Stressivapaa vyöhyke: Vuosi Utössä
Vuonna 2009 muutimme perheeni kanssa Utön saarelle, neljän tunnin merimatkan päähän mantereesta. Utö on Suomen eteläisin asuttu saari, ja siellä elää ympärivuotisesti noin 40 ihmistä.
Elätimme itsemme kuluttamalla niukasti, kirjoittamalla kolumnia ja opettamalla paikallisessa (kolmen oppilaan) kyläkoulussa. Seuraava artikkeli on kuvallinen kooste vuodestamme majakan valon, määkivien lampaiden ja mahtavan talven muodostamassa maanpäällisessä paratiisissa.
Asetuimme kevään korvalla uuteen kotiimme, Kojuvretiin, maitokärryjen, korituolin ja kappelin huomaan.
Rantavajoja käytettiin verkkojen säilytykseen ja yöllisten runojen kirjoittamiseen.
Kesän kynnyksellä myös vierasvenesatama alkoi täyttyä purjeveneistä ja kahdesti viikossa liikennöivästä matkustajalaivasta…
…joka toi luoksemme vieraita harvinaista Utö-olutta nauttimaan…
…ja tasapainoilemaan kylän ainoalla kadulla, Venäjän vallan aikana rakennetulla mukulakiviraitilla.
Jurmon saarelta, tunnin matkan päässä Utöstä, löytyi ihan oikea metsä poikamme ihmeteltäväksi.
Opettelin saarelaisten tavoille harjoittelemalla verkkokalastamisen, verkkojen puhdistamisen ja simppujen irrottamisen alkeet.
Kesäiset auringonlaskut eivät olleet hassumpia, ja niitä oli mukava katsella asuntomme rappusilta.
Syksyn tullen hyvästelimme lampaat ja vetäydyimme talviunille, kunnes…
…helmikuussa heräsimme talveen.
Vuotemme oli päättynyt, ja oli tullut aika palata takaisin mantereelle. Aika saarella oli ikimuistoinen, kuten myös paluumatka, jonka teimme jäiden runsauden vuoksi pikkuisella hinaajalla (kyllä, aivan oikealla hinaajalla, sellaisella kuin lastenkirjoissa: kengän näköisellä, kumireunaisella ja hitaasti eteenpäin puksuttavalla).
Joskus tavataan sanoa, että päivääkään en vaihtaisi pois. Utössä viettämämme vuoden jälkeen ymmärrän hieman paremmin, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Talletimme vuosiksi eteenpäin uuden elämänlaadun standardin toteuttamalla suuren unelmamme, heittämällä hiiteen hyvät neuvot ja jättämällä ne vaihtopäivät pitämättä.
Suosittelen samaa omaan unelmaasi sovellettuna. Annahan palaa.
Kommentit
Kiitos, Jutta! Saamasi pitää – jatkossa kahdesti viikossa. Ja odotan innolla myös syväsukellusta lempeän elämän pariin!
Kommentit
Näyttää juuri niin stressivapaalta, kuin elämä vaan voi yleensä näyttää! Odotan mielenkiinolla tulevia postauksia! 🙂
Kiitos, Jutta! Saamasi pitää – jatkossa kahdesti viikossa. Ja odotan innolla myös syväsukellusta lempeän elämän pariin!
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous