100 Naista: 40. Juhannusspesiaali (25/99)
Kaikkien deadlinien(*) äiti – juhannusviikko – on täällä jälleen ilonamme. Agrikulttuurisia perinteitä kunnioittaen me vaihdamme yhä kalenterimme talvella, keskellä kiireisintä työsesonkia, mutta todellisuudessa vuosi vaihtuu tietenkin useimmilla meistä keskikesällä. Juuri tällä hetkellä käy kymmenissätuhansissa suomalaistoimistoissa armoton kuhina, kun keskeneräisiä työtehtäviä joko piilotellaan muovifiikusten alle, delegoidaan luovasti kesäharjoittelijoiden harmiksi tai äärimmäisessä hädässä yritetään saada valmiiksi.
Ylimääräisistä huolenaiheista voi myös hankkiutua eroon yksinkertaisesti tuhoamalla kaikki sähköpostilaatikkoon kertyneet keskeneräiset asiat. Suurin osa näistä luovaa työskentelyä vakavasti rajoittavista huolenaiheista katoaa tällä menetelmällä lopullisesti, kun vain kaikkein epätoivoisimmat asiakkaat muistavat palata asiaan jälleen elokuussa. Kun näistä kiusallisista työtehtävistä on selvitty voi itsensä palkita vaikka vilkaisemalla, olisiko siinä kauhean huonossa blogissa taas jotain uutta haukuttavaa.
Itselläni tekemättömien töiden listalla roikkui juhannusviikon alkaessa harmillisesti vielä perseiden vetäminen kustantajan kanssa näyttävästi onnistuneen kirjajulkaisun kunniaksi. Tämän tehtävän hoidimme pois alta boheemiin tyyliin heti maanantaina. Laskeskelin saavani samalla vaivalla myös seuraavaksi aamuksi tietynlaista kulttuuripersoonan auraa radio Voicen studiolle. Puoli kuudelta herääminen on minulle joka tapauksessa epäinhimillinen koettelemus, joten muodostin hypoteesin, jonka mukaan tukeva krapulakaan ei voisi jo valmiiksi absoluuttista tuskaa sen suuremmaksi muuttaa. Tiistaiaamuna sain sitten iloita tieteellisen metodin uudesta riemuvoitosta osoittaessani hypoteesini subjektiivisen kokemuksen näkökulmasta epätodeksi.
Kaislaan saapuessani törmäsin heti ensimmäiseksi kahteen hämmentävän sekavaan kuntoon itsensä nauttineeseen isoäitiin. Vaihdettuani rouvien kanssa muutaman ystävällisen sanan mummot liimaantuivat kylkeeni kiinni niin, etten meinannut päästä heistä lainkaan eroon. Sain kuulla olevani aivan yhtä komea ja miellyttävä kuin toisen isoäidin sukulaispoika ja toivoin kaikesta sydämestäni, ettei sukulaispoikaparka ole joutunut yhtä ronskisti nipisteltäväksi. Nuoria naisia kiusaavat vanhat likaiset sedäthän ovat tunnetusti enimmäkseen hellyttäviä, kun taas samoin käyttäytyvä vanha nainen saa osakseen lähinnä myötähäpeää. Niinpä tunsinkin olevani osa jotain suurempaa kansallista sovitusprosessia, kun mummeli pääsi tietämättään puristamaan Suomen tämän hetken puhutuimman miesseksisymbolin pakaralihasta.
Isoäideistä eroon päästyäni löysin seurueeni ja pääsimme itse asiaan. Suuren Johtaja A:n kanssa teimme parhaamme mukaan selvää paikan tuontioluista samalla kun kustannustoimittajani Niina maisteli jotain, jonka tilaaminen osoittautui niin monimutkaiseksi prosessiksi, ettei ulkopuolinen tarkkailija olisi sen perusteella mitenkään voinut ennakoida, että lasi täytettiin lopulta kaikkein tavallisimmalla hanasiiderillä.
Niina on nainen, joka minun olisi pitänyt mainita jo ajat sitten, mutta pelkuruuttani olen jättänyt sen tekemättä. Kirjailijan ja kustannustoimittajan suhde ei ole intiimi sillä tavoin kuin esimerkiksi vastarakastuneiden, Kaivopuiston lehmuksen alla toisiinsa liimautuneiden nuorten suhde on intiimi. Ennemminkin kuvailisin suhteemme intiimiyttä samankaltaiseksi, mikä minulla olisi lääkäriini tilanteessa, jossa lääkäri suorittaisi minulle vaativaa aivokirurgista operaatiota paikallispuudutuksessa ja yhtyisi minuun samaan aikaan takaapäin.
On helpompaa antaa uuden karhea Alfa Romeo viimeksi kolme vuotta sitten autoa ajaneen naisen kuljetettavaksi ja istua samaan aikaan vieressä hiljaa, kuin antaa oma tekstinsä toimitettavaksi ja olla vastustamatta jokaista ehdotettua muutosta. Uskokaa minua, sillä molempia olen kokeillut, enkä kummassakaan onnistunut. Pahinta asiassa on tietenkin se, että Niina oli aina oikeassa. (Olisi jotenkin paljon helpompaa väittää vastaan silloin, jos toinen olisi väärässä.)
Mutta kuinka kuvailla naista, jonka työ on jälkeenpäin lukea teksti ja ehdottaa siihen parannuksia? Eihän sellaista voi vain ohittaa olankohautuksella ja puhua silmälasipäisestä tai sinipaitaisesta tytöstä. Saatoin kuvitella keskustelun, jonka joutuisin Niinasta käymään toimittajani kanssa:
– Entäs sitten tämä Niina? kysyy Niina.
– Niin?
– Että eikö tätä voisi elävöittää jotenkin? ”Punatukkaisen naisen” sijaan voisit vaikka kuvailla kuinka neidon kuparinsävyiset hiukset loistivat auringon paisteessa.
– Hmm… Jaa… Täällä on kyllä keinovalo….
– Ah, muista kirjailijan vapaus. Aurinko tulee sinne, minne sinä haluat. Ja sitten voisit ehkä jotenkin korostaa hänen erityislaatuisuuttaan muihin naisiin verrattuna.
– No, ehkä mä sitten mietin sitä vielä, minä sanon.
– Voisit myös tuoda tämän Niinan motiiveja voimakkaammin esille. Miksi hän haluaa puuttua tähän tekstiin? Mikä häntä ajaa?
– Niin tosiaan… Jos mä vaikka tekisin hänestä maanisen kontrollifriikin tai jotain?
– Hmm… okei… pidetään toki tuo ajatus yhtenä ehdotuksena mukana, mutta entäs jos motiivina olisikin rakkaus kaunokirjallisuuteen yhdistettynä sellaiseen terveellä tavalla motivoivaan perfektionismiin?
– Jaa… Voisihan sekin ehkä toimia. Ehkä mä mietin sitä vielä?
– Hyvä.
Niinaa ei voinut kuitenkaan aiheena loputtomiin vältellä ja olin jo nyt venyttänyt aiheen esille ottamista aivan liian kauan. Laskuri ennen kaikkea. A lähti hakemaan pöytään uutta lastia. Niina katseli uneksivasti ei minnekään. Hänen kuparinväriset hiuksensa loistivat hämärän baariin perille jostain yllättäen löytäneen auringonsäteen loisteessa.
Katselin naista ja otin sitten väistämättömän puheeksi:
– Pakko mun on siitä kirjoittaa.
– Niin… Niin sinun taitaa olla, Niina vastasi.
– Sitäpaitsi se on hyvä juttu. Toimii omana itsenään ja lisää kerrontaan kokonaan uuden tason.
Käsikirjoituksen viimeistely huhtikuussa oli parhaimmillaan yhtä helvettiä ja pahimmillaan monta. Teoksen antaminen toisen käsiin oli kuin katselisi oman tyttärensä neitsyyden viemistä. Pahaa se tekee, vaikka kuinka oikea ja helläotteinen rakastaja tehtävään olisikin löydetty. Mutta toisaalta sen tekeminen itse tuntu vielä sitäkin iljettävämmältä rutsaamiselta.
