Ravinto

Tunnesyömisen 7 syytä – Tämän takia sorrumme liialliseen herkutteluun

Herkuttelu silloin tällöin on normaalia, mutta jos herkkuja aletaan jatkuvasti syödä niistä seuraavan mielihyvän vuoksi, puhutaan tunnesyömisestä. Selvitimme, millaisia syitä tunnesyömisen taustalla usein on – ja miten tilanteen voisi ratkaista.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Stressi voi saada ihmisen napostelemaan päivän mittaan ylimääräisiä herkkuja.

Herkuttelu silloin tällöin on normaalia, mutta jos herkkuja aletaan jatkuvasti syödä niistä seuraavan mielihyvän vuoksi, puhutaan tunnesyömisestä. Selvitimme, millaisia syitä tunnesyömisen taustalla usein on – ja miten tilanteen voisi ratkaista.

Paitsi että ruoka täyttää mahaa, se herättää ihmisessä myös mielihyvän tunteita.

Pizzan tilaaminen sen kunniaksi, että on selviytynyt raskaasta työviikosta, tai kakun syöminen juhlan vuoksi eivät ole huonoja juttuja, mutta jos herkuilla aletaan jatkuvasti säädellä ja peittää negatiivisia tunteita, tilanteeseen kannattaa puuttua. Tällöin puhutaan tunnesyömisestä, jossa lohturuoan avulla yritetään saada itselle parempi mieli.

Nopeimmin ihmiselle mielihyvää tuottavat runsaasti hiilihydraattia sisältävät ruoat, kuten makeat ja suolaiset herkut. Siksi tunnesyöminen tarkoittaa usein esimerkiksi suklaalla, jäätelöllä tai pikaruoalla herkuttelua.

Tutkimuksissa tunnesyöminen on yhdistetty painon nousuun ja suurempaan painoindeksiin. Tunnesyöminen voi siis johtaa ylipainoon ja vaikeuttaa painonhallintaa.

Jotta tunnesyömisensä saisi hallintaan, sen syyt täytyy ensin selvittää. Listasimme seitsemän yleistä tekijää, joista lohturuoilla herkuttelu usein johtuu.

1. Stressi

Mitä enemmän elämässä on stressiä, sitä todennäköisemmin ilmenee tunnesyömistä.

Stressi lisää näläntunnetta ja mielitekoja. Kun stressi on jatkuvaa, elimistön kortisolitaso nousee. Kortisoli eli stressihormoni puolestaan laukaisee herkkuhimon. Ihmisen alkaa tehdä milei suolaista, makeaa ja rasvaista ruokaa, josta saa energiaa ja mielihyvää.

Mikäli huomaat sortuvasi naposteluun erityisesti stressaantuneena, etsi sinulle sopiva stressinhallintakeino. Lievittäisikö stressiäsi jooga, ulkoilu tai käsityöt?

2. Tylsyys

Oletko päätynyt availemaan keittiön kaappien ja jääkaapin ovia, vaikkei sinulla edes ole ollut nälkä? Joskus ihminen saattaa syödä vain siksi, että hänellä olisi jotain tekemistä. Jos oma elämä tuntuu tyhjältä, syömisestä voi tulla tapa täyttää aikaa.

Seuraavan kerran, kun meinaat hukuttaa tylsyyttä herkkujen syömiseen, mieti, mikä tuottaisi päivääsi iloa. Voisitko lukea kirjaa, lähteä kävelylle, soittaa ystävälle tai käydä elokuvissa?

3. Ikävien asioiden väistely

Jos ihminen on vihainen, surullinen, yksinäinen tai häpeissään, hän saattaa yrittää turruttaa tunteensa herkutteluun. Syömisestä saa hetkellisesti hyvää oloa.

Herkkujen syöminen ei ratkaise ongelmia, joten asioista puhuminen ja tunteiden työstäminen ovat parempia vaihtoehtoja. Voisitko purkaa vihaista oloasi liikunnalla tai hälvenisikö suru, jos juttelisit läheisesi kanssa?

4. Lapsuudessa opittu tapa

Palkittiinko sinua lapsena ruoalla? Saitko jäätelöä, kun olit käyttäytynyt lääkärissä hyvin tai karkkia, kun jaksoit lukea ahkerasti kokeeseen? Tunteisiin perustuvat lapsuuden syömismallit toistuvat usein aikuisuudessa.

Koska tapa palkita itsensä ruoalla on voinut muodostua vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, sen purkaminen vaatii itsensä tutkiskelua ja sinnikkyyttä. Mieti, millä muulla asialla kuin epätervellisellä ruoalla voisit palkita itseäsi onnistumisista. Kävisitkö hierojalla, teatterissa tai ostaisitko suklaalevyn sijaan kotiin kukkia?

5. Sosiaalinen tilanne

Ystävien kanssa vietetyt illanistujaiset saavat stressin katoamaan, mutta voivat toisaalta johtaa ylensyömiseen. On helppoa tulla herkutelleeksi liikaa yksinkertaisesti siksi, koska kaikenlaista naposteltavaa on niin paljon tarjolla – ja koska muutkin syövät.

Voisitteko herkutteluillan sijaan ensi kerralla mennä ystäväporukalla keilaamaan tai lähteä selvittämään escape-roomin arvoituksia?

6. Biologiaa

Taipumus hakea ruoasta lohtua johtuu myös biologiasta. Ruoka lisää mielihyvähormonien eli serotoniinin ja dopamiinin pitoisuuksia ja laskee stressiä.

Ihmiselle on myös luontaista hakea hyvää oloa suun kautta. Kun vauva saa lohtua tutista, aikuinen voi saada sitä jäätelöannoksen syömisestä.

7. Oikea nälkä

Joskus herkkujen napostelussa voi olla kyse myös siitä, että ihmisellä on oikeasti nälkä. Jos ateriarytmi on epäsäännöllinen ja päivällä tulee syötyä miten sattuu, illalla alkaa helposti tehdä mieli herkkuja.

Syö kolmen–neljän tunnin välein ja muista riittävä proteiinin saanti, jotta herkkuhimo ei pääse iltaisin iskemään.

Muista, että tunnesyöminen on luonnollista

On luonnollista, että ihminen ei aina syö ainoastaan nälkäänsä. Jos sukulaistäti on leiponut pullaa, siitä voi olla mahdotonta kieltäytyä, ja kun työpaikalla juhlitaan kollegan läksiäisiä, ovat kakkukahvit paikallaan.

Herkuttelussa avainsanoina ovat kohtuus ja joustavuus. Kun suurimman osan ajasta syö terveellisesti, silloin tällöin voi hyvällä omallatunnolla syödä myös herkkuja.

On jopa tutkittu, etä kohtuullisuus kannattaa. Mustavalkoinen ja tiukka syömisen rajoittaminen voi lisätä tunnesyömistä ja tehdä syömisestä elämää hallitsevan asian.

Lähteet: Hanna Konttinen 2012: Dietary habits and obesityHelpguide, Mayo Clinic, Mielenterveystalo, Terveyskirjasto

Lue myös:

Tunnesyöminen saa jo riittää

Testaa, oletko tunnesyöppö

Oletko koukussa sokeriin? Näillä vinkeillä pidät makeanhimon kurissa

X