Suositko sinäkin tummaa sokeria valkoisen sijaan? Ravitsemusterapeutti kertoo, onko sokerin värillä väliä
Moni valitsee makeuttamiseen nykyään ruokosokerin, muscovadosokerin tai kookossokerin. Onko ruskea sokeri vähäkalorisempi tai jopa terveellisempi tapa makeuttaa kuin valkoinen sokeri? Ravitsemusterapeutin mukaan erot eri sokerilaatujen välillä ovat vähäiset, ja ennemminkin tulisi kiinnittää huomiota sokerin määrään kuin laatuun.
Moni valitsee makeuttamiseen nykyään ruokosokerin, muscovadosokerin tai kookossokerin. Onko ruskea sokeri vähäkalorisempi tai jopa terveellisempi tapa makeuttaa kuin valkoinen sokeri? Ravitsemusterapeutin mukaan erot eri sokerilaatujen välillä ovat vähäiset, ja ennemminkin tulisi kiinnittää huomiota sokerin määrään kuin laatuun.
Pöytäsokeri, ruskea ruokosokeri, fariinisokeri, siirappi. Kaikki nämä ovat sokerijuurikkaasta uuttamalla saatua ainetta. Kehollemme sokeri eli glukoosi ei suinkaan ole turhake, vaan polttoaine, jota solut tarvitsevat toimiakseen. Sen sijaan lisättyä sokeria, eli sokeria, jota lisätään ruokaan joko kotikeittiössä tai jo tuotteen valmistusprosessin aikana, tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää.
– Suosituksen mukaan lisättyä sokeria tulisi syödä enintään 50 grammaa eli noin puoli desilitraa päivässä. Tämä määrä tulee helposti täyteen esimerkiksi maustetuista jogurteista. Kuitenkin jos syö sopivasti tavallista monipuolista ruokaa, jossa on satunnaisesti mukana lisättyä sokeria, niin ei tarvitse huolestua, Mehiläisen ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä painottaa.
Elintarviketeollisuudessa sokeri on suosittu ainesosa, sillä se on halpa raaka-aine ja sillä voidaan lisätä tuotteen säilyvyyttä ja parantaa koostumusta.
– Sokeri on myös turvallinen maku kuluttajalle, sillä se on tuttu jo äidinmaidosta, jossa on sokerinkaltaisia yhdisteitä. Elintarviketeollisuus käyttää hyödykseen tapaamme hakeutua luontaisesti makean ääreen.
Onko ruskea sokeri parempi valinta kuin valkoinen?
Kehoon imeytyvällä sokerilla on samanlainen molekyylirakenne, oli kyseessä sitten valkoinen tai ruskea sokeri, mutta niiden valmistusprosessi on hieman erilainen. Valkoista sokeria käsitellään pidempään kuin ruskeaa sokeria, ja siksi ruskea sokeri sisältää enemmän kivennäis- ja hivenaineita sekä melassia, joka antaa ruskealle sokerille sen ominaisen värin sekä paahteisen, pähkinäisen maun.
– Ravitsemuksellisesti sokerin värillä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä ihmisen käyttämä sokerimäärä on niin pieni, ettei kenenkään keho hyödy ruskean sokerin sisältämistä ravintoaineista, Hölttä sanoo.
Moni on kuitenkin alkanut suosia intiaanisokeria, esimerkiksi muscovadoa, jota valmistetaan puristamalla sokeriruo’on mehu ja kuivaamalla se.
– Nykytrendi on suosia mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa. Valkoinen sokeri nähdään peikkona, koska se on puhdistettu kokonaan, vaikka hyvinvointimme kannalta sillä ei olekaan merkitystä, Hölttä huomauttaa.
Ennemminkin sokerihyllyllä seikkaillessa olisi tärkeä pohtia, mihin käyttötarkoitukseen sokeri on päätymässä. Valkoinen sokeri sopii kaikenlaiseen ruoanlaittoon ja säilöntään, kun taas vaikkapa kookossokerilla saa makuvaihtelua leivontaan.
Lue myös: Tiedätkö, miten erilaisia sokereita kannattaa käyttää? Listasimme vinkit sokerien hyödyntämiseen
Terveellistä sokeria ei ole
Ruskea sokeri ei sisällä merkittävästi vähempää kaloreita kuin valkoinenkaan sokeri, eikä ruskea sokeri myöskään ole sen makeampaa, niin että sitä tulisi käytettyä ruoanlaitossa vähemmän kuin valkoista. Hunaja puolestaan on hieman makeampaa kuin tavallinen sokeri ja siksi monen painonpudottajan suosiossa.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että hunaja on hieman painavampaa kuin tavallinen sokeri. Jos päättääkin laittaa teehen yhden sokeriteelusikallisen sijasta yhden teelusikallisen hunajaa, teessä onkin hiukan enemmän imeytyviä hiilihydraatteja ja kaloreita hunajan painon vuoksi. Joillekin hunajan runsas käyttö saattaa aiheuttaa myös vatsavaivoja.
Omaa sokerivalintaa puntaroidessa on hyvä pitää mielessä, mistä sokeri on peräisin ja mitä muita ravintoaineita tuote sisältää. Niin sanottu karppisokeri ei ole terveellinen ratkaisu, sillä se ei sisällä ainoaa kehon sokerista saamaa hyötyä eli glukoosia lainkaan vaan koostuu erilaisista keinotekoisista yhdisteistä. Myöskään makeutusaineet eivät ole hyvinvoinnin kannalta järkevä valinta.
– Makeutusaineiden iso määrä voi vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Asiaa tutkitaan parhaillaan, mutta jo nyt näyttäisi siltä, että jos aina valitaan makeutusaineilla täytettyjä tuotteita, se ei välttämättä olekaan hyväksi terveydelle. Joskus voi olla parempi valita se sokerillinen versio.
Kaikista tärkeintä on muistaa kohtuus niin elimistön kuin suunkin terveyden kannalta.
– Kannustan kohtuuteen myös sokerin käytössä. Tällä periaatteella voi joulunakin huoletta nauttia esimerkiksi suklaasta, Hölttä sanoo.
Kommentit
Suomessa 5-19-vuotiasta pojista noin 30 prosenttia ja tytöistä noin 24 prosenttia on ylipainoisia ja 6,4 prosenttia on lihavia.
Lapsen lihavuus on vanhempien vastuulla.
Neuvoloiden konsultointi perheille aivan eri tasolle erikoiskursseilla ja osallistuminen pakollista vaikka lapsilisien menettämisen uhalla.
Koulujen ja päiväkotien ruoka terveelliseksi.
Suomessa LISÄTYN sokerin yläraja PÄIVÄSSÄ on 10 % kokonaisenergiansaannista, joka tarkoittaa käytännössä aikuisella perusruokavaliossa 50 grammaa eli 20 sokeripalaa lisättyä sokeria ihan joka päivä. Vuodessa tämä on yli 18 kiloa sokeria. Ja kun ihminen EI tarvitse lisättyä sokeria mihinkään, niin luku on todella huikea.
Todellisuudessa jokainen suomalainen on syönyt lisättyä sokeria 29,2 kg vuodessa (vuonna 2018) eli ihan joka viikko 560 grammaa, LUKE:n mukaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan lihavuus yleistyy Suomessa. Vuonna 2017 ylipainoisia oli lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Joka viidennellä aikuisella on lihavuudesta johtuva rasvamaksa. Keski-ikäisistä suomalaisista noin joka kolmannella on diagnosoimaton tyypin 2 diabetes.
Elintarvikkeisiin lisättyjä sokereita ovat mm.
sokeri
glukoosi
fruktoosi
glukoosifruktoosisiirappi
glukoosisiirappi
siirappi
tärkkelys
maltodekstriini
dekstroosi
Aivan kaikissa kasvikunnan tuotteissa on hiilihydraatteja (hiilihydraatti = sokeri). Myös maidossa on hiilihydraattia (maitosokeria). Kokonaishiilihydraatin määrän ravinnosta löydät tuoteselosteesta (jos ostat ruokaa, jossa on tuoteseloste), kun katsoo hiilihydraattien määrän. Jos tuoteselostetta ei ole, niin hiilihydraattien määrän löydät finelin tietokannasta.
Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Elimistö pilkkoo kaikki hiilihydraattiketjut glukoosiksi, jotta ne pystyvät imeytymään suolistosta verenkiertoon. Tavan kansa tarvitsee hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä (alle 100 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo ja sairastuu. Sokereissa hiilihydraattia on 100 %, viljoissa 70 %, muissa kasvikunnan tuotteissa alle 15 % sekä maidossa alle 5 %. Siitä voi jokainen laskea, mitä suuhunsa lappaa, jos mieli pysyä terveenä.
Kommentit
”Kaikki nämä ovat sokerijuurikkaasta uuttamalla saatua ainetta.” Ruokosokeri kylläkin uutetaan sokeriruo’osta.
Suomessa 5-19-vuotiasta pojista noin 30 prosenttia ja tytöistä noin 24 prosenttia on ylipainoisia ja 6,4 prosenttia on lihavia.
Lapsen lihavuus on vanhempien vastuulla.
Neuvoloiden konsultointi perheille aivan eri tasolle erikoiskursseilla ja osallistuminen pakollista vaikka lapsilisien menettämisen uhalla.
Koulujen ja päiväkotien ruoka terveelliseksi.
Suomessa LISÄTYN sokerin yläraja PÄIVÄSSÄ on 10 % kokonaisenergiansaannista, joka tarkoittaa käytännössä aikuisella perusruokavaliossa 50 grammaa eli 20 sokeripalaa lisättyä sokeria ihan joka päivä. Vuodessa tämä on yli 18 kiloa sokeria. Ja kun ihminen EI tarvitse lisättyä sokeria mihinkään, niin luku on todella huikea.
Todellisuudessa jokainen suomalainen on syönyt lisättyä sokeria 29,2 kg vuodessa (vuonna 2018) eli ihan joka viikko 560 grammaa, LUKE:n mukaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan lihavuus yleistyy Suomessa. Vuonna 2017 ylipainoisia oli lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Joka viidennellä aikuisella on lihavuudesta johtuva rasvamaksa. Keski-ikäisistä suomalaisista noin joka kolmannella on diagnosoimaton tyypin 2 diabetes.
Elintarvikkeisiin lisättyjä sokereita ovat mm.
sokeri
glukoosi
fruktoosi
glukoosifruktoosisiirappi
glukoosisiirappi
siirappi
tärkkelys
maltodekstriini
dekstroosi
Aivan kaikissa kasvikunnan tuotteissa on hiilihydraatteja (hiilihydraatti = sokeri). Myös maidossa on hiilihydraattia (maitosokeria). Kokonaishiilihydraatin määrän ravinnosta löydät tuoteselosteesta (jos ostat ruokaa, jossa on tuoteseloste), kun katsoo hiilihydraattien määrän. Jos tuoteselostetta ei ole, niin hiilihydraattien määrän löydät finelin tietokannasta.
Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Elimistö pilkkoo kaikki hiilihydraattiketjut glukoosiksi, jotta ne pystyvät imeytymään suolistosta verenkiertoon. Tavan kansa tarvitsee hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä (alle 100 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo ja sairastuu. Sokereissa hiilihydraattia on 100 %, viljoissa 70 %, muissa kasvikunnan tuotteissa alle 15 % sekä maidossa alle 5 %. Siitä voi jokainen laskea, mitä suuhunsa lappaa, jos mieli pysyä terveenä.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous