Hyvinvointi

Siedätyshoito – Apua allergiaoireisiin

Teksti: Anna.fi

Siedätyshoito tarjoaa apua niille, jotka oireilevat merkittävästi allergialääkityksestä huolimatta. Pitkäaikainen hoito vaatii sitoutumista, mutta tuloksia voi syntyä nopeasti. Uutta ovat kielenalustabletit, jotka siedättävät heinien siitepölyä vastaan.

Siedätyshoito - Apua allergiaoireisiin

Allergialla tarkoitetaan herkistymistä jollekin ympäristössä normaalisti esiintyvälle aineelle, kuten siitepölylle, kotieläimille, huonepölypunkeille tai mehiläisen ja ampiaisen myrkylle. Tällöin elimistön puolustusjärjestelmä alkaa muodostaa IgE-vasta-ainetta ympäristön allergeenia eli allergiaa aiheuttavaa ainetta vastaan.

Allergisesta sairaudesta puhutaan, kun herkistyminen aiheuttaa oireita, esimerkiksi allergista nuhaa, silmän sidekalvon allergista tulehdusta, astmaoireita tai ihottumaa.

– Allergiaoireita hoidetaan kolmella tavalla: välttämällä oireita aiheuttavia allergeeneja, käyttämällä oireita vähentävää lääkitystä sekä siedätyshoidolla, kertoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Pallasaho. – Siedätyshoito vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmän kautta vähentäen reaktioita allergeeneja kohtaan. Yleensä oireilu vähenee hoidon ansiosta puoleen, ja sen myötä allergialääkityksen tarve voi vähentyä jopa 70 prosentilla. Osa potilaista paranee myös oireettomiksi.

On myös mahdollista, että niin sanotut ristiallergiareaktiot lievenevät siedätyshoidon myötä. Useinhan koivulle allerginen saa oireita esimerkiksi hedelmistä, juureksista tai pähkinöistä. Tieteelliset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että siedätyshoidolla saatetaan vähentää allergiseen nuhaan liittyvää astman kehittymisen riskiä. Lisäksi riski uusien allergisten herkkyyksien kehittymiseen voi vähentyä.

Koivu yleisin hoidon syy

Siedätyshoito ei ole uusi hoitomuoto, vaan sitä on käytetty jo vuodesta 1911 lähtien. Suomessa sitä annetaan siitepöly-, huonepölypunkki-, kissa-, koira- ja hevos- sekä mehiläis- ja ampiaisallergiaa vastaan. Ruoka-allergiat ja atooppinen ihottuma eivät yleensä kuulu siedätyshoidon piiriin. Myöskään ristiallergiat eivät ole hoidon aloittamisen peruste.

– Lievää allergiaa vastaan ei siedätetä. Allergian on oltava merkittäviä oireita aiheuttava, jotta hoitoa suositellaan ja jotta siitä olisi hyötyä, painottaa Pallasaho.

Ennen hoidon aloittamista potilaan tilanne käydään tarkasti läpi. Hoitoaika on yleensä kolme vuotta, mutta pistiäisallergioissa jopa viisi vuotta, joten hoito vaatii sitoutumista. Siihen ei kannata ryhtyä, jos allergia on hoidettavissa muilla keinoin. Allergia pitää olla myös todettu verikokeen tai ihotestin avulla.

– Yli puolet potilaista saa siedätyshoitoa koivun siitepölyä vastaan. Reilut kaksikymmentä prosenttia hakeutuu hoitoon timotein takia. Kolmanneksi yleisin siedätyshoidon syy on ampiaisen pistoksista johtuva allergia. Siitepölyallergikolle otollisin siedätyshoidon aloittamisaika on syksy. Hoitoa ei voida aloittaa silloin, kun siitepölyoireita on jo ilmaantunut. Muiden allergioiden suhteen ei hoidon aloittamiselle ole aikarajoitteita.

Suurin osa potilaista saa siedätyshoitoa yhdellä allergeenivalmisteella, mutta samanaikaisesti on mahdollista antaa hoitoa kahta tai kolmeakin allergiaa vastaan.

– Pääsääntöisesti hoito aloitetaan yhdellä allergeenilla – jos kyse on siitepölyallergiasta, yleensä koivulla. Koivusiedätys hoitaa lehtipuiden aiheuttamia allergiaoireita, joten siitä saa apua myös lepän siitepölyajalle. Jos potilas on lisäksi allerginen heinien siitepölylle, harkitaan annetun siedätyksen tehon mukaan timoteisiedätyksen lisäämistä oheen seuraavana syksynä. Potilasta voidaan siedättää samanaikaisesti myös siitepölyä ja eläintä vastaan.

6-8 viikon välein

Siedätyshoito on yleisimmin pistoshoitoa. Pistos annetaan tavallisesti olkavarteen. Käytännössä se tarkoittaa, että allergeeniuute ruiskutetaan hitaasti ihon alle. Tämä voi kiristää hieman olkavarren ihoa.

– Hoito koostuu kahdesta vaiheesta. Aloitusvaiheen aikana pistoksia annetaan 1-2 viikon välein. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, jota lisätään pikku hiljaa. Kun sopiva hoitoannos on saavutettu, hoito jatkuu ylläpitona, jolloin pistettävänä käydään 6-8 viikon välein.

– Joskus pistosväli voi venyä ­pitemmäksi esimerkiksi sairastumisen tai loman takia. Pienestä viiveestä ei ole haittaa, mutta jos väli venähtää yli neljään kuukauteen, on nostovaihe aloitettava alusta. Näin ei kuitenkaan juuri koskaan tapahdu.

Hoitoon tullessa potilaalla on oltava mukanaan hänelle määrätyt varalääkkeet. Niitä ovat antihistamiini, kortisonitabletit, adrenaalikynä ja astmaatikoilla keuhkoputkia avaava astmalääke. Adrenaalikynää tarvitaan, jos siedätyshoito aikaan saa äkillisen yleistyneen allergiareaktion.

– Tämä on hyvin harvinaista, mutta reaktio on mahdollinen. Tämän takia hoitopaikassa on viivyttävä pistoksen jälkeen puoli tuntia. Ennen kotiin lähtöä tarkistetaan myös mahdollinen paikallisreaktio pistoskohdasta sekä potilaan vointi ja astmaatikoilta PEF-puhallusarvo. Sen avulla tarkistetaan keuhkojen toiminta sekä ennen että jälkeen pistoksen.

Hoitoa voi seurata myös niin sanottu allerginen myöhäisreaktio. Sillä tarkoitetaan pistoskohtaan paikallisina reaktioina vuorokauden kuluessa ilmestyviä oireita, kuten turvotusta tai punoitusta. Tämän varalta kukin potilas saa lääkitysohjeet. Myöhäisreaktiot hoidetaan antihistamiinilla ja tarvittaessa kortisonitableteilla.

– Pistospäivänä on vältettävä liikuntaa, lämmintä kylpyä, avantouintia, saunomista ja alkoholin nauttimista, koska verenkierron vilkastuminen voi lisätä allergisten sivu­vaikutusten mahdollisuutta, Pallasaho selvittää.

Kielenalustabletit allergiaan

Pistoshoidon lisäksi on olemassa tablettimuotoista siedätyshoitoa. Suomessa tablettihoitoa on voinut saada heinän siitepölyä vastaan vuodesta 2007 lähtien, jolloin valmiste tuli Euroopan markkinoille. Tuoreesta­ innovaatiosta ei varsinaisesti ole kyse, sillä kielenalushoitoa on kehitelty 1980-luvulta­ lähtien.

– Jotta hoitovaste olisi ensimmäisenä kesänä mahdollisimman hyvä, tablettihoito­ tulisi aloittaa mieluiten neljä kuukautta ennen odotettua heinän siitepölykauden alkua. Hoidon ehtii kuitenkin aloittaa vielä huhtikuussa. Ensimmäinen tabletti otetaan aina lääkärin vastaanotolla. Tällä varmistetaan, että potilas sietää hoidon hyvin. Muutoin tabletit nautitaan kotona.

Tablettihoidollakin voi toki olla sivuvaikutuksia. Yleisin haitta on suun kutina, joka alkaa heti tabletin ottamisen jälkeen. Se voi kestää muutamasta minuutista muutamaan tuntiin. Myös korvat voivat kutista, potilas voi aivastella tai hänen kurkkunsa voi olla ärsyyntynyt tai suu tuntua turvonneelta. Sivuvaikutukset lieventyvät yleensä ensimmäisen hoitoviikon jälkeen.

– Tabletteja nautitaan joka päivä ympäri vuoden kolmen vuoden ajan. Tutkimustuloksia kolmen vuoden hoidosta ei ole vielä julkaistu, ja on myös liian aikaista verrata tablettihoidon ja pistoshoidon tehoa. Tulevaisuudessa siedätyshoitoa annettaneen enenevässä määrin tablettimuodossa. Koivuallergian hoitoon tarkoitettu siedätyshoitotabletti on kehitteillä.

Hinnaltaan tablettihoito on pistohoitoa kalliimpi. Lääke kuuluu kuitenkin peruskorvattaviin lääkkeisiin.

Sopii lähes kaikille

Siedätyshoidon vaikutus on yksilöllistä, mutta usein potilaat huomaavat olonsa kohentuneen ensimmäisen hoitovuoden jälkeen. Yleensä jo ensimmäinen kevät hoidon aloittamisesta on siitepölyallergisilla selvästi helpompi: oireita on vähemmän, ja nekin ovat lievempiä.

– Hoidon teho kestää allergeenistä riippuen jopa yhdeksän vuotta. Sen jälkeen hoidon voi tarvittaessa uusia.

Siedätyshoito sopii lähes kaikille. Suomessa siedätyshoitoa ei anneta alle 5-vuotiaille eikä juurikaan yli 65-vuotiaille. Tämä johtuu siitä, että allergiat ovat yleensä lasten, nuorten ja työikäisten vaivoja, ja ne lievenevät ikääntymisen myötä. Määriteltyä yläikärajaa ei siedätyshoidon aloittamiselle kuitenkaan ole.

– Varsinaisia siedätyshoidon esteitä ovat vaikea yleissairaus, huonossa tasapainossa oleva astma, beeta-salpaajan käyttö sekä vaikea psyykkinen häiriö. Hoitoa ei myöskään anneta raskauden tai imetyksen aikana. Kielenalussiedätyshoidon esteenä ovat lisäksi suun tulehdukselliset sairaudet.

Siedätyshoitopotilaita on maassamme 7 000-8 000. Heistä noin 200 on tablettipotilaita. Hoidosta voisi kuitenkin hyötyä useampikin allergikko, epidemiologisten tutkimusten mukaan jopa 500 000 henkilöä.

– Ongelmana on se, että kaikilla paikkakunnilla siedätyshoitoa ei ole samaan tapaan tarjolla kuin isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella, Pallasaho pahoittelee.

Käypä hoito – Suositus siedätyshoidosta
Allergia- ja astmaliitto, siedätyshoito

Asiantuntijana keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, LT Paula Pallasaho, Iho- ja allergiasairaala, HUS.

Teksti: Maarit Vuoristo

X