Pitäisikö lihan syöminen lopettaa? Asiantuntijat eri mieltä asiasta

"Emmehän me syö marsuja tai koiriakaan", sanoo taloustieteen tohtori Markus Vinnari. Lihatiedotuksen toiminnanjohtajan Riitta Stirkkisen mielestä lihansyöntiä ei silti pidä lopettaa.

Pitääkö ihmisen lopettaa lihansyönti? Pärjääkö pelkillä kasviksilla? Lihatiedotuksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen ja ekologisen taloustieteen tohtori Markus Vinnari ovat eri mieltä.

Pitääkö lihan syöminen lopettaa?

Markus Vinnari: ”Pitää. Meillä on moraalinen vastuu tulevista sukupolvista ja muista eläinlajeista. Maapallo ei kestä nykyisiä länsimaisia lihankulutusmääriä. 65 miljardia tapettua eläintä vuosittain on maapallon kantokyvylle valtava taakka, joka ei ole enää kehittyneessä yhteiskunnassa perusteltavissa.”

Riitta Stirkkinen: ”Ei pidä. Lihan syömistä ei pitäisi kuitenkaan myöskään lisätä maapallon rajallisen kantokyvyn takia. Lihantuotantoa on kehitettävä kestävämpään suuntaan. Jokaisen maan on kannettava vastuu tuotannostaan, ja tuotannossa on hyödynnettävä kunkin maan ja maanosan luontaisia ominaisuuksia.”

Jos lihan syömistä vähennetään tai se lopetetaan, mitä tilalle?

MV: ”Palkokasveja, nyhtökauraa, lupiinia ja vaikkapa sinimailasta. Lyhyellä aikavälillä myös erilaisia soijapohjaisia tuotteita, jotta soijaa ei tarvitsisi kierrättää eläinten kautta kuten nykyisin. Pitkällä aikavälillä toivon, että Suomi tuottaa omavaraisesti ruokaa ja satsaa täällä kasvaviin lajikkeisiin.”

RS: ”Toivoisin, että lihan rinnalla syötäisiin jo nyt nykyistä enemmän muita proteiinin lähteitä, kuten kalaa, kananmunia, maitovalmisteita, papuja, linssejä ja nyhtökauraa. Monipuolinen ravitsemussuositusten mukainen ruoka on parasta ihmiselle ja ympäristölle.”

Pärjääkö pelkillä kasviksilla?

MV: ”Kyllä. Jos kasvikset on valittu oikein, niissä on aivan samoja ravintoaineita kuin lihassa. Ravitsemusneuvottelutoimikunnan raportissa todetaan, että kasvisruokavaliota noudattavilla esiintyy vähemmän lihavuutta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta kuin länsimaiden väestöllä yleensä. Kasvissyöjillä on myös muita paremmat veren rasva-arvot sekä alhaisempi verenpaine, ja he elävät pitempään kuin lihansyöjät. Yhdysvaltain ravitsemusterapeuttien yhdistys pitää kasvisruokavaliota terveellisenä ja mainitsee sen ehkäisevän joitakin sairauksia.”

RS: ”Pelkillä kasviksilla pärjää, mutta ruokavalion koostamiseen tarvitaan tietoa. Ei riitä, että vain jättää lihan pois. Lihan tilalle on osattava valita monipuolisesti kasviksia, juureksia, täysjyväviljaa, palkokasveja, linssejä, pähkinöitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä. Liha ja kasvikset ovat ravintosisällöltään hyvin erilaisia. Lihan proteiinissa on kaikkia välttämättömiä aminohappoja, kasviksista pitää osata koostaa oikea yhdistelmä, jotta saa kaikki aminohapot. Myös kasviöljyä tarvitaan. B12-vitamiinia kasviksissa ei ole, sen saanti on turvattava valmisteella.”

Miksi liha on halpaa ja kasvikset kalliita?

MV: ”Osittain siksi, että elämme suurten volyymien yhteiskunnassa. Jos tuotetta pystytään tuottamaan paljon, saadaan yksikköhinta alas. Länsimaissa on satsattu lihantuotantoon, ja sitä tuetaan monella tapaa. Maatalouden tukia karsimalla saataisiin nykyistä järkevämpi tuotantorakenne.”

