Hyvinvointi

Siitepölyallergia – 10 kysymystä

Teksti: Anna.fi

Silmien kutinaa, nuhaa ja aivastelua. Tänä keväänä siitepölyallergikko saattaa selvitä tavallista lievemmillä oireilla.

Siitepölyallergia

1. Millainen siitepölykeväästä ja -kesästä on tulossa?

Leppä aloittaa siitepölykevään maaliskuussa ja kuukautta myöhemmin pähkinäpensas seuraa Etelä-Suomessa perässä. Huhtikuussa on yleisimmin siitepölyallergiselle oireita aiheuttavan koivun vuoro.

Siitepölyn määrää ennustetaan norkkojen määrän ja paikallisten sääolojen perusteella. Keskimäärin joka toinen vuosi siitepölyä on ilmassa runsaasti. Tästä keväästä on ennustettu edellisvuotta helpompaa. Ajankohtaiset ennusteet löytyvät Turun yliopiston aerobiologian laitoksen sivuilta.

2. Kuinka varhain lääkitys tulee aloittaa?

Perinteisesti siitepölyallergikkoja on kehotettu aloittamaan lääkitys pari viikkoa ennen siitepölykauden alkua. Tutkimustietoa varhaisen aloituksen hyödyistä ei kuitenkaan ole. Tavallisimmat allergialääkkeet eli antihistamiinit tehoavat nopeasti, jo puolessa tunnissa. Kortisoninenäsumutteen tehon huomaa muutamassa vuorokaudessa.

Koska siitepölykaudesta odotetaan lievää, useimmat potilaat voivat odottaa oireiden alkua, ennen kuin aloittavat lääkkeet. Mutta jos saa oireita jo pienistä siitepölymääristä, lääkityksen voi aloittaa ennakoivasti.

3. Milloin antihistamiini riittää ainoaksi hoidoksi?

Jos oireet ovat lieviä, pelkkä antihistamiinitabletti riittää. Mutta jos silmät turpoavat, kutina jatkuu, yskittää tai henkeä ahdistaa, tarvitaan lääkäriä ja muita lääkkeitä.

Kortisonisuihke auttaa nenän tukkoisuuteen paremmin kuin antihistamiini. Hankaliin silmäoireisiin tarvitaan antihistamiinitablettien lisäksi silmätippoja ja astmaoireisiin keuhkoihin hengitettäviä astmalääkkeitä.

Jos oireita on paljon tai ne ovat hankalia, kannattaa harkita siedätyshoitoa.

4. Miten nenäsuihketta käytetään?

Nenän limakalvoa supistavat, flunssanuhan hoidosta tutut suihkeet helpottavat myös allergiaan liittyvää tukkoisuutta. Niitä saa käyttää yhtäjaksoisesti vain viikon.

Kortisonisuihkeet vaikuttavat hitaasti ja siksi niitä käytetään vähintään kaksi viikkoa, mutta mielellään oireita aiheuttavan kasvin kukinnan ajan. Kortisonisuihke voi kuivattaa nenän limakalvoja liikaa, jolloin niitä kannattaa kostuttaa A-vitamiinitipoilla.

Markkinoilla on suihke, joka sisältää sekä antihistamiinia että kortisonia. Tämä reseptilääke saattaa auttaa niitä, joille antihistamiini tai kortisoni ei yksinään riitä.

Joillekin suihkeet aiheuttavat nenäverenvuotoa. Siltä välttyy, kun suuntaa suihkeen silmän ulkosyrjää eikä nenän väliseinää kohti.

5. Voiko oireita helpottaa lääkkeettömillä keinoilla?

Nenähuuhtelu keittosuolatipoilla tai -suihkeilla sekä nenäkannulla lievittää oireita ja nenän tukkoisuutta. Se saattaa myös tehostaa allergialääkkeiden vaikutusta. Ainoaksi hoidoksi huuhtelu ei riitä.

6. Uskaltaako siitepölyallergikko lenkkeillä ulkona?

Jos oireet ovat hankalia, pahimpana siitepölyaikana voi olla viisasta pysytellä sisätiloissa ja pitää ikkunat kiinni. Ilmanvaihdon suodattimet on syytä tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa tai puhdistaa. Sateen jälkeen siitepölymäärä on pieni, joten silloin on helpointa ulkoilla – lämpimällä ja aurinkoisella säällä siitepölyä on ilmassa enemmän.

Rasitus saattaa pahentaa hengenahdistusta ja yskää. Moni koivuallerginen saa rasitusastmaoireita koivun siitepölyaikaan.

7. Pitääkö koivuallergisen välttää juureksia?

Noin puolet koivuallergikoista saa oireita sellaisista hedelmistä ja juureksista, joissa on samanlaisia allergeenirakenteita kuin koivun siitepölyssä. Esimerkiksi omena, porkkana, kiivi ja hasselpähkinä voivat kutittaa suuta.

Koivuallergisen tarvitsee välttää näitä vain, jos ne aiheuttavat oireita – mitä ne eivät yleensä tee kypsinä tai siitepölykauden ulkopuolella. Ristiallergiaoireet ovat yleensä lieviä.

Joskus suuri annos oireiden aiheuttajaa yhdessä voimakkaan rasituksen kanssa saattaa voimistaa oireita. Esimerkiksi rankan treenin päälle juotu soijajuoma voi aiheuttaa ristiallergiselle vakavia oireita.

8. Miten oireilevaa ihoa hoidetaan?

Osalla allergikoista ihon kunto heikkenee siitepölyaikaan. Tällöin ihoa hoidetaan kuten yleensä atooppista ihottumaa eli kortisoni- tai esimerkiksi takrolimuusivoiteella.

9. Koska siitepölyllä tehtävän siedätyshoidon voi aloittaa?

Siedätyshoitoa saa koivu- ja heinäallergiaan. Sitä voidaan antaa pistoksina, heinä-allergiaan myös kielen alle laitettavina tabletteina ja koivuallergiaan liuoksena. Hoitoa annetaan yleensä kolmen vuoden ajan.

Hoito aloitetaan siitepölykauden ulkopuolella ja aloitusajankohta riippuu menetelmästä. Esimerkiksi koivuallergiassa kielenalussiedätys aloitetaan tammi–helmikuussa, ja hoitoa jatketaan siitepölykauden yli kesäkuun alkuun. Sen jälkeen voidaan pitää taukoa seuraavaan tammikuuhun asti.

10. Mitä uusia hoitoja on tulossa?

Siedätyshoitoon kehitetään koko ajan potilaalle helpompia menetelmiä. Alustavien tutkimusten mukaan esimerkiksi nivustaipeen imusolmukkeeseen pistettävä pieni allergeenimäärä antaa jo kolmen pistoksen jälkeen hyviä tuloksia. Myös muokatut allergeenit ovat tulossa siedätyshoitoon. Niillä on paljon tehoa, mutta vain lieviä haittavaikutuksia.

Asiantuntijana Allergia- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Timo Vanto.

Lue lisää:

Ehkäise ja hoida siitepölyallergia
Hoida allergia ajoissa: Siitepölykausi tekee jo tuloaan
Luonnollista apua heinänuhaan – Porkkana, nokkonen, sipuli ja perilla
Allergikot tietävät vähän siitepölyn siedätyshoidosta

Teksti: Virve Järvinen
Kuvat: Colourbox.com

Kotilääkäri 3/2015

X