Kävimme käsikirjoitusta läpi isolle mahonkipöydälle levitettyinä arkkeina ilta toisensa jälkeen ja tuhosimme samalla pullokaupalla halpaa punaviiniä. Luovan työn vauhdittamiseksi nautittu punaviini ei missään tapauksessa saa olla korkeintaan keskinkertaista. Liian harmoniset aistinautinnot pyöristävät ja pehmentävät ilmaisua liiaksi. On oltava kärki ja on oltava kontrasti. Omilta aisteiltaan punaviinipullon aikaansaaman odotuksen täydellisen täyttymisen riistäminen siirtää mielen sellaiseen hieman ärsytettyyn tyytymättömyyden tilaan, joka on parhaimmillaan siirrettävissä aina lukijan ärtyneeksi palautteeksi asti.
Kirja piti saada taittoon torstaina ja tiistai-illan kääntyessä kohti keskiyötä olimme vihdoin lähellä valmistumista. On olemassa aivan tietynlainen hetki, jolloin yhdessä olemisen veruke katoaa ja osapuolet huomaavat toivovansa tilanteen silti jatkuvan. Sellainen hetki on niin yleinen, että sille pitäisi oikeastaan olla aivan oma nimensä. Niin kuin nyt vaikka luhanka tai närpiö. Kumma kun ei näinkin tarpeellista sanaa ole kukaan vielä keksinyt. Kaiken tämän selittelyn sijaan olisi riittänyt sanoa: Hetki muuttui närpiöksi.
– Tiedätkö, oikeastaan aika omituista, Niina lopulta sanoi. – Mikä?
– Käydä läpi kaikki näitä naisia tietämättä kuitenkaan omakohtaisesti, minkälainen kokemus se on ollut.
– Jaa-a, senhän voi aina korjata, minä vastasin ja astuin lähemmäksi.
Ei, ei se noin mennyt. Olisi toki voinut, mutta ei. Yksityiskohtien muistaminen on vaikeaa ja muistiinpanojen tekeminen juuri kriittisellä hetkellä mahdotonta. Mutta minullahan on valta saada aurinko paistamaan ja laittaa naisteni suuhun haluamani vuorosanat. Kirjailijan rajoittamaton vapaus. Alan vasta päästä siitäkin jyvälle.
Jotenkin me joka tapauksessa päädyimme siitä paperipinojen luota rakastelemaan A:n työpöydälle. Paikka oli meille molemmille saman tien itsestään selvä. Jos kerran tekisimme sen, niin sitten tietenkin siinä ainoassa paikassa, jossa siitä saisi myös mielenkiintoisen dramaattisen koukun (26/99).
Kaksi kuukautta myöhemmin istuimme siis kolmestaan juopottelemassa Kaislassa ja A palasi pöytään mukanaan jälleen uudet täydet lasit kaikille. Pohdin pitäisikö A:lle kertoa etukäteen hänen toimistonsa roolista blogini seuraavassa luvussa, mutta päädyin siihen lopputulokseen, että hyvää yllätystä olisi turha etukäteen pilata. Muistan vilkaisseeni kelloa ja todenneeni Voicen studiovierailun alkavan kuuden tunnin kuluttua. Tässä vaiheessa nukkumaan menemisestä ylipäänsä olisi ehkä enää lähinnä vain haittaa.
*) Kustannustoimittaja olisi myös korvaamaton apu esimerkiksi silloin, kun ei tiedä kuinka deadline taipuu monikon genetiiviksi ja joutuu vain arvaamaan.
Kommentit
”Löin kaverini kanssa kymppitonnin vetoa siitä, että kaadan sata naista vuoden sisällä. Aloin pitää valloituksistani blogia, josta tuli yllättävän nopeasti yllättävän suosittu. Se oli oikeastaan vahinko, sillä blogin piti olla vain kaunokirjallista harjoitusta muita kirjoitusprojekteja varten, Teppo M paljastaa.”
Ja te saatanan idiootit menitte lankaan vaikka varoitin jo aikoja sitten tästä. Säälittävää, kun ihmiset lukevat tätä moskaa vieläkin.
Kommentit
EKA!!!11
Teppo sun ei ois pitäny väsähtää kesken leikin 🙁 kiristät nyt vaan sitä tahtia entistä enemmän. Vielä on kesää jäljellä ja vielä tulee.. no toivottavasti joltain jotain jonnekkin.
NRJ:lla tänään klo 08.00 Teppo teh Great M!
Se on muuten ”deadlinejen”. Varsin yleinen suomalainen taivutustapa.
Aiai oli kyllä hienoa kuulla Teppoa radiossa! Keep on goin’!
Sinäkö se duunaat Tanja Kampelaa…siis, Karpelaa….nykyään??
Villit viestit kaupungilta lertovat niin….
deadlines’
Tyttöjä kiusaavat vanhat sedät on kyllä ÄLLÖJÄ.
Mitä mahtoi sen miehen mielessä siis liikkua, joka antoi minulle (silloin puoli vuotta kortin omistaneena) Alfansa avaimet ja käski toimittaa sen Mechelinin kadun Essolle ilman että olin koskaan ajanut Helsingissä saati että tiesin laisinkaan, missä ko. Esso on. Ja, kuten aina, eihän siinä mitenkään käynyt, auto löysi perille aivan ehjänä. Reitti ei ollut suorin, mutta en kommentoinut itselleni mitään 🙂
Unohdat uusmuotiset juhannuslahjat. Tämä viikko on lahjaviikko.
Sano vain ”kalmanlinjojen”.
”Suomen tämän hetken puhutuimman miesseksisymbolin pakaralihasta.” Hieman kalskahti korvaan, mutta jos se siltä siellä median pyörityksessä tuntuu niin mikäs siinä 😀
Tää on kuin amerikkalaista elokuvaa lukisi. No, vetäähän se Sinkunelämääkin katsojia. Siitähän tääkin on apinoitu.
Teppo on ihan pikkaisen liian täynnä itseään. Ollut jo kauan. Tosin ei tuo ”Suomen tämän hetken puhutuimman miesseksisymbolin pakaralihasta.” ollut vielä edes pahin kaikista… Vaikea uskoa että sankarimme oli viime vuonna tähän aikaan hoidellut elämäsnä aikana vain kolmea eri naista.
Hah!!! Nyt tajusin! Kenellä onnistuu aina kaikki vimpan päälle ja joka pokaa naiset pelkällä olemassolollaan? -Teppo on James Bond!!! (vai Uuno Turhapuro?)
Hei Teppo,
Huomaan, että olit oikeassa Terry Pratchet vertauksessasi taannoin erään pienehkön maalaislehden sivulla. Tekstisi nopeasti luettuna vaikuttaa keveältä hömpältä, mutta tämänkertainen tekstisi missä olet ovelasti yhteen nivonut fiktion reaalielämään ja saanut sen näyttämään realistiselta kertoo paljolti siitä, että olet viimein pääsemässä siihen minkä olet itse todennut.
”Ah, muista kirjailijan vapaus.”
”Nuoria naisia kiusaavat vanhat likaiset sedäthän ovat tunnetusti enimmäkseen hellyttäviä, kun taas samoin käyttäytyvä vanha nainen saa osakseen lähinnä myötähäpeää. ”
Njaa, tämä oli huono vitsi. ”Sehän halusi sitä itse” – raiskausten mieto sukulainen, mikään ei teitenkään ole niin hellyttävää kuin limaiset sedät nuorten naisten kimpussa. Mutta kiva että itseäsi huvittaa. Ainakin tämä todistaa sen, että miehillä on naisiin nähden parempi asema mitä tulee lähentelyyn, kun siitä saa noin helposti väännettyä vitsejä. Miesasialiike hätiin ettei Teppo vain saa aikaan mielikuvaa etät miehillä olisi seksuaalista valtaa… 😉
Inessa, sovitaanko että Teppo edustaa ihan vaan Teppoa itseään eikä kaikkia ”miehiä” Suotavaa olisi ettet myöskään itse yleistäisi yksittäisestä yleiseen noin vahvasti.
Kappalejako jäi laittamatta, sen piti tulla ”kiva että itseäsi huvittaa – jälkeen. Tsori vaan.
Loppuosan hymiöstä nokkelampa lukija voikin sitten päätellä jotain siitä kuinka vakavassa mielessä tässä ollaan yleistämässä Tepon huono läppä koko miessukukuntaan.
Juhannuksena naiset ovat kyllä kiimassa, ilmassa on jotain kiimatekijöitä!
http://idanblogi.com/
”Suomen tämän hetken puhutuimman miesseksisymbolin pakaralihasta”
Missä pilvilinnoissa Teppo oikein elää? Sinne alehyllyyn se kirja katoaa, usko huviksesi.
Hahah..vai vielä miesseksisymboli..olishan sitä kiva tietää miltä se sitten tämä symbooli näyttää!..ja se mitä niistä pakaroiden puristeluista..eräs kaveri aikoinaan oli ihastunut puristelee minua ja hymyili jekkunsa jälkeen hurmaavasti minulle yllätyksekseni..ok..hymyilin takaisin. Odotin sopivaa hetkeä ja kun tämä hurmuri oli kaveri kuntansa piirittämänä niin minä reippaana tupsahdin viereen. Puristin kunnolla häntä pakaroista ja hymyilin hänelle. Myöhemmin tunnusti hän ettei se niin hauskaa ollutkaan…;)…siis mitä miehet edellä sitä naiset perässä!
mahtavaa
Ei tähän taas tiedä mitä sanoa. Ensimmäistä kertaa luin myös kaikki tähän mennessä tulleet kommentit. Joitakin kommentteja olen jo aikaisemmin lukenut. Miten ihmeessä tänne asti tullaan sanomaan, miten tämä on kopioitu jostain? Mitä väliä sillä on? Jos heitä ei kiinnosta, kannattaa ehkä jättää lukematta ja antaa niiden nauttia, jotka tästä nauttivat 🙂 Itse ainakin kuulun niihin, jotka palaavat blogin ääreen yhä uudelleen ja uudelleen, ihan sen itsensä vuoksi.
Ja pitäähän se myöntää, että tuli tuo radiokeskustelu kuunneltua. Ja oireet on huomattavissa :p oireilla en tarkoita mitään pahaa. Se vaan saa mut palaamaan yhä uudelleen tän blogin ääreen ja toivomaan uutta materiaalia. 🙂 Jatka ihmeessä meidän onnettomien kiusaamista, joista osa pohtii varmasti täsmälleen samaa mitä Niina. ”Miltähän se sitten voisi tuntua, niinkun oikeesti”. Toivottavasti A:n tapaaminen meni ongelmitta 🙂
Tepolla on ihana ääni. Panisin! <3
Miten sen radiolähetyksen voi vielä kuulla?!
Lataa tuolta mp3 :
http://www.nrj.fi/tapahtui?id=175
Voi pojat mitä äikänopettajia täälläkin on. [Dedlain] + heittomerkki + se kotimainen taivutus, eli ”deadline’ien”.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2008/06/662996
mahtaako olla oikean tepon kuva?
”Loppuosan hymiöstä nokkelampa lukija voikin sitten päätellä jotain siitä kuinka vakavassa mielessä tässä ollaan yleistämässä Tepon huono läppä koko miessukukuntaan.”
18.6.2008 klo 15.33, Inessa_____ (vierailija)
Sä taidat Inessa olla niitä tyyppejä joiden kohdalla vastuu luetun ymmärtämisestä on täysin lukijan vastuulla. Oma teppomainen huomioni on että naisten kanssa pärjää paljon paremmin kun vaan osaa lukea niiden ajatuksia.
”Teppo” toteaa suoraan haastattelussaan, että blogin pitäminen ja kirjan julkaiseminen on ollut hänen tapansa terapoida menneisyyden haavoittuneita ihmissuhteita. No jaa, tapansa kullakin. Osoittaapahan tämäkin sen vanhan totuuden, että miehinen kolhittu itsetunto kaipaa parantuakseen(?) uusia naisten kaatoja. Niin kliseistä, niin kierrätystä, niin kaupallista…
Ihmetyttää, miksi blogien kommenteissa ja keskustelufoorumeilla aina arvotaan sanojen oikeinkirjoitusta ja väitetään mutu-tuntumalta erilaisia kirjoitusasuja oikeiksi. Tuosta deadlinen ja muiden vierassanojen oikeinkirjoituksesta on kyllä saatavissa hyvinkin helposti yksiselitteisiä ohjeita, esimerkiksi tuolta:
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/muita_ongelmallisia_oikeinkirjoitustapauksia/vierassanat/#sitaattilainat
Jos sitaattilaina, päättyy kirjoitettaessa vokaaliin, lisätään taivutuspääte suoraan sanaan. Oikea muoto on siis deadlineien, vaikka se vokaalijonon vuoksi näyttääkin hassulta. Syntynyt sanahirviö onkin mielestäni hyvä esimerkki siitä, että vaikka lausuttaessa vierassanat sopisivatkin suomen kieleen, kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia omaperäisiä ilmauksia. Yritysmaailmassa tuntuu kovasti mainittu ”deadline” saaneen suosiota, vaikka yhtä hyvin voitaisiin puhua vaikkapa takarajasta.
Voi ketun räkä.
Tämähän on nykyään ihan kamalaa sontaa. Eihän tällaista kaupallista huttua tee edes mieli enää lukea. Juttu on valahtanut samaan keskinkertaisuuden likakaivoon kaikkien muiden mitättömyyksien kanssa.
Miksi menit pilaamaan hyvän jutun, Teppo? Epäilen, että blogi oli mainoskikka alusta lähtien. On vähän huijattu olo.
Vie toki juttusi loppuun siihen suuntaan, mihin parhaaksi näet. En aio enää seurata tätä. Harmittaa toisaalta, kun luulin löytäneeni jotain uniikkia.
Jaahas, jaahas…
Sä taidat Inessa olla niitä tyyppejä joiden kohdalla vastuu luetun ymmärtämisestä on täysin lukijan vastuulla. Oma teppomainen huomioni on että naisten kanssa pärjää paljon paremmin kun vaan osaa lukea niiden ajatuksia.
19.6.2008 klo 08.39, G (m) (vierailija)
Juuh. Sen sijaan että olisit tulkinnut esim. tämänkertaisen tekstintuottamiskykyni sekavaksi (minkä auliisti myönnän, vaikka fiksumpi OLISI voinut tajuta pointtini), vedät johtopäätöksen siitä että ajatukseni pitää lukea noin niin kuin ylipäänsä. Jea. Internetissä kaikki selviää. 😀
On se joskus rankkaa, kun kaikki pitää ottaa niin vakavasti. Ehkä niille kaikkein hitaimmille: http://www.sarcasmsociety.com/sarcasm/
Hauska juttu Teppo, kiitos siitä.
Myös sarkasmin taakse voi piiloutua ja sen nimiin voi verhota asioita, joita ei muulla tavoin kykene ilmaisemaan…
Luin blogisi kolme ensimmäistä kirjoitusta, jonka jälkeen lopetin lukemisen.
En ole lukenut blogiasi pitkään aikaan, mutta suosittelen että et vetäisi sitä julkisuuteen. Voit ehkä kuvitella olevasi todella älykäs, mutta juttusi (blogisi nimi) väittää erittäin paljon muuta.
ps: naara pyydystys onnistuu apinaltakin.
Kateellisia riittää… Tosin yleisön reaktiot melkein kuuluvat tässä tarinassa asiaan. 🙂 Voisi kyllä olla kiva tietää, miltä tuntuu lukea tätä ajatellen, että kyseessä ei ole blogi vaan kaunokirjallinen teos.
jelpatkaas tyhmää, onko se kirja siis jo kaupoissa? Ja jos mää sinne kirjakauppaan kävelen niin mistäs osastolta sen bongaa? (myyjältä voi tietty kysyä, mutta ihan näin tuli mietittyä, että mihinhän genreen tuon teoksen voi sovittaa?)
Teppo M: ”On olemassa aivan tietynlainen hetki, jolloin yhdessä olemisen veruke katoaa ja osapuolet huomaavat toivovansa tilanteen silti jatkuvan. Sellainen hetki on niin yleinen, että sille pitäisi oikeastaan olla aivan oma nimensä.”
Ehdotuksiani ko. sanaksi:
kaihu
vehto
soisio
Hyvää juhannusta, Teppo! Keep up the good work (and deadlines)!
