Selkäkipu vaivaa – 10 kysymystä

Sohva on hallaa, liike mannaa. Useimmiten kotikonstit tepsivät selkäkipuun.

1. Pitääkö äkillisen selkäkivun vuoksi lähteä lääkärin?

Lääkäriin kannattaa mennä, jos kipu on hyvin voimakasta tai päivittäiset toimet eivät suju. Päivystykseen on lähdettävä pikimmiten, jos selkäkivun lisäksi on virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn häiriötä, peräaukon alueen tunnottomuutta tai jalkaterän lihasten heikkoutta.

2. Mistä kipu kertoo?

Kipu on varoitusmerkki, ja sen tehtävänä on suojella meitä. Se tekee sen pysäyttämällä ihmisen hetkeksi ja toivottavasti herättämällä tämän kuuntelemaan kehoa ja sen viestejä. Selkäkipu iskee yleensä silloin, kun aikaa sen hoitoon ei tunnu liikenevän. Saattaa olla, että kipu on kolkutellut koko ajan, mutta ihminen on kiireessä vaimentanut sen viestit vaikka tulehduskipulääkkeellä. Lopulta keho väsyy huollonpuutteeseen ja selkä suuttuu.

3. Paraneeko selkäkipu odottamalla?

Kivun poistumista ei pidä jäädä odottamaan. Äkillinen kipu tulee hoitaa sukkelaan, sillä kivusta jää aivoihin jälki ja hoitamattomana kipu kroonistuu ja alkaa hallita koko elämää.

Selkäkipu paranee yleensä nopeasti omatoimisella hoidolla, ensisijaisesti liikkeellä. Viikkojen odottelu ja liikkumattomuus heikentävät lihaksia ja kudoksia ja hidastavat toipumista.

4. Auttavatko lääkkeet?

Useimmiten kyllä. Joskus sopivaa lääkettä joudutaan etsimään pitkään, sillä jokaisen ihmisen kipu on erilainen ja vaatii oikeanlaisen lääkkeen. Liikunta on tehokas lääke. Toisinaan pitää ensin lääkitä, jotta pystyy liikkumaan.

5. Millainen lepo tekee kipuselälle hyvää?

Sänkyyn ei parane jäädä tai kipu pahenee. Parasta on yrittää pitää elämässä normaali rytmi ja huolehtia arkiaskareista. Asennonvaihtelut huolehtivat selän aineenvaihdunnasta:  tuolilta kannattaa nousta välillä seisomaan ja seisoma-asennosta istuutua. Kun selkää jomottaa, psoas-asento tekee hyvää. Siinä asettaudutaan selinmakuulle ja nostetaan jalat 90 asteen kulmaan vaikka sohvalle. Tässä asennossa keskivartalon ja alaraajojen lihakset pääsevät rentoutumaan. Moni pitää kylkimakuuasennosta, jossa päällimmäinen polvi ja lonkka vedetään koukkuun. Näissä asennoissa on helppo hengittää, mikä auttaa osaltaan kipuun. Pinnallinen ja nopea hengitys lisää huonoa oloa, koska se lisää lihasjännitystä eivätkä  lihakset saa happea.

6. Minkälainen liike on hyväksi?

Arkiaskareet ovat pahimman kipuvaiheen liikuntaa. Mutta kun kipu hellittää, kannattaa tutustua omaan kehoon entistä paremmin liikunnan avulla. Yhtä oikeaa, jokaiselle sopivaa lajia ei ole. Tärkeintä on löytää lajeja, joista tykkää ja tehdä siten liikunnasta tapa. Monipuolisesti liikkuva harjoittaa kehon hallintaa ja liikkuvuutta sekä lisää lihasten voimaa – selän terveyden kannalta tärkeitä asioita kaikki.

Kun ihmisellä on plakkarissaan useampi liikuntalaji, liikunta ei jää väliin, vaikka keli olisi karmea tai kuntokeskus suljettu. Rankaa tukevien, syvien lihasten harjoittelusta on aina hyötyä.

Liikuntamuotojen jako sallittuihin ja ei-sallittuihin on huono. Kun malttaa pysähtyä ja kuulostella kehon reaktioita liikunnan aikana ja sen jälkeen, tietää, mikä liikuntamuoto tuntuu hyvältä. Jos jokin liike aiheuttaa toistuvasti kipua, se kannattaa jättää väliin – muttei välttämättä pysyvästi, vaan palata siihen myöhemmin ammattilaisen kanssa.

Monesti lajitekniikan parantaminen ja oikeiden liikeratojen opettelu auttaa: ihminen voi olla tietämättään tehnyt liikkeen siten, että se kuormittaa rankaa ja vääriä lihaksia.

7. Saako kipeää selkää käsitellä?

Akuutti kipu kielii kehon tulehdusreaktiosta, jonka pitää antaa parantua ennen hoitopöydälle asettautumista. Jos kotona jo läheisen ihmisen kosketus saa aikaan kipua, ei ammattilainen todennäköisesti pysty käsittelemään selkää. Pitkään jatkunut kipu saa koko paketin jännittämään, jolloin hieronta yleensä laukaisee jännityksiä. Tällöinkin käsittely aloitetaan varovasti. Jatkossa ammattilaisesta voi olla apua, kun mietitään keinoja selän kunnossapitoon.

8. Voiko ihminen tietämättään itse pahentaa kipua?

Moni uskoo, että liikkuminen pahentaa kipua. Kun selkä on kipeimmillään, tietty asento voi tuntua hyvältä. Tuo asento ei useinkaan ole rangalle luonnollinen ja saattaa kuormittaa kehoa haitallisesti ja pitää siten kipua yllä. Näistä ”virheasennoista” kannattaa pyrkiä eroon.

9. Pystyykö mieli estämään paranemisen? 

Kipuun voi liittyä kielteisiä tunteita, kuten pelkoa, vihaa, syyllisyyttä ja masentuneisuutta. Tuki- ja liikuntaelinongelmien vuoksi sairauslomalle joutuneiden, masennukseen  taipuvaisten henkilöiden sairauslomien on havaittu olevan kaksi kertaa pidempiä kuin ei-depressiivisillä henkilöillä. Monesti on vaikea sanoa, kumpi oli ensin kipu vai masennus, sillä kumpikin lisää toisen todennäköisyyttä.

10. Miksi kipua ei kannata kauhistella? 

Kun kipu koetaan uhkana, se saa paljon huomiota ja kiputuntemus vahvistuu entisestään. Kaikki keinot, jotka auttavat suuntaamaan ajatukset pois kivusta ovat hyviä.

Lasten kuullen kipuaan ei kannata voivotella kovaan ääneen: kipukäyttäytyminen on opittua ja pienillä padoilla on korvat. Jos vanhempi jatkuvasti valittaa kipuaan ja kertoo, kuinka se rajoittaa hänen tekemisiään, lapsi tekee myöhemmin samoin.

Asiantuntija: Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Kirsi Töyrylä-Aapio, Suomen Selkäliitto ry.
Lähde: UKK-instituutti, Terveysliikuntauutiset 1/12.

Teksti: Virve Järvinen