Talviluontoon liikkumaan

Talvi saapui tänä vuonna melkeinpä varkain. Ennen kuin huomasikaan, niin mittari oli painunut nollan alapuolelle ja maa peittynyt lumeen. Monissa kunnissa ladut on jo kunnostettu hiihtäjille ja laskettelurinteissä on avattu uusi kausi. Lumi tuo tervetullutta valoa pimeään ja talvinen tunnelma virittää jo joulutunnelmaan.

Lumi myös lämmittää

Lumi on kiehtova elementti. Lapset rakastavat sen tuomia iloja: luistelua, pulkkailua ja lumileikkejä. Mielikuva lumesta on kylmä, mutta lumi voi myös lämmittää. Se toimii nimittäin lämmöneristeenä kasveille ja eläimille ja myös ihminen voi tarvittaessa yöpyä lumimajan suojissa. Maanpinta metrin paksuisen lumipeitteen alla on läpi talven nolla-asteinen. Lumen määrä vaikuttaa metsän eläimien elämään. Paksut peitteet ilahduttavat pieniä vipeltäjiä, kuten hiiriä, myyriä ja päästäisiä, jotka voivat suojautua lumen alle. Isot metsän eläimet, kuten hirvet ja peurat puolestaan eivät nauti valtavista nietoksista. Lumessa tarpominen kuluttaa turhaan energiaa. Tämä taas lisää tarvetta ravinnon hankkimiseen ja se taas puolestaan nostaa energiankulutusta.

Lumi vaikuttaa myös luonnon ääniin. Pehmeä, vastasatanut ja kostea lumi vaimentaa äänten kantautumista, sillä tiheä lumi sitoo ääniaaltoja itseensä. Kovettunut pakkaslumi puolestaan heijastaa ääniaaltoja ja äänet kuuluvat kirkkaasti pakkassäässä. Pakkanen paukkuu ja äänet kantautuvat pitkälle.

Lumeen liittyy paljon perinteisiä uskomuksia. Tässä muutamia kansanperinteessä kulkeneita viisauksia. Totuuspohjasta voi olla monta mieltä.

• Luminen vuosi, rikas vuosi.
• Paljon lunta, paljon viljaa.
• Lumi illalla, halla aamulla.
• Jos lumi pysyy kasoina aidalla, tulee hyvä pellavavuosi.
• Suojainen joulu, luminen pääsiäinen.
• Luminen joulu tuo hyvän sadon.

Lähde: S. Arvonen (2001): Talvitouhut, joka sään ulkoiluvinkit.

Teksti: Sanna Mönkkönen