Oletko huomannut herkuttelevasi tavallista enemmän? Syy löytyy biologiasta, kertoo ravitsemusterapeutti – näillä vinkeillä terveellinen ateriarytmi on mahdollista saavuttaa myös poikkeusoloissa
Ravitsemusterapeutin mukaan on täysin normaalia, että poikkeustilanteessa ruoasta haetaan lohtua ja turvaa tilanteesta selviytymiseen. Toimiva keino uuden ateriarytmin luomiseen on pysähtyä ja suunnitella päiväänsä uusia rutiineja.
Ravitsemusterapeutin mukaan on täysin normaalia, että poikkeustilanteessa ruoasta haetaan lohtua ja turvaa tilanteesta selviytymiseen. Toimiva keino uuden ateriarytmin luomiseen on pysähtyä ja suunnitella päiväänsä uusia rutiineja.
Kuulostaako terveellinen ateriarytmi mahdottomalta kotioloissa? Tilanteesi on täysin luonnollinen. Ravitsemusterapeutti Anette Palssa huomauttaa, että tällä hetkellä kompastuskivet syömisessä johtuvat pitkälti biologiastamme.
– Kehollisesti ajatellen kriisitilanteessa kognitiivinen kapasiteettimme menee pitkälti siihen, että yritämme selviytyä ja hahmottaa arjessa tapahtuvia muutoksia esimerkiksi talouden, terveyden ja turvallisuuden suhteen. Silloin voimavaroja jää luonnollisesti vähemmän ruokailun miettimiseen, Palssa kertoo.
Poikkeustilanne valottaakin Palsan mukaan sitä, kuinka suurin osa syömisestämme on kytkeytynyt arkemme rutiineihin.
– Jos on esimerkiksi kokopäivätyössä, niin työpäivät ovat menneet tähän mennessä kivasti, koska arki rytmittää syömistä. Nyt suurimmalla osalla kuitenkin rikottiin täysin arjen rutiineille muodostuva syömisen malli. Tällä hetkellä joudummekin käyttämään kognitiivista kapasiteettiamme tilanteessa selviytymiseen sekä ruokailun pohtimiseen. Yksinkertaisesti meillä ei riitä kapasiteetti tähän kaikkeen.
Muodosta uudet rutiinit – ateriarytmi täytyy luoda uudestaan
Jos oma ateriarytmi on kotoilun myötä hukassa, kehottaa Palssa pysähtymään ja miettimään, miten omaa arkeaan voisi suunnitella siten, että päiviin saisi uusia rutiineja.
– Uusien rutiinien muodostaminen on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, koska se pitää aloittaa nollasta. Tärkeää olisi yrittää kuitenkin suunnitella ja tehdä runko päiviin.
Esimerkiksi etätöitä tekevien kannattaisi Palssan mukaan fyysisesti orientoitua töiden tekemiseen syömällä aamiainen ja vaihtamalla vaatteet. Lounastauon suhteen on hyvä puolestaan miettiä etukäteen, mitä lounaaksi aiotaan kunakin päivänä syödä.
– Esimerkiksi ruokalista jääkaapin ovessa voi tuoda suunnitelmallisuutta ruokailuun, Palssa vinkkaa.
Jos ongelmana on puolestaan illalla tapahtuva napostelu, kehottaa Palssa pohtimaan, voisiko syöminen olla mahdollisesti tunneperäistä.
– Jälleen kerran pitäisi pysähtyä ja miettiä, liittyykö oma napostelu esimerkiksi johonkin tunteeseen. Esimerkiksi menneillään oleva tilanne voi hirvittää itseä kauheasti.
Uudet harrastukset tuovat vapaa-aikaan mieluista tekemistä
Ruoka on mielihyvää tuottava asia, ja yhdistettynä epävarmuuden sekä pelon tunteeseen, ruoka lohduttaa ja rauhoittaa kriisitilanteessa.
Syömisellä on myös helppo tyydyttää tylsyyden tunnetta, siihenkin terveellinen ateriarytmi auttaa. Palssan mukaan vaikeasta tilanteesta huolimatta itselleen olisi tärkeää löytää muitakin asioita, joilla voi täyttää kotona vietettävää vapaa-aikaa.
– Nyt pitäisikin keksiä uusia harrastuksia ja itselleen mukavaa tekemistä: kutomista, piirtämistä, palapelejä, onlinejumppaa, lukemista tai vaikkapa aloittaa musiikkiharrastus. Miettiä, mitä harrastuksia voi tehdä iltaisin.
Muista armollisuus
Kaikesta huolimatta itselleen kannattaa olla myös armollinen ja lempeä. Oleellista olisi ymmärtää, ettei herkuttelu ole tässä tilanteessa – tai koskaan muulloinkaan – automaattisesti huono asia.
– Pysähtymisestä voi ottaa hyödyn irti ja tuulettaa omia ajatuksiaan. Tunteisiin ei kannata syödä, mutta voi pohtia, olenko ollut liiankin tiukka itselleni herkuttelun suhteen. Omaa suhtautumistaan syömiseen kannattaa vapauttaa, jolloin herkuttelustakin voi tulla kohtuullista sekä luonnollista.
Lue myös:
Oikea ruokarytmi virkistää aivoja – näin ajoitat ruokailusi oikein
Mistä tunnesyöminen johtuu? Riko tunnesyömisen haitallinen kehä 7 työkalun avulla
Luuletko olevasi tunnesyöjä? Todellisuudessa sinulla voi olla vain nälkä
Kommentit
Ihan pari pikku huomioita artikkeliin liittyen.
1. Syöty tyydyttynyt eläinrasva ei ole terveysriski vaan käytännössä vain hiilihydraattiylijäämä, jonka maksa muuttaa rasvaksi siirrettäväksi rasvasoluihin LDL ApoB100 -pakettiin käärittynä, jotta rasvan saa kulkemaan veren mukana. Kun tuo paketti rasvasolussa hajoaa, niin LDL ApoB100 jää vereen ja palaa takaisin maksaan mutta runsain määrin esiintyessään tarttuu myös herkästi verisuonten seinämiin. Taustalla vielä se, että kohonnut verensokeri vaurioittaa kaikkia elimistön valkuaisaineita ja myös tuon LDL-pakettien kuorta, jolloin maksa ei enää tunnista niitä vaan ne jäävät verenkiertoon ja kun tuo kohonnut verensokeri on vielä vaurioittanut näitä valtimoiden seinämiä, niin aina helpommin.
2. Jos tyydyttyneet eläinrasvat korvataan ravinnossa monityydyttymättömillä kasvisöljyillä, niin kolesterolitaso kyllä laskee mutta kuolleisuus lisääntyy. Kun syöpälääketutkimuksiin tarvitaan koe-eläimiä, niin näissä pitää saada syöpäsolut kasvamaan. Jos koe-eläinten ravinnon rasva on pelkästään kookosöljyä tai naudanrasvaa, niin syöpäsolut eivät kasva. Jos rasvasta osa muutetaan auringonkukkaöljyksi, niin syöpäsolut lähtevät kasvamaan.
3. Ihmisen aineenvaihdunta on perustaltaan aika lähellä esim. gorillan aineenvaihduntaa mutta yhdellä merkittävällä erolla. Gorilla syö paljon enemmän kasvin osia, lehtiä, oksia jne. Siksi gorillan suolisto on pidempi ja siinä on erilainen bakteerikanta kuin ihmisellä. Nämä bakteerit muuttavat tuon kasvispohjaisen ravinnon rasvaksi niin, että gorilla saa kokonaisenergiastaan 60-70 % tyydyttyneistä ja kertatyydyttymättömistä rasvoista. Kun ihminen oppi metsästämään, niin suolisto lyheni ja bakteerikanta muuttui hyödyntämään suoraan saaliseläinten rasvaa ja lihaa.
Kaikki bakteerit eivät hävinneet vaan esim. sellaiset bakteerit säilyivät jotka käyttävät kuituja ja muuttavat ne butyraatiksi eli voihapon suoloiksi ja estereiksi. Näitä samoja voihapon esttereitä ja suoloja on myös äidinmaidossa ravitsemaan vastasyntynyttä ja suojaamaan mm. allergioita vastaan. Tuota samaa oleellista ja tärkeää TYYDYTTYNYTTÄ rasvaa on ihan nimensä mukaisesti toisen nisäkkään eli lehmän maidossa ja siis myös voissa. Biologisesti ihmisen on huomattavasti luonnollisempaa syödä rynsaasti tyydyttynyttä ja kerta tyydyttymätöntä rasvaa ja vain vähän hiilihydraatteja ja myös vain vähän monityydyttymättömiä siemenöljyjä, joiden käyttöön ihmisellä ei ole mitään evoluution tuomaa valmiutta vaan jotka sotkevat ihmisen aineenvaihdunnan monella eri tavalla.
4. Ihmisten ja eläinten solujen pintakalvo muodostuu rasvahapoista, jotka voivat olla tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä. Tyydyttyneet rasvahapot ovat suoria ja ne ovat solukalvossa vieri-vieressä ja tekevät siitä tiiviin. Tyytydyttymöttömät rasvahapot ovat kaksoissidoksen kohdalta mutkalla ja nämä eivät asetu niin hyvin toistensa viereen vaan solukalvo jää vuotavaksi ja joustavammaksi. Kylmissä oloissa elävälle vaihtolämpöiselle eläimelle tämä on etu mutta ei ilmeisestikään tasalämpöiselle nisäkkäälle, kun nisäkkäiden nuoka vastasyntyneestä lähtien on suurelta osin tyydyttynyttä ja kertatyydyttymätöntä rasvaa mutta ei monityydyttymätöntä.
5. Lehmä on nisäkäs siinä missä ihminenkin. Myös lehmän vatsan ja suoliston käyminen ja bakteerikanta muuttavat ruohon tyydyttyneeksi ja kertatyydyttymättömäksi rasvaksi, jota lehmä sitten myös tuottaa maidossa omalle poikaselleen. Me nisäkkäät olemme kehittäneet tätä prosessia ainakin 65 milj vuotta enkä usko, että on aivan sattuma, että nisäkkäiden maito sisältää vain rajallisesti herkästi hapettuvia monityydyttymättömiä rasvahappoja.
Kommentit
Ihan pari pikku huomioita artikkeliin liittyen.
1. Syöty tyydyttynyt eläinrasva ei ole terveysriski vaan käytännössä vain hiilihydraattiylijäämä, jonka maksa muuttaa rasvaksi siirrettäväksi rasvasoluihin LDL ApoB100 -pakettiin käärittynä, jotta rasvan saa kulkemaan veren mukana. Kun tuo paketti rasvasolussa hajoaa, niin LDL ApoB100 jää vereen ja palaa takaisin maksaan mutta runsain määrin esiintyessään tarttuu myös herkästi verisuonten seinämiin. Taustalla vielä se, että kohonnut verensokeri vaurioittaa kaikkia elimistön valkuaisaineita ja myös tuon LDL-pakettien kuorta, jolloin maksa ei enää tunnista niitä vaan ne jäävät verenkiertoon ja kun tuo kohonnut verensokeri on vielä vaurioittanut näitä valtimoiden seinämiä, niin aina helpommin.
2. Jos tyydyttyneet eläinrasvat korvataan ravinnossa monityydyttymättömillä kasvisöljyillä, niin kolesterolitaso kyllä laskee mutta kuolleisuus lisääntyy. Kun syöpälääketutkimuksiin tarvitaan koe-eläimiä, niin näissä pitää saada syöpäsolut kasvamaan. Jos koe-eläinten ravinnon rasva on pelkästään kookosöljyä tai naudanrasvaa, niin syöpäsolut eivät kasva. Jos rasvasta osa muutetaan auringonkukkaöljyksi, niin syöpäsolut lähtevät kasvamaan.
3. Ihmisen aineenvaihdunta on perustaltaan aika lähellä esim. gorillan aineenvaihduntaa mutta yhdellä merkittävällä erolla. Gorilla syö paljon enemmän kasvin osia, lehtiä, oksia jne. Siksi gorillan suolisto on pidempi ja siinä on erilainen bakteerikanta kuin ihmisellä. Nämä bakteerit muuttavat tuon kasvispohjaisen ravinnon rasvaksi niin, että gorilla saa kokonaisenergiastaan 60-70 % tyydyttyneistä ja kertatyydyttymättömistä rasvoista. Kun ihminen oppi metsästämään, niin suolisto lyheni ja bakteerikanta muuttui hyödyntämään suoraan saaliseläinten rasvaa ja lihaa.
Kaikki bakteerit eivät hävinneet vaan esim. sellaiset bakteerit säilyivät jotka käyttävät kuituja ja muuttavat ne butyraatiksi eli voihapon suoloiksi ja estereiksi. Näitä samoja voihapon esttereitä ja suoloja on myös äidinmaidossa ravitsemaan vastasyntynyttä ja suojaamaan mm. allergioita vastaan. Tuota samaa oleellista ja tärkeää TYYDYTTYNYTTÄ rasvaa on ihan nimensä mukaisesti toisen nisäkkään eli lehmän maidossa ja siis myös voissa. Biologisesti ihmisen on huomattavasti luonnollisempaa syödä rynsaasti tyydyttynyttä ja kerta tyydyttymätöntä rasvaa ja vain vähän hiilihydraatteja ja myös vain vähän monityydyttymättömiä siemenöljyjä, joiden käyttöön ihmisellä ei ole mitään evoluution tuomaa valmiutta vaan jotka sotkevat ihmisen aineenvaihdunnan monella eri tavalla.
4. Ihmisten ja eläinten solujen pintakalvo muodostuu rasvahapoista, jotka voivat olla tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä. Tyydyttyneet rasvahapot ovat suoria ja ne ovat solukalvossa vieri-vieressä ja tekevät siitä tiiviin. Tyytydyttymöttömät rasvahapot ovat kaksoissidoksen kohdalta mutkalla ja nämä eivät asetu niin hyvin toistensa viereen vaan solukalvo jää vuotavaksi ja joustavammaksi. Kylmissä oloissa elävälle vaihtolämpöiselle eläimelle tämä on etu mutta ei ilmeisestikään tasalämpöiselle nisäkkäälle, kun nisäkkäiden nuoka vastasyntyneestä lähtien on suurelta osin tyydyttynyttä ja kertatyydyttymätöntä rasvaa mutta ei monityydyttymätöntä.
5. Lehmä on nisäkäs siinä missä ihminenkin. Myös lehmän vatsan ja suoliston käyminen ja bakteerikanta muuttavat ruohon tyydyttyneeksi ja kertatyydyttymättömäksi rasvaksi, jota lehmä sitten myös tuottaa maidossa omalle poikaselleen. Me nisäkkäät olemme kehittäneet tätä prosessia ainakin 65 milj vuotta enkä usko, että on aivan sattuma, että nisäkkäiden maito sisältää vain rajallisesti herkästi hapettuvia monityydyttymättömiä rasvahappoja.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous