Ruokavalion koostaminen

Hyvä ravitsemus tarkoittaa monipuolisen, tasapainoisen, kohtuullisen sekä nautittavan ruokavalion koostamista päivittäisille aterioinneille.

Tätä tavoitetta käytännössä helpottamaan on ravintoasiantuntijat tehneet erilaisia nyrkkisääntöjä ja malliaterioita. Tunneituimpia lienevät lautasmalli, ruokaympyrä sekä ruokapyramidi. Näitä voidaan käyttää helpottamaan aterioiden koostamista käytännössä sekä luomaan oikeanlainen mielikuva eri ravintoaineiden määristä suhteutettuna toisiin ruoka-aineisiin.

Nautittavana ruokana voidaan yleisesti ottaen pitää värikästä, ulkonäöltään miellyttävää, tuoksultaan herkullista ja maultaan sekä rakenteeltaan sopivaa, omien makumieltymystemme mukaista ruokalija ja annosta. Toiset pitävät mausteisemmasta ruoasta ja toiset syövät ateriansa mieluiten jopa ilman suolaa.

Kohtuullisuus ravitsemuksessa tarkoittaa energiatasapainon ylläpitämistä – emme siis syö enempää kuin kulutamme, ja näin ollen paino pysyy hallinnassa ja vakaana ilman sen kummempia ihmeellisyyksiä.

Neljä vuodenaikaa valttikorttina Suomessa

Monipuolisuus on suomalaisille ruoanvalmistajille ja nautiskelijoille aivan erityisenä valttikorttina. Nimittäin monessakaan maassa ei ole ilmasto näin suotuisa neljälle erilaiselle vuodenajalle. Näiden vuodenaikojen mukaisesti saamme aina joitakin tuoreita ja erilaisia raaka-aineita rikastuttamaan ruokalajejamme.

Tasapainoisuus merkitsee ennen kaikkea sitä, että syömämme ruoka on ravintoainetiheydeltään hyvää. Tämä tarkoittaa sitä, että ruoka-aineessa on paljon suojaravinteita suhteessa energiamäärään. Emme siis saisi syödä turhia kaloreita, vaan terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Ruokavaliossa tulee olla riittävästi suojaravinteita ja energiaravinteita, ja nämä keskenään tasapainosesti jaettuna.

Ihmiset joutuvat tekemään elämänsä aikana tehdä paljon erilaisia valintoja – omien arvostustensa, pyrkimystensä ja elämänkatsomuksensa mukaisesti. Ruoka-aterioiden määrä keskimääräisen eliniän mukaan on 100 000 aterian kieppeillä yhden ihmisen eliaikana. Näin ajatellen jokaisella aterialla valitut ruoka-aineet vaikuttavat pitkällä tähtäimellä hyvinkin suureen kokonaisuuteen.

Jos ruokavalio on muutoin edellämainittujen kriteereiden mukainen, ei ole todellakaan syytä huoleen, jos kerran viikossa repsahtaa ja syö vaikkapa ulkona lempipizzeriassa tai ravintolassa mehevän pihviaterian. Niillä ei ole kokonaisuuteen nähden suurta vaikutusta, jos ravinnon yleinen linja on terveellinen. Kovaa harjoittelevien on tietenkin syytä tarkkailla ruokavaliotaan tarkemmin ja valita herkutteluhetket esimerkiksi kilpailukalenteriin sopiviksi.

Lähteet:
Uusi suomalainen ravinto-opas. UKK-instituutti. 2000.
Urheilijan ravitsemus-työryhmän mietintö.Urhelijoiden ravitsemussuositukset. Valtion painatuskeskus, Helsinki. 1990.
Kylliäinen, Sirkku ja Lintunen, Marketta. Ravitsemus ja terveys. WSOY. 1990.

Teksti: tuuli.net 26.10.2005