Psykoosilääkkeet – Lisääntynyt käyttö puhuttaa

Suomen myydyin lääke tukkuhinnoin katsottuna on psykoosilääke. Kolmas ja viides sijakin menevät psykoosilääkkeille.

1. Onko puoli Suomea psykoosissa?

Osin kärkisijoissa on kyse harhasta, sillä kyse on uusista, niin sanotuista toisen polven psykoosilääkkeistä, jotka ovat melko kalliita. Lääkkeisiin käytetty rahamäärä ei kerro suoraan käyttäjien määrästä. Arviolta vajaa neljä prosenttia suomalaisista sairastuu elinaikanaan psykoottisiin häiriöihin, kuten skitsofreniaan tai harhaluuloisuushäiriöihin. Lisäksi psykoosilääkkeitä käytetään muun muassa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä sekä joskus pieninä annoksina vaikeissa pitkäaikaisissa ahdistustiloissa. Pientä annosta voidaan käyttää myös masennuksen tukihoidossa, kun sairaus ei reagoi muihin lääkkeisiin.

2. Psykoosilääkkeiden käyttö vanhuksilla on ollut runsasta. Onko se tarpeellista?

Aiemmin vanhoja ensimmäisen polven psykoosilääkkeitä käytettiin vanhuksilla paljon pieninä annoksina iltaisin unilääkkeen tapaan. Tällaista käyttöä ei enää nykyään pidetä asiallisena, ja se on vähentynyt selvästi. Uusia psykoosilääkkeitä käytetään kuitenkin myös kaikkein vaikeimmissa dementiaan liittyvissä käytösoireissa, kuten voimakkaan aggressiivisuuden ja levottomuuden hoidossa. Vanhusten annokset ovat pieniä. Käyttö on suhteellisen harvinaista, joten se ei selitä psykoosilääkkeiden myynnin suuruutta. Jonkin verran lääkkeillä hoidetaan myös kehitysvammaisten vaikeita käytöshäiriöitä. Yli 90 prosenttia psykoosilääkkeistä menee psykoosihäiriöisille potilaille.

3. Ovatko uudet psykoosilääkkeet korvaamassa vanhat lääkkeet?

Tänä päivänä pyritään lääkehoidon mahdollisimman yksilölliseen toteuttamiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että käytössä on erilaisia lääkkeitä. Vain sillä tavoin voidaan löytää kaikille parhaimmin tehoava ja myös siedetty lääkitys. Jokaiselle koetetaan hakea yksilöllisesti räätälöity pienin tehokas annos. Tehokkain psykoosilääke on edelleen vanha klotsapiini, joka vaatii kuitenkin jatkuvaa tarkkaa seurantaa. Lääke voi aiheuttaa valkosolukatoa, joka voi olla hoitamattomana kohtalokas.

4. Miksi uusien psykoosilääkkeiden käyttö on lisääntynyt?

Niiden tulo markkinoille oli selkeä edistys. Ne toimivat pitkälti samalla mekanismilla kuin vanhatkin lääkkeet vaikuttaen muun muassa hermovälittäjäaine dopamiiniin. Vanhoihin lääkkeisiin liittyi kuitenkin selkeästi enemmän neurologisia haittoja, kuten vapinaa, lisääntynyttä lihasjänteyttä, motorista levottomuutta ja pakkoliikkeitä. Psykoosilääkkeitä karsastettiin ennen pitkälti juuri näiden haittojen takia. Uusien lääkkeiden avulla saavutetaan aiempaa helpommin räätälöidyn hoidon tavoite: tehokas, hyvin siedetty lääkitys, joka ei näy potilaasta päällepäin.

5. Psykoosilääkkeiden käyttö on lisääntynyt myös nuorilla. Miksi?

Vuonna 2003 psykoosilääkkeitä käytti Suomessa 12-17-vuotiaista prosentin murto-osa ja 18-22-vuotiaista reilu prosentti, Yhdysvalloissa peräti nelisen prosenttia lapsista ja nuorista. Kasvun syynä on psykoosilääkkeiden enenevä käyttö käytösongelmien, kuten aggressiivisuuden, sekä mielialahäiriöiden hoidossa. Vain noin kymmenys lääkkeistä hoitaa psykoottisia häiriöitä.

Hoitoon tulee nykyään paljon käytöshäiriöisiä nuoria. Heitä pyritään ensisijaisesti hoitamaan muilla keinoin, mutta ongelmat ovat usein niin vaikeita, että psykoosilääkkeitäkin tarvitaan. Hoitoresurssien lisällä lääkehoitoa pystyttäisiin ehkä jonkin verran vähentämään. Täytyy kuitenkin myös kysyä, miksi nuoret eivät hillitse itseään. Oireilun korostuminen kertoo jotain kasvatuskulttuurista ja yhteiskunnasta.

Asiantuntijoina professori Hannu Koponen, Kuopion yliopisto, KYS sekä psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, Satakunnan sairaanhoitopiiri.

Teksti: Virpi Peura