Hyvinvointi

Suden hetki havahduttaa kesken unien – heräätkö sinäkin kello 3 aamuyöllä?

Heräiletkö sinäkin keskellä yötä? Aamuyöllä kello kolmen aikaa kutsutaan suden hetkeksi, jolloin ihmisen on uskottu olevan heikoimmillaan. Miksi monet heräilevät kesken yöunien juuri tuohon kellonlyömään? Kysyimme asiaa psykologi Marika Mattilalta.

Teksti:
Maija Kajanto

Suden hetki: heräätkö sinäkin aamuiöisin kesken unien?

Heräiletkö sinäkin keskellä yötä? Aamuyöllä kello kolmen aikaa kutsutaan suden hetkeksi, jolloin ihmisen on uskottu olevan heikoimmillaan. Miksi monet heräilevät kesken yöunien juuri tuohon kellonlyömään? Kysyimme asiaa psykologi Marika Mattilalta.

Aamuyö kello kolme. Havahdut unesta, vaikka mikään ei varsinaisesti herättänyt. Miksi uni kaikkosi, miksi on niin vaikea nukahtaa uudelleen? Miksi juuri nyt asiat painavat ja tuntuu vaikealta nähdä hyvää missään?

– Uni on herkkää häiriintymään psykologisten kuormitustekijöiden yhteydessä. Aamuyöstä univaihe saattaa muistuttaa enemmän rentoutumisen tilaa kuin unta. Silloin ihminen on herkkä heräämiselle ja huolelle, psykologi Marika Mattila avaa.

Suden hetken historia: petoja ja paholaisia

Suden hetkenä pidetään aikaa varhain aamuyöllä, noin kello 3.00–5.00 välillä, jolloin ihmisen ajatellaan olevan heikoimmillaan. Jo muinaiset roomalaiset arvelivat, että suden hetkellä – toisin sanoen keskellä yötä –  moni kuolee sairauteen tai vanhuuteen.

Muinaisissa kulttuureissa on mahdollista, että aamuyön tunnit ovat olleet kirjaimellisesti suden hetkiä. Uskomusten mukaan sudet ovat aamuyöstä aktiivisimmillaan ja uinuvat kyläyhteisöt olivat silloin suurimmassa vaarassa joutua hyökkäyksen kohteeksi.

Terminä suden hetki juontaa juurensa paitsi muinaisista uskomuksista, myös Ingrid Bergmanin Vargtimmen-elokuvasta vuodelta 1968. Uskonnollissävytteisessä keskustelussa puhutaan myös paholaisen tunnista, hetkestä, jolloin ihminen oli suurimmassa vaarassa joutua tuonpuoleisen hyökkäyksen kohteeksi.

Nykyihmisellä ei pääsääntöisesti ole enää huolta susien hyökkäyksestä ja paholaisen mahtiinkaan ei enää moni usko. Silti aamuyöstä herätessään ihminen on usein haavoittuvimmillaan.

Levottoman unen vaihe herättää ahdistavaan tunteeseen

Marika Mattilan mukaan aamuöinen levottomuus selittyy osittain unen vaiheilla.

– Yöuni jaetaan neljään non-REM-unen vaiheeseen ja REM-uneen. Non-REM-unen vaihe on rauhallista unta, jota kutsutaan myös hidasaaltouneksi. Silloin ihminen nukkuu sikeästi. Terveellä aikuisella ensimmäinen sikeän unen vaihe alkaa noin 90 minuuttia nukahtamisen jälkeen.

Univaiheet toistuvat yöunen aikana noin viisi kertaa peräkkäin. Syvää unta nukutaan alkuyön tunteina. Kun ensimmäinen sikeän unen vaihe on ohi, elimistö siirtyy nopeiden silmänliikkeiden uneen eli vilkeuneen.

Suden hetki
Jos heräät kello kolme yöllä ahdistavaan tunteeseen, saatoit nähdä tunnetasoltaan voimakasta vilkeunta. Aamuyöllä herkkä ihminen on altis heräämiselle ja huolelle.

Useimmat meistä ovat tässä univaiheessa juurikin suden hetkellä, aamuyöstä kello kolme. Ja silloin alkaa tapahtua.

– Aamuyöstä unessa on siirrytty vilkeunivaiheeseen, jossa nukkuja vilkuttelee silmiään luomien alla ja lihasjännitys on romahtanut. Vilkeunessa esiintyy runsaasti mielikuvia ja ajattelua. Unet ovat usein myös tunnetasoltaan voimakkaita, Mattila selittää.

Tämä selittää myös aamuyön ahdistavat unet, jotka tuntuvat usein hälyttävän todenmukaisilta.

Kesytä aamuyön susi – näin estät unen katkeamisen

Jos uni häiriintyy aamuyöstä, se aiheuttaa ahdistusta, joka helposti ruokkii itseään.

– Moni huolestuu yöheräämisen keskellä myös seuraavasta päivästä: miten jaksan töissä, kun uni katkeaa? Se lisää ahdistusta, mikä jälleen vaikeuttaa unen saamista, Marika Mattila kuvaa.

Mattila muistuttaa, että tilapäinen unettomuus kuuluu elämään.

– Mutta kuten muidenkin vaikeuksien kanssa, aamuyön heräilemiseen kannattaa puuttua ajoissa. Alkava unettomuus on usein ennakkovaroitus, joka kertoo, että voimavarat ovat koetuksella ja uupumisen vaara on suuri. Tällöin on hyvä hidastaa vauhtia ja pysähtyä kuuntelemaan itseään.

Suden hetki on siis olemassa. Mutta nykyihmistä uhkaava susi ei ole metsien peto, vaan stressi.

– Esimerkiksi päivittäinen huolihetki tai huolipäiväkirjan pitäminen ovat hyviä tapoja mielen kuormituksen vähentämiseksi. Ne sopivat sekä yleensä murehtimiseen taipuvaisille ihmisille että yöaikaan murehtiville, Mattila vinkkaa.

X