Hyvinvointi

Punkkitaudit – 10 kysymystä

Teksti: Anna.fi

Pitkät lahkeet ja hihat sekä punkkisyyni ehkäisevät puutiaisen eli punkin levittämiä tauteja. Voiko punkkitaudin saada lemmikistä ja miten punkki kannattaa irrottaa? Asiantuntija vastaa kysymyksiin.

1. Kuinka puutiaisen aiheuttamat sairaudet tarttuvat?

Ne tarttuvat puutiaisen piston välityksellä. Puutiainen pistää uhriaan imukärsällään, ja samalla kun se imee tästä ravinnokseen verta, se levittää mikrobeja. Hämähäkkieläimiin kuuluva niveljalkainen puuduttaa alueen syljellään, minkä vuoksi pisto ei tunnu. Pistoa ei välttämättä huomaa siksikään, että punkki on pieni ja ehtii toisinaan pudottautua pois iholta ennen kuin se havaitaan.

Puutiainen kiipeää luonnossa korkeintaan metrin korkeuteen. Sillä ei ole silmiä – se löytää uhrinsa ilman hiilidioksidipitoisuuksien muutosten perusteella. Se keikkuu aluskasvillisuudessa korren päässä, josta se iskee etummaisen jalkaparinsa kosketusetäisyydellä liikkuvaan ihmiseen tai eläimeen. Punkkikausi kestää yleensä huhtikuusta lokakuuhun.

2. Voiko puremia ehkäistä itse?

Korkeissa heinikoissa ja punkkialueilla liikkuvan kannattaa pukeutua pitkähihaisiin ja -punttisiin vaatteisiin ja työntää housunpuntit saappaiden suihin sisään. Vaaleasta vaatetuksesta tummina erottuvat puutiaiset on helpompi poimia pois kuin tummista vaatteista. Dietyylitoluamidia (DEET) sisältävät, vaatteisiin sipaistavat karkotteet saattavat suojata jonkin verran puutiaisilta.

Kaikki puutiaiset eivät kanna taudinaiheuttajabakteereja tai -viruksia eli jokaisesta punkinpuremasta ei automaattisesti kehity sairautta. Riski sairastua on sitä pienempi, mitä nopeammin punkin saa irrotettua iholta. Se lähtee paitsi punkkipihdeillä myös tavallisilla pinseteillä, kunhan hyönteisen irrottaa rauhallisesti vetämällä. Ruuvaavasta liikkeestä ei ole lisähyötyä. Punkki imukärsineen napsahtaa yleensä parhaiten pois, kun sen vetää kohtisuoraan, mahdollisimman läheltä ihoa.

Vaikka osa imukärsästä jäisi ihoon, ei kannata panikoida – sairastumisriski ei kasva, ainoastaan ihon bakteereiden aiheuttamien tulehdusten mahdollisuus. Puremakohta onkin hyvä desinfioida haavanpuhdistusaineella. Punkkia ei mielellään kannata poistaa kansanperinteen mukaisesti rasvalla. Tällä tapaa borreliatulehduksen vaara voi lisääntyä, jos punkki sattuu oksentamaan suolensisältöään puremakohtaan.

3. Borrelioosi lienee tunnetuin punkkisairaus. Millainen se on?

Borrelioosi eli Lymen tauti on iho- tai keskushermostoinfektio. Tauti alkaa yleensä ihoinfektiona, ja useimmilla se jääkin siihen. Joskus ihoinfektiota ei tule, vaan bakteeri on päässyt leviämään suoraan muihin kudoksiin. Hoitamattomana borreliainfektio aiheuttaa hankalia ja pitkäkestoisia nivel- ja neurologisia oireita, kuten aivokalvon- tai hermojuurentulehduksen. Suomessa on arviolta 4 000 borrelioositartuntaa vuodessa, ja niistä 300-400 tapauksessa bakteeri leviää muualle kuin iholle. Tauti ei levinneessä muodossaankaan ole juuri koskaan hengenvaarallinen.

4. Kuinka borrelioosi oireilee, ja milloin kannattaa epäillä tartuntaa?

Tartunnan ensimmäinen tuntomerkki on muutaman päivän tai parin viikon kuluttua purema-alueelle leviävä punoitus, joka voi kasvaa viikkojen aikana läpimitaltaan hyvinkin isoksi. Lääkäriin hakeudutaan, jos punoitusalue on läpimitaltaan viisi senttimetriä. Alue ei läheskään aina laajene rengasmaiseksi. Yhtä lailla koko alue voi punoittaa, ja taipeissa punoitus voi olla muodoltaan hyvin sukkulamainen. Jos on liikkunut punkkialueella ja iholle tulee tämäntyyppisiä muutoksia, niitä on paras näyttää lääkärille.

5. Miten sairaus diagnosoidaan?

Borrelioosille tyypillinen ihomuutos on yleensä melko helppo diagnosoida. Epäselvissä tapauksissa otetaan laboratoriokokeita. Antibioottihoito voidaan toisinaan aloittaa varmuuden vuoksi, vaikka kokeiden tuloksia vielä odotetaan.

6. Kuinka lääkäri hoitaa borrelioosipotilasta?

Ihomuutosvaiheessa aloitettu parin viikon antibioottihoito tehoaa 98-99-prosenttisesti, ja taudin eteneminen pysähtyy. Pidemmälle edennyt sairaus vaatii usein suonensisäisen antibioottihoidon.

7. Millainen sairaus Kumlingen tauti on?

Kumlingen tauti, TBE, on puutiaisen levittämä, viruksen aiheuttama sairaus, jonka oireet ovat kaksivaiheiset. Viikon kuluttua tartunnasta sairastuneella on lievää kuumetta. Monien sairastuneiden oireet jäävät tähän. Osa sairastuneista saa muutaman viikon kuluessa aivokuumeen, josta toipuminen kestää viikkoja. Tartunnan saa vuosittain muutama kymmenen suomalaista. Tämän puutiaisaivotulehdukseksikin kutsutun taudin kerran sairastanut ei voi saada sitä uudelleen.

Myös pilkkukuumetta muistuttava anaplasmoosi leviää punkin välityksellä, mutta tautia ei käytännössä esiinny ihmisillä.

8. Miten Kumlingen tautia voi ehkäistä?

Kumlingen tautiin on olemassa rokote, joka annettiin ahvenanmaalaisille joukkorokotteena vuosina 2006-2007. Ahvenanmaalla, Turun ulkosaaristossa, Virossa tai Ruotsin rannikolla pidempiä aikoja viettävän kannattaa rokotuttaa itsensä. Kuukauden kesäloma näillä alueilla on jo riittävä peruste rokotteen ottoon. Turun saaristossa useimmilla alueilla lähempänä mannermaata virusta ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole ollut niin paljoa, että riski katsottaisiin kovin suureksi.

Jos tiedetään, että jollain tietyltä alueelta on löytynyt TBE-virusinfektioita, tälle alueelle suuntavan kannattaa ottaa rokote. Rokote annetaan kolmen rokotteen sarjana – toinen annos kuukauden kuluttua ensimmäisestä ja kolmas vuoden kuluttua. Kahdella rokoteannoksella saa jo hyvän suojan kesäkaudelle. Rokote suojaa vain TBE-virukselta eikä vaikuta borreliabakteeri-infektion riskiin.

9. Voiko punkkitaudin saada lemmikkieläimen välityksellä?

Toki voi. Luonnossa liikkujan kannattaa tehdä jokailtainen punkkisyyni paitsi itselleen myös kotona asuville, ulkona liikkuville lemmikeille. Lemmikin suojaaminen punkeilta eläimille tarkoitetuilla karkotteilla suojaa samalla ihmistä. Jotta mahdollinen puutiainen ei siirtyisi eläimestä ihmiseen, eläintä ei kannata päästää samaan sänkyyn isäntäväen kanssa.

10. Pitäisikö luonnossa liikkumista kesäaikaan rajoittaa punkkitautien pelossa?

Ei pidä. Keho, varsinkin taipeet ja hiuspohja sekä vaatteet kannattaa kuitenkin tarkastaa joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Selkäpuolen tarkistamisessa tarvitaan toisen apua. Kotipihassa voi leikata aluskasvillisuuden matalaksi.

Lisää tietoa:
Punkkinet
Suomen Reumaliiton punkkisivut

Asiantuntijana infektiosairauksien erikoislääkäri Jarmo Oksi, Turun yliopistollinen keskussairaala.

Teksti: Virve Järvinen

X