Kiitos, nää laittaa aina hymyilyttään =)
Jos ”Tepon” avioliitto on päättynyt eroon siitä syystä, että kirjoittaja on yhtä teoreettisen analyyttinen, myös seksielämässään, kuin fiktiivinen roolihahmonsa, ymmärrän asian ex-vaimon näkökulmasta täysin – eihän kukaan nainen jaksa moista analyysia arjen pyörityksessä, saatika sängyssä. Siinä ei paljon korea ulkokuori auta.
Kaupallisuus mainittu.
Tämän kertainen ei yltänyt lähellekään parhaimpia mutta toimi silti. Ja hädässä oleville ”buu, sellout”- ja ”mokoma ylimielinen kusipää”- huutelijoille sanon vaan että vetäkää henkeä ja ottakaa herneet nenästä, tämä on vain blogi. Ei taso vaan voi pysyä jatkuvasti tasaisena ja jos sivutoimisesta harrastuksesta saa vielä rahaa ei ole järkeä jättää tilaisuutta hyödyntämättä. Hyvää juhannusta kaikille yhtäläisesti.
Kuulin radiohaastattelun Teposta aamupoikien kanssa. Mielenkiinto heräsi. Tepolla oli niin seksikäs nauru, että täytyihän tämä blogi etsiä käsiin ja lukaista läpi. Kyllä mies kirjoittaa osaa. Nauraa sai, välillä ihan kippurassa 🙂 Naisten analysointi menee nappiin, samoin kuin miestenkin. Etenkin siinä kohdassa missä kerrottiin oman auton, etenkin uudenkarhean, luovuttamisesta naisen ajettavaksi. Moni mies tuntee Tepon lailla tuskanhikeä vieressä istuessaan ja ihan kiusallakin nainen pitää miestä tulisilla hiilillä, salaa nauttien tilanteesta, vienosti hymyillen, ihan vinkiksi 🙂
Tuli myös katsottua tuo edellä oleva mtv3:en linkki missä oli haastattelu ”kuvineen”. Kerrankin mies jolla on pituutta, mikäli oli paikkansa pitävä tieto. Ihan söpöltä kaverilta Teppo vaikuttaa. Tuskin näin hyvän huumorintajun omaava mies, joka osaa nauraa itselleen pysyy kauan vapailla markkinoilla.
Hyvää juhannusta kaikille!
Näin, ja Ninan lailla ajattelevia naisiahan löytyy armaasta Suomestamme miljoona sadasta – valitettavasti.
Närpiö on liian tomaatti. Luhanka parempi.
L-Finin ehdottomat kaihu, vehto ja soisio vielä parempia.
Lukaisin Tepon kirjan nyt juhannuksen aikaan, kun se tulla tupsahti kirjastosta haettavaksi (en muistanutkaan, että olin moisen itselleni varannut). Blogia olin lukenut ehkä parin kirjoituksen verran, kommentteja en lainkaan (ne on tosi tympeetä luettavaa kuten nettikeskustelut konsanaan! – Mutta niinpä väsään oman kommenttini silti ;))
Kirja on sujuvaa luettavaa, siinä mielessä siis ”hyvä” kirja. Insinöörimäisyyshän sieltä läpi paistaa, mitä lisätty hiukan yleissivistystä vahvemmalla ’pääntiedolla’. Voi vain arvailla, mikä on täyttä sepitelmää, mikä vain osin, esim. prologissa äidistä kerrottu (ja siten äidin vaikutus poikaan eli tähän Teppoon). Sydäntäkin kirjoittajassa vilahtaa, jotta tekstiin tulee sopiva (koukuttava?) inhimillisyys.
Älyttömään projektiin äijä on itsensä laittanut. Mies tekee kyllä eniten hallaa itselleen tuolla ’projektillaan’; vähemmästäkin sisin menee kupruille ja kyynisyys jää pysyväksi ’olotilaksi’. No ainahan insinööri voi ’järkeillä’ sisimpänsä kuntoon (lue = ns. kuntoon).
Minkähän ikäisiä äijän lapset ovat ja mitähän mahtavat miettiä kun heille (aikanaan) isän ’pimeä puoli’ paljastuu?
Nouseekohan kirjoitusten perusteella jokin oikeusjuttu jonkin ’kaadon’ taholta?
Itse olen 9 erovuoden aikana sekstaillut varmaan tuon 100 kumppanin kera (lopetin laskemisen 30-40 kohdalla). Noin 1-2 vuotta olen pistänyt jarruja irtoseksille. Voin vain kokemuksen perusteella sanoa: itsensä siinä hukkaa ja kyynisyys vaanii ’oven takana’. -Onneksi elämääni on löytynyt muuta ja arvokkaampaa, vaikka sinkku edelleen olen.
Jätän lukijoiden (myös Tepon) arvattavaksi, kumpaa sukupuolta olen. 🙂
Pöh, pöh ja pöh!!! Katinkontit tästä fiktiivisestä höpönlöpöstä mitään oikeusjuttuja tule – hyvä jos joku vuoden kuluttua muistaa koko miestä…
Ihmetyttää vaan edelleen tämä suomalaisten uskomaton naivius. No, tälläista tämä on, kun pohjolassa pakkasessa tutistaan(tosin tämäkin epäkohta on ilmastonmuutoksen myötä lämpenemässä), niin tällainen fiktiivinen, Regina tasoinen läppä saavuttaa aivan uskomattoman suosion. Vaan eipä hätiä, veikkaan, ettei mene kuin vuosi, niin ”Teppo” löytää itsensä täysin samanlaisesta tilanteesta kuin ennen eroaan ja kas, elämä jatkuu ja blogi unohtuu – voihan sen kaivaa toki esiin silloin kun avioelämä taas alkaa tuntua jotenkin tylsältä ja merkityksettömältä.
Pikkutytöt metsästävät vanhoja setiä!
Närpiöllä on jo merkitys: kahden homon välinen kiista kampaamossa.
Esineet, asiat, kokemukset tai tuntemukset, jotka kaikki tuntevat, mutta joilla ei ole nimiä esitellään kirjassa Elimäen kootut tarkoitukset.
Miksi Suomessa on aina kirjailija, jos on onnistunut julkaisemaan jonkun yhden surkean narsistisen tekeleen? Toistaiseksi arvon Teppo olet yhtä vähän kirjailija kuin Viivi Avellan. Hate to break it to you…
”Sen sijaan että olisit tulkinnut esim. tämänkertaisen tekstintuottamiskykyni sekavaksi (minkä auliisti myönnän, vaikka fiksumpi OLISI voinut tajuta pointtini), vedät johtopäätöksen siitä että ajatukseni pitää lukea noin niin kuin ylipäänsä. Jea.”
19.6.2008 klo 20.45, Inessa____ (vierailija)
Hitsi, en vaan sitten ole aivan yhtä fiksu kuin eräät. Mitähän asialle osaisi tehdä? Pitäisi varmaan pyytää anteeksi ja olla hiljaa?
…nuo argumentit ”sä et vaan tajuu” on niin mahtavia. Suorastaan vastaansanomattomia. Miksihän vaan sitten tuollaisen ylenpalttisen viisauden jakaminen on niin vaikeaa?
Jaa. Eipä tehnyt vaikutusta tuo Tepon ääni ja puhetapa. En panis… ainakaan niiden perusteella. Tuskin muutenkaan.
Pihtaus on puoliruokaa.
Hienoa teppo, tiesin ettet hukannut juhannusta filosofiaan vaan ankaraan naintiin! Juhannuksena luulisi saavan kolmelta naiselta päivässä kun on niin kovan luokan pelimies kyseessä.
Ei tämä blogi olisikaan mielenkiintoinen jos kirjoittaja olisi oikea pelimies, sillä ei ne voi olla lahjakkaita kirjailijoita. Ihmisellä on lahjoja vain yhteen asiaan.
(ainakin miehillä.)
Kommentoija 52,
Olen kanssasi samaa mieltä. Vaikka en panisi teppoa jo siitäkään syystä, että olen itse heteromies.
Mielestäni Tepon tapa puhua, ainakin noissa haastatteluissa, oli täynnä nenään tuhisteltua naureskelua samaan tapaan kuin pikkupojat hihittelee jalluille porukassa kun eivät tiedä miten päin olisivat kun verkkarissa alkaa pullottaa, pimppi kiinnostaa niin helvetisti ja pitää esittää välinpitämätöntä.
Ärsyttävä maneeri tuollainen höristely! Ehkä se johtuu siitä, että tällaisisten asioiden takana seisominen kansakunnan edessä on kiusallista ja kun nörttimiehen pitää yrittää olla tekstinsä alter egon mukainen kosmopoliitti mieshahmo, niin onhan siinä moraalilla varustetun kauluspaitamiehenmiehen vaikea olla polleata pokkanaamaa.
Joka tapauksessa, Tepon haastattelut eivät vakuuttaneet minua siitä, että nyt on äänessä älyllä varustettu tosimies. Vaikka eivät pisteitä saa nrj:n aamutiimin vähä-älyiset juontajatkaan..
Toteaa,
Taidat, Henry C, olla ns. ”takin kääntäjä.” Jollen väärin muista, olet aiemmin ollut Tepon suuri ihailija – ainakin kommenteistasi päätellen.
Kuulehan nimimerkki Samapa tuo.
Mielestäni minun ei tarvitse kritiikittömästi pitää Tepon tavasta elää ja tehdä asioita vaikka olenkin pitänyt tästä blogista. Ihminen voi esimerkiksi pitää jonkun artistin musiikista yleensä, mutta olla samaan aikaan pitämättä kaikista kappaleista, joita kyseinen artisti on tehnyt.
Tepon kirjoitukset ovat mielestäni hyvinkin viihdyttävää sanailua ja osuu monessakin kohdassa naulan kantaan. Tosielämän Teppo ei vain valitettavasti yllä alter egonsa tasolle esiintymisessään, ulosanti ei ole lainkaan yhtä harkittua ja sarkastista ja niitä mainittuja koukkuja sisältävää kuin tekstinsä ovat.
Muistaakseni en ole missään vaiheessa julistautunut mihinkään fanikuntaan. Takkini on täsmälleen samoin päin päällä kuin aloittaessani lukemaan tätä blogia. Koita katsella kirjoituksiani jollain muullakin silmällä kuin sillä, jonka päällä istut.
Mikä oli oman kommenttisi informaatioarvo kokonaisuudessan? Pohdi ennemmin sitä.
Niin, sitä saattaa joskus pettyä, kun todellisuus ei vastaakaan haavekuvaa, jonka omassa päässään on jostakin luonut. Sellaista elämä vaan on.
Voi elämän kevät tätä mustavalkoista sakkia.
Eikö tässä seurakunnassa saa olla kriittisiä mielipiteitä? Pitää olla joko puolesta tai vastaan.
Merkityksetön nimimerkki (ja henkilö), tuskin olet ihminen, jonka tarvitsee minulle kertoa, millaista elämä on. keskittyisit sinäkin ennemmin pohtimaan asioita itse ja luomaan niistä omat mielipiteesi, jotta asioista syntyisi edes jonkinlaista keskustelua. Kotipsykologinen sisällötön kommenttisi on kokonaisuudessaan ylimalkaista Valitut Palat -sontaa.
Olen koittanut miettiä mitä hyvää loppujen lopuksi tälläinen projekti voi tuoda ja miksi edes aloittaa moista? Eikö tämä ota enemmän kuin antaa? Miehistä itsetuntoa on mahdettu kolauttaa rankasti ja jollakin tavalla on tasoihin päästävä. Onhan kyseessä melkein nelikymppinen mies (ei ikä miestä pahenna, päinvastoin), mutta enemmän tällaista odottaisi nuoremmalta.
Sujuvaa tekstiähän Teppo kirjoittaa ja sen takia aion kirjankin hankkia ja lukaista. Itse olen kuitenkin sen verran skeptinen että hyvä jos uskoo puoliakaan, se kirjailijan rajoittamaton vapaus 🙂 mutta onhan tämä erittäin hyvää ajanvietettä. Tosin lukisin yhtä mielelläni näistä mönkään menneistä pokauksistakin.
Eräs asia on monessa jutussa tullut esille, joka on ns. särähtänyt korvaan. Tepon kirjoitukset varatuista naisista ja niiden ”helppoudesta” kaataa sänkyyn jos vähänkään yrittää. Jos on oma ex-vaimo pettänyt, ei se tarkoita että kaikki naiset pettää. Käsi sydämella voin sanoa että kertaakaan en ole pettänyt, enkä edes harkinnut moista. Ei vaikka kuinka on vikitelty enkä taatusti ole ainoa. Ehkä monelle miehelle on tavallaan haaste yrittää vikitellä varattua naista? Omakohtaisesti voin sanoa että kyseiset ”herrat” ovat niitä rasittavimpia, joillakin on turhan isot luulot itsestään eikä ymmärretä ei:n merkitystä. Mikäli on ”tyttöjen” kanssa ulkona, niin heti luullaan että on haku päällä. Pieni flirtti ei ole pahasta mutta on heti käsittelyssä tehty selväksi että mies odottaa kotona ja mikäli etsii tietynlaista seuraa, parasta siirtyä seuraavaan, mutta joillekin se ei vaan mene jakeluun vaan yritetään ja yritetään. Sigh. Tottahan on olemassa naisia joille pettäminen ei tunnu missään. Samoin kuin pettäviä ja ei pettäviä miehiä, mutta mikäli ei ole luottamusta parisuhteessa, niin mitä on jäljellä? Jos mies haluaa mennä kaveriporukassa ulos tuulettumaan tai nainen tyttöporukassa, niin ei kun menoksi, hyväähän se parisuhteelle tekee. Ei sitä koko ajan täydy elää kuin siamilaiset kaksoset. Tietää, että kyllä se sieltä kotiin tulee. Jos miestä pitää kuin kukkaa kämmenellä ja rakastaa, kyllä se sen tuntee eikä tunne tarvetta uskottomuuteen. Parisuhdetta pitää vaalia, jos haluaa pysyvän onnen. Joten on olemassa niitäkin naisia jotka sanovat ei ja tarkoittavat sitä, samoin kuin miehiäkin, onneksi.
Nyt on tullut jopa näitä kommentteja luettua. Huvittavinta (ja kamalinta) on kun toinen kommentoija alkaa toista kommentoijaa ojentamaan ja/tai kasvattamaan. (esim. Henry C) Sekö onkin näiden kommenttinaputtelujen päätarkoitus?!? ;-/
Huomasittehan. että Teppo kertoi että kirjaan hänet ’nuorennettiin’ 10 vuotta. Ei siis ihme että ’kaatokunto’ pettää. ;p No toisaaltahan se asettaa vedontekijän/-t entistä hullumpaan (lue = nulikkamaiseen) asemaan!
no uuuh mikä ääni;) kuvittelin tepon paljon vanhemman oloiseksi! kyllä luulis naista kaatuvan vaikka pimeässä:D jos olisin vain toisella puolella suomea niin varmasti etsisin sut käsiini..
lippu korkeella, vähemmän puhetta enemmän tekoja!!
Missä viipyy seuraava merkintä? 🙂 Tähän blogiin on tultu jäätyä pahasti koukkuun, oivoi.. Ja siis mitä, minkäikänen tuo teppo oikein on?
…nuo argumentit ”sä et vaan tajuu” on niin mahtavia. Suorastaan vastaansanomattomia. Miksihän vaan sitten tuollaisen ylenpalttisen viisauden jakaminen on niin vaikeaa?
23.6.2008 klo 12.30, G (m) (vierailija)
OI voi. Ilmeisesti olen siis vain todella kesäterässä. 😉 Ponttini oli siis se, että satunnainen sekavahkosti muotoiltu viesti (minkä edelleen ensimmäisen viestini osalta myönnän) ei välttämättä tarkoita sitä että edustaisin ”arvaa argumenttini pointti”-koulukuntaa. Jokunen on saattanut tajuta kehnosti esitetyn pointtini fiksuutensa ansiosta, ja moni fiksu on varmaan ohittanut sen juurikin siksi että muotoilu oli kömpelöä.
Jos tämä ei tästä aukea niin täytyy varmaan myöntää että meillä on kommunikaatio-ongelma. 😀
59. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa…
65. Tuo on aika hassusti sanottu, minusta erittäin lapsellisesti ja tyhmästi.
http://idanblogi.com/
Katsos Idasa,olet vielä niin pikkuinen ja kokematon, ettet tiedä, että 65. on yksi vanhimpia, tunnettuja sananlaskuja. No, liiku sinä vain siellä julkkisten maailmassa – siihen riittänee sinunkin älykkyysosamääräsi.
Oli kyllä ihan hirvee ääni!! Vähän sellanen nasaali…
Valitettavasti/ Onneksi kuuluin Tepon ns. kaatoihin. Hyvä suustaan mutta uloike olisi saanut olla hieman isompi:D
Näin, se on kyllä käytännössä huomattu, että miehen kropan pituus ei läheskään aina ole suhteessa hepin pituuteen – usein jopa päinvastoin.
Jumala rankaisee teitä syntisiä. Sori, te rankaisette itse itseänne.
http://idanblogi.com/
MItä tämä nyt on? Joku Tepon katkera kaato?
72. älä tuhlaa aikaasi pähkäillen sitä. Maailmassa on muutakin tärkeää, esim. kaikki.
http://idanblogi.com/
Voiko joku selittää, miksi tämä nainen jatkuvasti vikisee ja mainostaa blogiaan täällä? Edustaako hän naisia hyvin? Miksi feministit eivät tee mitään?
Koska kaikki feministit tottelevat minua.
http://idanblogi.com/
”Katsos Idasa,olet vielä niin pikkuinen ja kokematon, ettet tiedä, että 65. on yksi vanhimpia, tunnettuja sananlaskuja. No, liiku sinä vain siellä julkkisten maailmassa – siihen riittänee sinunkin älykkyysosamääräsi.”
Et voi olla niin vajaa, että kuvittelet jonkun, tässä tapauksessa Idasan, jättäneen tajuamatta yhden Suomen tunnetuimmista sananalaskuista?
Idasa tarkoitti 99% varmasti, että tuo sanonta ei sopinut tuohon paikkaan, eikä sitä kuinka hän ei tajunnut kyseistä sanontaa.
Olet uskomattoman tyhmä.
Koska haluan tulla kuuluisaksi ja antaa esimerkkiä nuorisolle, katsokaa urheilullinen videoni tuubista. Rakkain terveisin Idasa
http://www.youtube.com/watch?v=dLSnZjLPor8
Miksi te ette pysty vain nauttimaan Tepon tekstistä? Nauramaan silloin kun naurattaa, ja arvostamaan niitä havaintoja elämästä, naisista, miehistä, jotka osuvat maaliin. Miksi pitää tarttua juuri niihin asioihin, mitä Teppo mielestänne tekee väärin? Jos tämä blogi on niin paska kuin väitätte, miksi luette sitä? Onhan maailmassa varmasti muitakin asioita, jotka eivät makuunne sovi, mutta ette silti vaivaudu mollaamaan niitä joka käänteessä. Kukaan oopperanvihaaja ei mene oopperaan, jotta voisi haukkua sitä jäljestäpäin. Silti Tepon antifanit tulevat tänne lukemaan blogia, vain jotta voisivat haukkua sen lyttyyn. Vaivaudutte solvaamaan jopa Tepon persoonaa, ette pelkästään hänen tekstiään. Minä en pidä Anna-Leena Härkösen kirjoista pätkääkään, mutta en silti koe tarpeelliseksi haukkua häntä lesboksi tms.
Huvittavaa on, että moni joka Tepon analyyseja haukkuu, väittää että hän ei tiedä mitään naisista, elämästä, parisuhteista tai mistään muustakaan. Arvostelijalla itsellään tietenkin on syvä tiedostaminen kyseisistä asioista. Totuus on kuitenkin se, että me olemme kaikki erilaisia. Teppo tuntuu ymmärtävän sen, ja hänen yleistyksiensä tarkoitus on tuoda esille vain tiettyjä ilmiöitä tästä suomalaisesta sosiaalisesta elämästä. Se että hän sanoo jotain varattujen naisten kaatamisesta tai muusta, ei tietenkään tarkoita sitä että kaikki varatut naiset pettävät! Ihan turha nostaa karvoja pystyyn siellä kotona joka kommentista. Lähes jokainen toteamus minkä ihminen voi esittää, on yleistys, johon löytyy aina poikkeuksia. Joutsenet ovat valkoisia, koirat karvaisia, naaraat synnyttävät poikaset. Se että Australiassa on mustia joutsenia, monen suomalaisenkin sohvalla makaa karvaton koira, ja merihevosilla koiraat synnyttävät, ei vähennä noiden lausahdusten informaatioarvoa. Enimmäkseenhän asiat ovat juuri noin.
Itse olin erityisen mielissäni etenkin Tepon tähti- ja tapettityttöanalyysistä. Tunnistin itseni tapettitytöksi, ja olin mielissäni siitä että joku mieskin on sen kuvion havainnut. Ei se silti ole mikään absoluuttinen totuus että kaikki naiset ovat jaettavissa noihin kahteen ryhmään. Mitä sitten? Minun kohdallani se pätee. Pythagoraan lausettakaan ei voi tylppäkulmaisiin kolmioihin soveltaa, mutta suorakulmaisia kolmioita käsiteltäessä se on sangen arvokas apuväline.
Pakko on vielä heittää kommentti niille naisille jotka ovat nyt haukkuneet Teppoa henkilökohtaisella tasolla, sanoneet että hän on liian analyyttinen, ja että tuollaiset insinöörityypit eivät naisiin pure. Voitte puhua vain omasta puolestanne. Minusta sekä matemaattinen että verbaalinen älykkyys ovat hyvin seksikkäitä ominaisuuksia, eikä insinööreissä ole mitään vikaa. Omakin mieheni on insinööri.
Luulen että monen inho Teppoa kohtaan kumpuaa kateellisuudesta. Miettikääpä tätä tykönänne.
Nokare, se on ihan turha yrittää sokeiden silmiä avata ja saada heitä näkemään mitä tekevät.
Toiset osaa antaa vain olla, josseivät jostain pidä ja nauttivat niistä asioista, joista pitävät.
Get my point?
Turha näille Tepon morkkaajille on puhua mistään mitään, he kun ymmärtävät ja tietävät elämästä kaiken.. 😉
Olet oikeassa sarcastico. Ei pitäisi lukea näitä kommentteja ollenkaan, moisesta pahansuopuudesta tulee vain paha mieli.
Hmmm. Kritiikki on mielestäni todella tärkeää ja olipa se minkälaisessa muodossa tahansa. Tä’män tyyppinen kiinnostus vain osoittaa että nämä ”karmeat ihmiset” todellakin lukevat ja ovat kiinnostuneita tästäkin jutusta..;) että sillai..ei haukku haavaa tee!
Olipas Nokareella ”ymmärtäkää nyt taukit erilaisiakin!” -kommentti oikein ymmmärtävimmästä päästä! *sarkasmia* Ja kuka EI ole erilainen? ;p
Eikös jo blogiin sisäänrakennettuna’ ole, että sitä voi lukea JA kommentoida ihan kuka vaan??? Jos joku haukkuu, niin haukkuu ja toinen kehuu, niin kehuu ja joku tekee jompsin kumpsin tai sekä että.
Jaa, minun mielestäni Teppo M on selkeästi huora, hänen tapauksessaan mieshuora. Käsitykseni mukaan aina kun raha ja seksi yhdistetään, on kyse huoraamisesta. Teppohan panee rahasta. Tepon tapauksessa raha vain liikkuu pienellä (vuoden) viiveellä.
Kumma ettei toimittajat tätä hältä tivanneet? No heihin en tosin paljon perusta… Se ”äiti kannustaa” -juttukin oli kyllä ihan hatusta!
Teppo kertoi haastattelussaan jotain sen suuntaista, että ajaa naisten etua toiminnallaan. Niinhän jotkut naishuorat sanovat omista toimistaan, kun antavat rahasta perheenisille; onhan moisia väitteitä nähty tv:ssäkin.
Huoraaminen on oman kropan alistamista, aliarviointia, jopa hylkäämistä- ei siitä mihinkään millään selityksellä pääse.
Täytyy myöntää, että olen vain silmäillyt Tepon kirjoituksia, koska kommentit ovat kiinnostavampia. Tepossa on jotain häiritsevän omahyväistä, joka mielestäni vähentää kirjoitusten arvoa, niin nokkelia kuin ovatkin. Toki tuollainen myy, mutta antaako se mitään? Munaa??
Kjell Westössä on huimasti enemmän seksiä, vaikken hänen seksielämästään valitettavasti tiedä. 😉 Pelkästään Yhteishyvän kolumnit saavat minut orgasmin partaalle.
Joo, samaa mieltä edelisen kanssa. Tepon jutut ovat muuttuneet lievästi sanottuna omahyväisiksi. Ihan pikkaisen täynnä itseään koko jätkä, Tai jos se on sarkasmia, ei toimi.
Eikös blogin alussa Teppo päättänyt ettei hän voi panna naisia, jotka tietävät osallistuvansa tähän vetoon = tietävät blogista? Vaikka hän kuinka tietoisesti kumosi tämän päätöksen, ottamalla naisen kyseessä ei ole pelimies vaan pelle. Jos tehdään päätöksiä, niistä pidetään kiinni. Miksei Teppo ole kaatanut sitten enempää näitä bloginaisia? Ihme sähläämistä.
Olisi kyllä mukava tietää millaisia naisia Teppo on oikeatsi saanut matkaansa. Panohommissakin määrää pitkälti kysynnän ja tarjonnan laki.
Pelkkää hötöä feikkiä koko fiktio. Henkilökohtaisesti jätän tämän blogin seuraamisen tähän. Hyvästi ”Teppo”.
Teppo! Älä nyt pihtaa, me ollaan odotettu seuraavaa juttua kieli pitkällä jo viikko! Jussikin oli tossa välissä -kai sulle nyt jotain jännää tapahtui…?
Ihan hyviä huomioita elämästä, siellä täällä. Ja kieltämättä tämän sankarin seikkailuja lukiessa tulee hymyiltyä itsekseen, siitäkin huolimatta, että en ole asioista hahmon kanssa samaa mieltä.
Yleistykset… mjaah… vähän surullista toisaalta, mutta toki noissa stereotypioissa on hauskuttava puolensa. Joten Teppolle pökköä pesään ja uutta putkeen… kannattaa kuitenkin pysytellä niissä oman mukavuusalueen naistyypeissä, jottei maailmankuva liikaa järky.
”Huoraaminen on oman kropan alistamista, aliarviointia, jopa hylkäämistä- ei siitä mihinkään millään selityksellä pääse.”
Huora käyttää kroppaansa työvälineenä aivan samoin kuin lastaaja tai lehdenjakaja. Seksi ei ole sen kummempaa toimintaa kuin syöminen tai kuoleminenkaan, silti jälkimmäisillä saa tienata kun taas edellisellä tienaaminen on tabu. Huoraamisessa myydään kyllä sitä tekoa, seksiä, ei sitä vartaloa. Tietääkseni naiset saavat pitää vartalonsa vielä session jälkeenkin. Oman kropan alistamisesta, aliarvioinnista ja hylkäämisestä voidaan puhua vasta sitten kun myy munuaisensa mustassa pörssissä.
Teppoon tämä prostituutiokäsite ei mielestäni sovi, koska hänen palkkionsa maksaa R, Teppo valitsee kumppaninsa itse, ja on lisäksi useimmiten se aktiivisempi osapuoli. Harvan huoran pitää maanitella asiakkaita sänkyynsä.
Mies saa päähän tehdä kyseisenlaisen ”projektin”, hänestä tehdään sankarihahmo, miesten supermies. Nainen yrittäisi samaa ja saisi varmastikin kuulla vähemmän mairittelevan määritelmän, vielä nykypäivänäkin.
Monta mielenkiintoista kommenttia tällä tarinalla. Aika menee paremmin odottaen seuraavaa ”tarinaa” …
Tsingu, ihmisyyteen kuuluu nämä tunteet ja sitä tekee itsestä eläimen sanomalla seksikin olevan vain toimitus. Oikeastihan siinä pitäisi olla kyse kahden ihmisen kiintymyksen osoituksesta toisilleen.
Perimmiltään se on pelkkä akti, mutta jokainen aikuinen hyvän seksielämän omaava tietää, että siihen tarvitaan paljon muutakin.
Eli huoraaminen ei ole mitään mahtavaa tabun toteuttamista, vaan sairasta ja ihmisluonnon vastaista. Onhan insesti ja pedofiliakin tabuja, ei kaikkea tarvitse hyväksyä.
En ole huoria vastaan ja jokainen tekee mitä haluaa, mutta ei huoraaminen mikään hyvä juttu ole, eikä varsinkaan mikään ihmisluontoon kuuluva osa.
http://idanblogi.com/
”Tsingu, ihmisyyteen kuuluu nämä tunteet ja sitä tekee itsestä eläimen sanomalla seksikin olevan vain toimitus.”
Älä omi ihmisyyttä vain itsellesi ja itsesi tavoin ajatteleville. Toisten ihmisyyteen kuuluu toisenlaiset tuntee, halut, tavoitteet ja arvostukset kuin toisten.
Teppoon termi prostituioitu ei sovi mm. sen takia, että on toiminnassaan aktiivinen ja ei toimi minkään pakon edessä, vaan omasta päätöksestään. Teppo ei myy kenellekään autonomisuuttaan eikä oikeuttaan päättää vartalostaan, eikä siksi häntä ei ole lainkaan perusteltua sanoa miesprostituoiduksi.
Aivan.
”Teppo” nai liukuhihnalta, jotta saa sitä kautta kirjaansa materiaalia, mainosta ja ostajia, mutta naiko fiktiivisen ”Tepon” luoja oikeasti? – Tuskin, ainakaan liukuhihnalta. Olen edelleen sitä mieltä, että koko ”Teppo” buumi on saanut uskomattomat mittasuhteet, suhteessa blogin aitouteen. Toisaalta, sehän ei ole niinkään ihmeellistä tässä meidän illuusiota ja fiktiota suosivassa nettimaailmassamme, jossa ihmisille luodaan jos jonkinlaista kuplaa. Avatkaa nyt ihmeessä silmänne, lukekaa Hesarin kirja-arvostelu ja palatkaa takaisin Telluksen pinnalle.
”Oikeastihan siinä pitäisi olla kyse kahden ihmisen kiintymyksen osoituksesta toisilleen.”
Tuossa puhuu nyt kristinoppi, ei biologia. Kiintymyksellä ei ole MITÄÄN tekemistä seksin kanssa. Seksiin riittää se, että seksikäs (tarkoittaa eri ihmisille eri asioita) mies, jolla on kekseliäät kädet, painaa seinää vasten ja antaa palaa. Pelkkä oma käsikin voi riittää. Klitoris paskat nakkaa siitä ”välitätkö sä musta oikeesti”. Pelkkä rakkaus ei riitä tekemään seksistä hyvää, ja hyvään seksiin ei tarvita rakkautta. Jokainen jolla on enemmän kuin yksi seksikokemus tietää sen.
Ja en todellakaan tarkoittanut että mitään tabuja ei saisi olla olemassa, kyseenalaistin vain, miksi prostituutio on tabu. Seksi tutkitusti vähentää masennusta ja edistää terveyttä, mutta joukossamme on monia joilla ei ole mitään mahdollisuutta saada seksiä. Ei edes ostamalla, koska prostituutio on meilläkin laitonta, mikä ainoastaan lisää rikollisuutta; laittomia maahanmuuttajia piileskelee Helsingin kerrostaloissa seksiorjina, ja parittajat pitävät rahat. Prostituution ei kuitenkaan tarvitsisi olla sellaista. Se voisi olla laillisten bordellien muodossa, missä naisten turvallisuutta ja terveyttä vaalitaan, ja yhteiskunta saisi jopa veroja siitä toiminnasta. Olisiko se niin ”sairasta ja ihmisluonnon vastaista”?
Pariskunta oli kutsuttu naamiaisiin. Naamiaisasut oli hankittuna ja
kaikki valmiina, mutta juuri ennen lähtöä nainen sai valtavan,
jomottavan päänsäryn. Hän kehotti miestään menemään juhliin yksin.
Uskollisena aviomiehenä mies protestoi vastaan. Nainen sanoi kuitenkin
ottavansa aspiriiniä ja menevänsä sen jälkeen sänkyyn, ja että olisi
turhaa pilata molempien ilta sen vuoksi. Siispä mies otti naisen
ylipuhumana naamiaisasunsa ja lähti juhliin.
Vaimo, nukuttuaan sikeästi kenties tunnin tai pari, heräsi ja huomasi
päänsäryn olevan tiessään. Koska oli vielä niin aikaista, päätti hän
lähteä myös naamiaisiin. Naiselle tuli samalla mieleen, ettei hänen
miehensä tiennyt, mikä naisen asu oli. Olisi hauskaa tarkkailla, miten
hänen miehensä käyttäytyy, kun nainen ei ole hänen seurassaan.
Nainen saapui juhlapaikalle ja huomasi heti naamioidun miehensä
tanssilattialla tanssittamassa jokaista pulua, jonka sai vain
käsiinsä, saaden suukon sieltä, toisen täältä ja lämpimän halauksen
tuolta. Nainen meni miehen luo, joka nähdessään hänet jätti
tanssittamansa naisen kuin nallin kalliolle ja keskitti kaiken
huomionsa saapuneeseen uuteen namuseen.
Nainen antoi luonnollisesti miehen tehdä mitä tahansa hänelle, sillä
olihan mies hänen aviomiehensä. Lopulta mies kuiskasi naisen korvaan
häpeilemättömän ehdotuksen, johon nainen suostui. He etsivät
juhlatalosta tyhjän takahuoneen ja vetäytyivät sinne rakastelemaan
kiihkeästi.
Naamioituminen vain lisäsi kuumaa tunnelmaa.
Juuri ennen keskiyötä, jolloin naamiot oli määrä riisua, nainen
livahti paikalta, otti taksin kotiin, riisui pukunsa ja meni sänkyyn
miettien minkälaisen selityksen hänen miehensä kertoisi käytöksestään.
Nainen oli sängyssä lukemassa, kun aviomies tuli kotiin. Nainen kysyi
tietysti ensimmäiseksi, kuinka ilta oli mennyt.
Mies vastasi: ’Jaa, sitä samaa vanhaa juttua. Tiedä thän sinä, ettei
minulla koskaan ole kovin hauskaa, kun et ole mukanani.’
’Tanssitko sinä paljon?’ nainen kysyi.
Tähän mies vastasi: ’Arvaa mitä… En tanssinut yhtään kertaa!
Saavuttuani paikalle tapasin Peten, Jarin ja pari muuta kaveria, jotka
eivät olleet kovin innostuneita koko naamiaistouhusta. Päätettiin
mennä porukalla yläkertaan pelaamaan pokeria koko illaksi. Mutta
kuulehan… mitä minä kuulin pelien jälkeen… kaverilla, jolle
lainasin naamiaispukuani, oli totta vieköön ollut hauskaa!’
Hupsista, lol
Mä kerran näin samanlaisen tyypin baarissa. Ihan tavallisen näkönen jäbä. Katteli eka tilannetta vähänaikaa ja meni juttelee jollekkin hyvän näköselle mimmille. Sitten taisivat lähteä yhtä matkaa pois sieltä
Tepon projektista tehdään myös leffa. Tuottajana Markus Selin. Paljon siis tapahtuu makkarin ulkopuolella.
Verkkolehti Uuden Suomen mukaan Teppo M:n kohuttu Sata naista -blogi nähdään elokuvana. Tuottaja Markus Selin vahvistaa, että sopimus on allekirjoitettu.
– Synopsis on tehty, ja nyt siirrytään käsikirjoitusvaiheeseen, Selin sanoo Uudessa Suomessa.
Selin aikoo saada valmiin käsikirjoituksen syksyllä, minkä jälkeen valitaan ohjaaja. Elokuva kuvattaisiin kesällä 2009.
Selinin mukaan pääosanäyttelijöitä aletaan pohtia käsikirjoituksen valmistuttua.
Blogin lähtökohtana Teppo M:n vedonlyönti siitä, että hän harrastaa seksiä sadan naisen kanssa vuoden aikana. 10 000 euron veto ratkeaa 23. syyskuuta.
Uskoni alkaa pikkuhiljaa horjua..
Vasta nyt tutustuin mokomaan ilmiöön ja vaikka kyseenalaista onkin monien mielestä, minusta tämä on hauska vitsi, joka on paisunut käsittämättömiin mittasuhteisiin *nauraa* Jotkut tuntuvat kyseenalaistavan todenmukaisuuden – oli sitten totta tai ei, huumoriarvo mielestäni ainakin on korkealla.
Onnea Tepon loppusuoralle ja kaada monta naista, vaikka tavoitteeseesi et ole pääsemässä.
http://lehti.samizdat.info/2008/06/30/2361/
Tällaista ei voi tällä vuosituhannella tapahtua missään muualla kuin Suomessa…
Ei tosiaankaan…ja sitten koko juttu meni valkokankaalle..hahah…joten Onnea matkaan Teppo! 😉 Voin sanoa että tämä juttu on ollut hauskin varmasti mitä on tapahtunut pitkään aikaan..ja suomalaista huumoria ei voita mikään!!!
Voi morjes, nyt on Selinin elokuvien mainostusmeininki mennyt liian pitkälle. Ainahan iso setä on osannut rainojansa tuoda hyvin framille ennen ensi-iltaa ja vähän sen jälkeenkin, mutta tulevalle pätkälle mainostus alkoi jo melkein vuosi sitten. Taitaa olla jo useampi satatuhatta elokuvasta kiinnostunutta, vaikka filmiä ei ole alettu edes kuvaamaan. On se Markus äijä.
No, enpä ole Selinin leffoja ennenkään katsonut…
Sehän on tietysti deadline’ien.
Miettinyt tota asiaa,et 100 naista.Naisena vaikea ymmärtää,et onko se niin vaikeaa saada? Itse saanut joskus 4 mieheltä viikonlopun aikana,ei vaikeaa 😉 Sata olis mulle liian helppo nakki.No mut miehet helppoja saaliita 😉
Teppo M. on 37-vuotias mies, joka on maannut elämänsä aikana kolmen naisen kanssa.
Ex-vaimo säännösteli aviollisia iloja yllätyksettöminä annoksina, ja akti alkoi muistuttaa renkaiden vaihtamista. Eronnut Teppo M. kyllästyy seksittömään elämään. Hän lyö ystävänsä kanssa vetoa, että saa kaadettua sänkyyn sata naista vuoden aikana.
”Naisen iskeminen tapahtuu vaiheissa, jotka ovat: kohteen etsiminen, kohteen iskeminen, varsinainen akti sekä paikalta poistuminen. Jokaista vaihetta voi edelleen analysoida tarkemmin löytääkseen mahdolliset ongelmakohdat ja niihin sopivat ratkaisut. Itselleni ovat perinteisesti tuottaneet ongelmia kaikki kaavion vaiheet.”
Sata naista on suomalaisen miehen Sex and the City. Röyhkeän ulkokuorensa alla se näyttää kuitenkin miehen ja naisen liikuttavan mutkikkaina olentoina. Kummalla on lopulta enemmän tunteita pelissä?
Sata naista on päiväkirja parisuhteesta, seksistä ja seksittömyydestä sekä niistä monimutkaisista kuvioista, joita pariutumisriitit noudattavat. Se on älykäs, hauska, provosoiva, itseironinen ja toisinaan yltiöpäisen filosofiseksi heittäytyvä kirja, joka ei jätä ketään kylmäksi. Kirja avaa naislukijoille tirkistysreiän miehen mystilliseen ajatusmaailmaan, kun taas mieslukijoille se tarjoaa tarkkoja oivalluksia naisen logiikasta.
Sata naista perustuu väljästi nimimerkki Teppo M:n blogiin, jossa hän pitää päiväkirjaa projektistaan.
http://www.youtube.com/watch?v=b4eEtYXEcNM
TEPON KAATOJA?
”Löin kaverini kanssa kymppitonnin vetoa siitä, että kaadan sata naista vuoden sisällä. Aloin pitää valloituksistani blogia, josta tuli yllättävän nopeasti yllättävän suosittu. Se oli oikeastaan vahinko, sillä blogin piti olla vain kaunokirjallista harjoitusta muita kirjoitusprojekteja varten, Teppo M paljastaa.”
Ja te saatanan idiootit menitte lankaan vaikka varoitin jo aikoja sitten tästä. Säälittävää, kun ihmiset lukevat tätä moskaa vieläkin.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous