Hyvinvointi

PMS-peto – tekosyy vai täyttä totta?

Teksti: Anna.fi

PMS on naisia vaivaava kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka sanotaan aiheuttavan ärtyneisyyttä ja arvaamatonta käytöstä. Mutta onko kiristynyttä pinnaa aiheuttava PMS totta vai pelkkä liioiteltu myytti?

Talvella pyörineessä tv-sarjassa Kätevä emäntä naureskeltiin naisille, jotka PMS muutti kiukutteleviksi, riidanhaluisiksi ja täysin arvaamattomiksi hirviöiksi. ”Kiukkuilu on aika lievä ilmaus sille sekoilulle. En tunnista sitä ihmistä joka nahkoihini silloin muuttaa. Joskus olen luullut joutuvani mielisairaalaan, kunnes vuoto alkaa ja kaikki onkin taas yhtä vollotusta”, kuvaa eräskin nainen PMS -oireitaan internetin keskustelupalstalla.

PMS:llä (premenstual syndrome) tarkoitetaan psyykkisiä ja somaattisia oireita, joita siintyy hedelmällisessä iässä olevilla naisilla kuukautiskierron loppupuolella ja jotka haittaavat naisen elämää olennaisesti. Käyttäytymiseen liittyviksi oireiksi listataan ainakin väsymys, ärtyneisyys, mielialan vaihtelut, masennus, yliherkkyys, itkukohtaukset ja keskittymisvaikeudet. Fyysisiksi oireiksi kuvaillaan vartalon turpoaminen, rintojen herkkyys, akne, ruoan himo ja päänsärky. PMS-oireet alkavat pian kuukautiskierron puolivälin jälkeen ja jatkuvat vuodon alkamiseen saakka. Oireet voivat alkaa myös vasta 5-6 päivää ennen vuotoa. Kiukuttelu, ärtyminen, yliherkkyys – voiko PMS:llä selittää ihan mitä tahansa?

PMS:n syitä ei tunneta varmasti

Kuukautisia edeltävän masennuksen syitä ei tunneta, mutta on huomattu, että muita mielialaan vaikuttavia sairauksia esiintyy tavallista runsaammin PMS:stä kärsivillä. Sillä on yhteisiä piirteitä paitsi masennuksen, myös ahdistuksen ja paniikkihäiriön kanssa. Joskus PMS:ää joudutaankin hoitamaan masennuslääkkeillä.

Lääketieteessä PMS on tunnistettu vuodesta 1931 lähtien. Viime vuosina PMS:stä on tullut runsaasti uutta tutkimustietoa. Yksi käsitys on, että syynä olisivat voimakkaat progesteronierityksen vaihtelut. Mitä suuremmat hormonierityksen vaihtelut ovat, sitä enemmän naisella on oireita. Vuonna 1994 PMS jopa tunnustettiin mielialahäiriöksi amerikkalaisen psykiatriliiton sairausnimikkeistössä. Tämä tarkoittaa äärimmillään sitä, että henkilö voidaan julistaa syyntakeettomaksi kuukautisia edeltävänä aikana.

PMS:n hoidoksi suositellaan muun muassa liikuntaa, lepoa, hyvää ruokavaliota ja lääkitystä. Joidenkin tutkijoiden mukaan B6-vitamiinista saattaa olla hyötyä, ja hoitoon on käytetty myös keltarauhashormonia. Usein oireet pahenevat vanhetessa, ja hoitoon hakeutuvat potilaat ovat yleensä noin 40-vuotiaita. Tällöin lääkäri saattaa luulla, että kyse on alkavasta menopaussista, ei PMS:stä. Erikoista on, että PMS:n on havaittu olevan yleisempi laihoilla naisilla kuin ylipainoisilla. Naisilla, jotka kärsivät vaikeasta PMS:stä, on usein myös vaikeat vaihdevuosioireet.

”Onko sulla menkat?”

”Jos joskus olen pahoilla mielin suhteemme tilasta, mies saattaa kysyä, onko sulla menkat”, kertoo Anni, 27. ”Silloin tekisi jo oikeasti mieli saada hepuli.” Monia naisia harmittaa, jos miehet latistavat naisen pahan olon vain kuukautisista johtuvaksi. Useiden tutkijoiden mukaan näyttääkin siltä, että sosiokulttuuriset tekijät ja naisen henkilökohtaiset odotukset vaikuttavat PMS-oireisiin. Oireiden on nimittäin huomattu vaihtelevan eri kulttuurien välillä.

Monien mielestä PMS-oireita hoidettaessa on ainakin osittain kyse medikalisaatiosta. ”Minusta tuntuu tavallaan hyvältä, että kroppani antaa merkkejä toiminnastaan ja erilaisista kuukausittaisista vaihteluista”, toteaa Maria, 30. ”Ennen kuukautisia saatan tuntea oloni apeaksi ja jännittyneeksi, mutta mitä sitten? Ne ovat normaaleja tunteita ja kuuluvat elämään.”

Teksti: Veera Luoma-aho / A4 Media Oy (4.8.2005)
Kuva: A4 Media Oy

Lähde: Kari Heusala: Naisen seksuaalisuus. Like, 2001.

X