotaan vaikuttavan positiivisesti keskittymiskykyyn, jaksamiseen sekä mielen tasapainoon. Paaston aikana voi päästä eroon monista mieliteoista, kuten esimerkiksi sokerinhimosta. Kehon kuunteleminen ja sen tarpeiden ymmärtäminen helpottuu.

Kehon korjaussarja

Paaston aikana keho hoitaa itseään. Suoliston bakteerikanta sekä limakalvot korjautuvat. Kuona-aineiden määrä elimistössä vähenee. Kolesteroliarvot sekä verenpaine alenevat yksilöllisesti. Unen laatu paranee samalla, kun sen tarve vähenee. Iho ja silmät kirkastuvat paaston loppua kohden.

Paaston loputtua

Paaston kestoksi suositellaan viikkoa. Paaston loputtua keho täytyy totuttaa ruokaan pikkuhiljaa, ettei elimistö saa shokkia ja heitä heti kuperkeikkaa. Kuten ennen paastoakin, suosi tuoreruokaa ja vihanneskeittoja. Vältä liharuokia ainakin muutama päivä ja aloita niiden syöminen varovaisesti.

Lue lisää paastokokemuksia Kemikaalicocktail-blogista.

Teksti: Jasmin Isberg