RS: ”Sesongin kasvikset eivät ole kalliita. Mutta jos haluaa syödä tuoreita sokeriherneitä tammikuussa, joutuu maksamaan enemmän. Ruokaan menee noin 13 prosenttia talouksien kulutusmenoista. Tulot määräävät, onko se vähän vai paljon. Liha voisi maksaa nykyistä enemmän, jos lihaketjut kehittäisivät kestävämpää, eettisempää ja turvallisempaa tuotantoa.”

Tuotetaanko Suomessa liikaa lihaa?

MV: ”Kyllä. Vuosittain Suomessa teurastetaan noin 270 000 nautaa, noin 2 miljoonaa sikaa ja noin 65 miljoonaa siipikarjaeläintä. Miksi? Koska olemme tottuneet niiden makuun.”

RS: ”Ei. Suomessa syödään enemmän lihaa kuin tuotetaan. Kulutuksen omavaraisuusaste on noin 80 prosenttia. Lihantuotanto on tärkeää Suomen maataloudelle ja ruokaketjulle, sillä pohjoinen sijaintimme soveltuu erityisen hyvin kotieläintuotantoon.”

Miten lihansyönti vähenisi?

MV: ”Ensin voitaisiin purkaa nykyisiä maataloustukia, sitten kehittää ja lisätä kotimaista kasvisproteiinituotantoa. Ja lopuksi miettiä verotusta.”

RS: ”En usko, että lihasyönti vähenisi ainakaan verotuksellisin keinoin. Myös kasviksia voidaan tuottaa joko kestävällä tai ympäristöä kuormittavalla tavalla. Liha ei tarvitse erillistä raippaveroa, sama verokanta muiden elintarvikkeiden kanssa riittää. Lihan syönti pysyy kohtuullisena, jos syömme monipuolisesti.”

Miksi lihansyönti herättää voimakkaita tunteita?

MV: ”Herättääkö se? Nuoret suhtautuvat asiaan aika viileästi. Suhde ruokaan ja sen tuotantoon on muuttumassa. Edelliset sukupolvet maksimoivat tuotantoa, kun ruoasta oli pulaa. Nyt ongelmaksi on noussut liikakulutus.”

RS: ”Ruoka on henkilökohtainen asia. Lihaan liittyy kulttuurissamme vahvoja tunteita riippumatta siitä, syökö sitä vai ei. Yksi syy siihen on se, että liha tulee eläimestä, ja eläin pitää teurastaa, ennen kuin siitä tulee ruokaa. Käsitys siitä, millaista lihantuotanto on, perustuu myös median esiin nostamiin ikäviin ääritapauksiin.”

Syövätkö suomalaiset lihaa vuonna 2050?

MV: ”Luulenpa, että eivät. Maailma on muuttunut valtavasti, ja muutos jatkuu. Uusi sukupolvi suhtautuu ruokaan toisin kuin edeltäjänsä. Nuoriso ei koe lihaa enää välttämättömyytenä toisin kuin edelliset sukupolvet. He ovat tottuneet vaihtoehtoihin ja uusiin ruokakokemuksiin. Teknologinen kehitys ottaa harppauksia, ja kehitellään parempia lihaa korvaavia tuotteita.”

RS: ”Suomalaiset syövät lihaa vuonna 2050. Tulevaisuudessa syödään joustavammin ja erilaisin arvo- ja valintaperustein. Toivon, että ruokavaliota ei luokiteltaisi enää tiukasti kasvis- tai liharuokavalioksi, vaan sesongin mukaiseksi ruoaksi. Myös liharuokakulttuurimme tulee varmasti muuttumaan. Perinteisen lihan rinnalla aletaan käyttää esimerkiksi hyönteisiä.”

Syötkö itse lihaa?

MV: ”En syö. Länsimaissa syömme muutenkin pääasiassa vain kolmen eläimen lihaa. Emme syö marsuja tai koiria. Kun olen luopunut lihasta, olen siis luopunut vain kolmesta lihalaadusta eli naudasta, siasta ja kanasta.”

RS: ”Kyllä, liha kuuluu ruokavaliooni. Syön suositusten mukaan niin, että erilaisia liharuokia kertyy kaksi tai kolme kertaa viikossa lounaalla.”