100 Naista: 2. Suunnittelmia ja uusi auto (0/100)

Tämän haasteellisuustason projektit onnistuvat tai epäonnistuvat suunnitteluvaiheessa. Ensimmäinen asia sadan pesän saalistamisessa on siis avata vähintään taulukkolaskentaohjelma, ehkä myös kaaviosovellus tai jopa projektinhallintaohjelmisto. Vimeisimmän edut ovat kyseenalaisia projektissa jossa on käytössä vain yksi resurssi joten jätin sen pois. Sen sijaan hahmottelin itselleni toimintakaavion jonka mukaan yksittäinen kaato pitäisi suorittaa.

Naisen iskeminen tapahtuu vaiheissa, jotka ovat: kohteen etsiminen, kohteen iskeminen, varsinainen akti sekä paikalta poistuminen. Jokaista vaihetta voi edelleen analysoida tarkemmin löytääkseeen mahdolliset ongelmakohdat ja niihin sopivat ratkaisut. Itselleni ovat perinteisesti tuottaneet ongelmia kaikki kaavion vaiheet.

Kohteen etsimisessä tärkeintä on noudattaa joihinkin kritteereihin perustuvaa valintaa. Klassinen virhe johon sorruin viimeksi viime perjantaina on yrittää iskeä ensimmäinen nainen, jonka sattuu näkemään ja epäonnistuttuaan yrityksessä yrittää seuraava jonka sattuu näkemään. Myös kolmannelta sain rukkaset, mutta kuka tietää, ehkä hän olisi antanut jos olisin lähestynyt häntä ensimmäisenä eivätkä ensimmäinen ja toinen olisi olleet hänen samassa pöydässä istuneita ystäviään. Naisten kohdalla tämä(kään) laki ei tietenkään päde. Olen ollut todistamassa, kun Onnelan narikassa päivysti juopunut keski-ikäinen nainen tuhruisessa meikissä kello kolme aamuyöllä ja kysyi jokaiselta poislähtevältä mieheltä lähtisikö tämä hänen luokseen yöksi. Asuntokin oli kuulemma ihan tässä lähellä. Edelläni ollut mies ei lähtenyt. Minä en lähtenyt. Takanani tullut mies lähti. Minä ja edelläni ollut mies näytimme taksijonossa hyvin pettyneiltä itseemme.

Valinnan perusteena käytetään yleisesti kahta erilaista lähestymistapaa: 1) kenen kanssa makaisin mieluiten tai 2) kuka antaa todennäköisimmin. Valintaa vaikeuttaa se, että nämä kaksi perustetta ovat yleensä keskenään selvästi ristiriitaisia. ”Se ei pane joka valkkaa” sanoo vanha kansa, mutta luulen ettei ruoansulatuselimistöni kestäisi sitä, että naisin vuoden aikana sadan suomen helpoimman kapakkaruusun kanssa.

Minulla on siis ongelma, jota on yksinkertaisinta kuvata joukko-opillisesti. ”Kenen kanssa makaisin” on funktio kaikkien naisten joukosta NAISET haluttavien naisten joukkoon PANTAVAT, kun taas ”Kuka makaisi kanssani” on funktio kaikkien naisten joukosta NAISET halukkaitten naisten joukkoon ANTAVAT. Iskun kohteeksi olisi siis valittava joku alkio näiden kahden joukon leikkausjoukosta (joukko jonka alkiot kuuluvat sekä joukkoon ANTAVAT että joukkoon PANTAVAT). Valitettavan usein leikkausjoukko on ollut tyhjä joukko NULL.

Perinteinen tapa kasvattaa leikkausjoukkoa on ottaa lisää viinaa, mikä toimenpide kasvattaa tehokkaasti PANTAVAT joukon kokoa, mutta valitettavasti samaan aikaan pienentää yhtä nopeasti joukkoa ANTAVAT. Hätätilanteessa voisi ajatella iskevänsä naisen melko selvinpäin ANTAVAT joukosta ja juoda hänet sitten PANTAVAT joukkoon juuri ennen varsinaista seksuaalista kontaktia, mutta tätä menetelmää voi tosiaan suositella vain viimeisessä hädässä käytettäväksi. On nimitäin kyseenalaista kuuluko nainen silloin siihen osajoukkoon joukosta NAISET, joiden vierestä on valmis aamulla heräämään.

Päätin tutkia mahdollisuuksiani antavien naisten joukon kasvattamiseen. Lähtökohtana aivan liian pian 40 vuotta täyttävä, ei niin kovin ylipainoinen, hyvin toimeentuleva ja yksin asuva mies. Hiukset hieman ohimoilta karanneet ja silmälasit hieman muodista pudonneet. Vatsalihaksia en saisi mitenkään näkymään ennen ensi kesää ja silloin olisi jo melkein myöhäistä. Päätin kuitenkin hankkia muodikkaan kuntosalin kausikortin, sillä kortin olemassaolo itsessään saattaisi osoittautua tarpeelliseksi.

Markkinoinnin tärkein sääntö on korostaa ja tuoda esiin vahvuuksiaan. Kaikkia ei voi eikä tarvitse miellyttää, riittää kun on joidenkin silmissä paras. Omiin vahvuuksiini kuulu käyntikortti, josta käy ilmi johtava asema yrityksessä, jotka useimmat tuntevat nimeltä sekä hyvä kotiosoite Helsingissä. Kiinteistö on komea vaikka asunto onkin pieni, sisustamaton ja toisessa kerroksessa ilman parveketta. Paskaa palkkaa ja asuntovelan suuruutta ei kannata tuoda esille.

Jos lastentarhanopettajalle alkaa valittaa palkkaansa, joka nyt kuitenkin on kolminkertainen lastentarhanopettajan omaan palkkaan verrattuna, ei saa osakseen ihailua ja himokkaita katseita. Sen sijaan täytyy valehdella, olevansa tyytyväinen siihen, että saa puolet vähemmän kuin kaveri kilpailevassa firmassa, sillä ”kyllä sellaiset palkat ovat aivan kohtuuttomia maailmassa, jossa on niin paljon köyhyyttä”. Tällaisesta puheesta opettajatar pitää ja kun näin ollaan samalla aallonpituudella asioista periaatteessa, hän voi hyvällä omallatunnolla nauttia seuralaisensa auton nahkapenkkien tuoksusta ja viinikaapissa odottavasta shamppanjasta.

Oman autoni nahkapenkit ovat kuitenkin olleet aivan väärässä autossa. Volvo V70 vaikutti aikanaan hyvältä valinnalta perheelliselle ja elämäänsä kyllästyneelle miehelle, mutta kiimaisia naisia se innostaa yhtä paljon kuin digiboksi isoäitiäni. Kyllä Volvollakin toki naisen saisi, mutta se nainen antautuisi vasta kolmansilla treffreillä ja haaveilisi isoista häistä Volvokuskinsa kanssa. Minulla ei ole nyt sellaiseen aikaa. Siinä ajassa kun olisin päässyt Volvolla pikkuhousuihin asti, minun pitäisi hoidella keskimäärin kuusi naista. Tarvitsin siis uuden auton.

Jos Volvo on tehty keski-ikäisille perheenisille, on Mersu tehty heidän isilleen ja Bemarit heidän pojilleen. Audit taas herättävät monenlaisia mielikuvia, mutta useimmilla ne liittyvät tavalla tai toisella kusipäisyyteen eivätkä kenelläkään seksiin. Minä tarvitsin auton, joka kertoisi omistajansa olevan pukuun naamioitunut ori, jolle naisen laukeaminen kolmesti jo esileikin aikana oli itsestäänselvyys ja että se tapahtuisi kahden tunnin sisällä autoon astumisesta. Minun olisi siis poistuttava Saksasta ja siirryttävä etelään.

Eilen töistä päästyäni kävin siis Alfa Romeon jälleenmyyjällä ja kerroin tarvitsevani auton, jolla saa naisia. Nuori miesmyyjä kertoi minun tulleen oikeaan paikkaan ja katsoi minua säälivästi, kun näytin vaihtoon tulevaa Volvoa. Myyjä kertoi, että koska kaikki Alfat näyttävät seksikkäiltä, oleellista olisi valita moottori joka kuulostaisi mahdollisimman hyvältä. Sanoin haluavani myös tuplapakoputket auton molemmin puolin ja myyjä kehui minun olevan todellinen asiantuntija. Olimme myös samaa mieltä siitä, että värin pitäisi olla punainen.

Moottorin valinnassa on kuitenkin myös toinen puoli. 159:n 3,2 litrainen kuulosti juuri oikealta, mutta saattaisin menettää pelin ympäristötietoisen naisen kohdalla, sillä hintana suorituskyvystä, jota en missään tapauksessa tulisi koskaan missään tarvitsemaan, oli kulutuslukemat joita joku saattaisi pitää vastuuttomina. Toisaalta isomman koneen kanssa sai nelivedon ja jopa kolme tasauspyörästön lukkoa. Olin itse vaikuttunut tasauspyörästön lukkojen määrästä, mutta arvelin ettei se tekisi vaikutusta naisiin. Neliveto sinänsä houkutteli, sillä ystävälläni R:llä on nelivetoinen Audi.

Kävin koeajamassa 2,2 litraisen 159:n ja lyhyen koeajolenkin aikana laskin kuuden naisen katselleen minua ja autoani kiinnostuneena. Se on kuusi enemmän, kuin mitä Volvoni sai katseita kahdessa vuodessa, joten teimme kaupat. Auton saan kuitenkin vasta ensi viikolla, joten ennen sitä joudun yrittämään parhaani ilman seksikästä italialaistani.