Ravinto

Aiheuttaako aspartaami syöpää? 7 faktaa makeutusaineista

Aspartaami, sukraloosi ja stevioliglykosidit. Makeutusaineita on monia erilaisia ja niiden terveysvaikutuksista liikkuu ristiriitaista tietoa. Onko keinotekoisten makeutusaineiden käyttö turvallista?

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
iStock

Makeutusaineilla voidaan vahvistaa makeutta monenlaisissa elintarvikkeissa.

Aspartaami, sukraloosi ja stevioliglykosidit. Makeutusaineita on monia erilaisia ja niiden terveysvaikutuksista liikkuu ristiriitaista tietoa. Onko keinotekoisten makeutusaineiden käyttö turvallista?

Toukokuussa 2023 WHO esitti, että keinotekoisia makeutusaineita ei pitäisi käyttää painonhallinnan tukena, koska niillä voi olla yhteys muun muassa kohonneeseen 2-tyypin diabetekseen ja aikuisten kuolleisuuteen. Saman vuoden heinäkuussa uutisoitiin, että aspartaami luokitellaan jatkossa mahdollisesti syövän riskiä kasvattavien asioiden listalle.

Kysyimme Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabilta tärkeimmät kysymykset makeutusaineisiin liittyen.

Ovatko makeutusaineet, kuten aspartaami, vaaraksi terveydelle?

”Suomessa ei ole myynnissä mitään sellaisia lisäaineita, joista olisi kohtuukäytössä terveydelle vaaraa. Elintarvikkeiden tuoteselosteeseen merkitään lisäaineet E-koodilla. Se tarkoittaa, että lisäaine on läpäissyt EU:n elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n turvallisuustestit ja hyväksytty käyttöön. E-koodin tunnistaa E-kirjaimesta ja sitä seuraavasta kolmen numeron sarjasta.

Käsitys siitä, että myynnissä olisi terveydelle vaaraa aiheuttavia elintarvikkeita, on väärä. Liiallisesti käytettyinä makeutusaineet, kuten myös suola ja kovat rasvat, voivat aiheuttaa terveydelle haittaa. Suomalaisille kuitenkin runsas suolan ja kovien rasvojen saanti on ongelma, ei makeutusaineiden liikasaanti.”

Voiko makeutusaineiden käyttö altistaa kakkostyypin diabetekselle tai ylipainolle?

”Toisinaan uutisoidaan tutkimuksista, joiden perusteella näyttäisi siltä, että makeutusaineiden käyttö voisi haitata painonhallintaa. Makeutusaineiden käyttöön ja painonhallinnan ongelmiin liittynee niin kutsuttu käänteinen kausaliteetti -ilmiö. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että laihduttaja ostaa todennäköisesti normaalipainoista herkemmin esimerkiksi makeutusaineita sisältäviä virvoitusjuomia, vaikka ruokavalio pysyisi entisellään. Kuten WHO:n suosituksessakin todetaan, pelkkä sokerin korvaaminen keinotekoisilla makeuttajilla ei ole riittävä muutos painonhallintaan.

Sama ilmiö voi päteä tutkimuksiin makeutusaineiden ja kakkostyypin diabeteksen yhteydestä: jos ihminen on jo valmiiksi ylipainoinen, hän sairastuu normaalipainoista suuremmalla todennäköisyydellä kakkostyypin diabetekseen. Makeutusaineiden käyttö tai käyttämättömyys ei yksinään pelasta ylipainolta tai kakkostyypin diabetekselta.”

Aspartaami puhuttaa – onko WHO määrittelemässä sen mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi?

”On totta, että WHO on lisäämässä muun muassa virvoitusjuomissa käytetyn aspartaamin mahdollisesti syövälle altistavien aineiden listalle. On kuitenkin huomioitava, että WHO katsoo aspartaamin käytön olevan turvallista, jos päivittäisiä käyttösuosituksia ei ylitetä. Mitään uutta tietoa aspartaamin syöpää aiheuttavista ominaisuuksista ei ole tullut. Saman listan toisessa kategoriassa ovat myös muun muassa runsas punaisen lihan käyttö ja vuorotyö, joiden yhteyden syöpään on arvioitu olevan aspartaamia suurempi.”

Lue myös: Mari epäili peräpukamia, mutta hänellä oli peräsuolen syöpä – ”Olin sittenkin ajoissa syöpäni kanssa”

Kuinka paljon makeutusaineita on turvallista käyttää?

”Jokaiselle eri makeutusaineelle on annettu niin kutsuttu ADI-arvo, joka on lyhenne sanoista acceptable daily intake. Arvolla tarkoitetaan ravinnosta saatavien keinomakeuttajien ylintä päivittäistä saantia, joka on katsottu turvalliseksi, ja se on EU:n elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n määrittelemä.

Viranomaisilla on käytössään tietyt mallit, joiden pohjalta ADI-arvot määritellään. ADI-arvo on määritelty erikseen jokaiselle lisäaineelle, ja se sisältää laajan turvamarginaalin. Esimerkiksi aspartaamin osalta ADI-arvo tarkoittaa, että keskikokoisen naispuolisen henkilön pitäisi juoda noin neljä litraa aspartaamilla makeutettua virvoitusjuomaa päivässä ylittääkseen ADI-arvon.”

Kannattaako sokeroidut juomat vaihtaa keinotekoisesti makeutettuihin virvokkeisiin?

”Mitä vähemmän sokeroituja juomia kuluttaa, sitä parempi. Sama pätee keinotekoisesti makeutettuihin tuotteisiin. Elimistölle ei aiheudu mitään haittaa, vaikka ne karsittaisiin ruokavaliosta kokonaan pois. Jos sokeroidut tai keinotekoisesti makeutetut tuotteet ovat keskeinen osa päivittäistä ruokavaliota, olisi hyvä miettiä, mistä tarve niiden käytölle johtuu.

Lisäksi kannattaa muistaa, että esimerkiksi sekä sokeroidut että keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat aiheuttavat suuhun happohyökkäyksen, minkä takia niiden kulutus tulisi ajoittaa aterian yhteyteen.”

Keinotekoiset makeutusaineet, kuten aspartaami, ovat yleisiä muun muassa light-limuissa.

Onko laihtuminen helpompaa, jos juo light-limuja?

”Siirtyminen keinotekoisesti makeutettujen virvoitusjuomien käyttöön vähentää toki kokonaisenergian saantia. Olisi kuitenkin tärkeää, että ruokavaliota päivitettäisiin kokonaisvaltaisesti mahdollisimman tarkasti suosituksia vastaavaksi. Sokeroidut tai makeutetut virvoitusjuomat eivät kuulu päivittäin käytettyinä terveelliseen ruokavalioon.

Painonhallinnan kannalta keskeisintä olisi varmistaa, että ateriarytmi on säännöllinen ja annoskoot kohtuullisia. Jokaisella aterialla olisi hyvä nauttia monipuolisesti kasviksia, hedelmiä tai marjoja ja suosia täysjyväleipää tai muita täysjyväviljatuotteita.”

Lue myös Kotiliesi.fi: Mikä makea on terveellisintä: sokeri, hunaja vai makeutusaine? Asiantuntija vastaa

Voiko makeutusaineiden käyttö kasvattaa nälän tunnetta?

”Viimeaikaiset tutkimustulokset syömisen säätelyyn liittyen viittaavat siihen, että keinotekoisesti makeutettujen juomien käyttö voisi vaikuttaa nälän ja kylläisyyden tunteiden säätelyyn. Joidenkin hormonien, kuten leptiinin ja greliinin, tiedetään säätelevän nälän ja kylläisyyden tunteita. Makeutettujen juomien vaikutus nälän ja kylläisyyden tunteiden säätelyyn vaatii vielä lisätutkimuksia. Usein puhutaan myös makeutusaineiden vaikutuksista suolistobakteereihin, mutta tähän liittyvä tutkimus on kuitenkin vielä alkuvaiheessa.”

Muut lähteet: Putkonen, Leena (2023) Superhyvää mielelle. Otava.

X