10 terveyssyytä, joiden takia liikunta voi tuntua pahalta – ja ratkaisut ongelmiin

Tuleeko liikunnasta voipunut tai huono olo? Listasimme 10 terveyteen liittyvää syytä, jotka voivat tehdä liikunnan harrastamisesta ikävää ja selvitimme, miten ongelmat ratkeavat.

Stressaantuneena kovatehoisen liikunnan harrastaminen ei ole järkevää.
10 terveyssyytä, joiden takia liikunta voi tuntua pahalta – ja ratkaisut ongelmiin

Tuleeko liikunnasta voipunut tai huono olo? Listasimme 10 terveyteen liittyvää syytä, jotka voivat tehdä liikunnan harrastamisesta ikävää ja selvitimme, miten ongelmat ratkeavat.

Liikunta alentaa verenpainetta, auttaa painonhallinnassa, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, kohentaa unta ja pitää mielen virkeänä.

Liikunnan pitäisi siis edistää terveyttä ja tuottaa hyvää oloa, mutta aina ei välttämättä tunnu siltä. Jumppatunnilla voi yhtäkkiä alkaa huimata tai lenkkipolulla hengittäminen vaikeutua. Sen sijaan, että olo olisi liikunnan jälkeen euforinen ja raukea, vointi voi olla voipunut ja huono.

Se, että liikunta tuntuu inhottavalta, voi kieliä jostain terveyteen liittyvästä syystä. Esimerkiksi anemia, stressi ja hiilihydraattivaje tekevät urheilusta ikävää.

Listasimme 10 terveyssyytä, joiden vuoksi liikunta ei tuota mielihyvää – ja selvitimme niihin ratkaisut.

1. Stressi vie puhdin

Vaikka liikunta lievittää tutkimusten mukaan stressiä, se voi myös viedä stressaantuneelta ihmiseltä viimeisetkin energiat.

Jos ihminen on jaksamisensa äärirajoilla, kovatehoinen liikunta ei kannata. Se voi tehdä olon väsyneeksi ja ärtyneeksi sekä aiheuttaa unettomuutta ja sydämentykyksiä.

Stressaantuneen ihmisen kannattaakin harrastaa matalatehoista liikuntaa, kuten kävelyä, ja kiinnittää huomiota riittävään lepoon ja palautumiseen.

2. Alhainen verensokeri aiheuttaa heikotusta

Jos verensokeri on liian matalalla, voi liikkuminen aiheuttaa heikotusta. Alhainen verensokeri eli hypoglykemia voi oireilla myös sydämentykytyksinä, hikoiluna, käsien tärinänä ja ärtyisyytenä.

Hypoglykemia on yleistä diabetesta sairastavilla, mutta esimerkiksi aamuliikkuja, joka on jättänyt aamupalan välistä tai syönyt liian vähän ennen liikuntasuoritusta, voi kärsiä alhaisesta verensokerista. Tyhjällä vatsalla ei siis kannata liikkua, jotta lihaksille riittää energiaa.

On myös mahdollista, että verensokeri laskee liikunnan seurauksena. Suomestakin on löytynyt geenimuutoksen omaavia henkilöitä, joiden haima tuottaa rasituksen aikana liikaa verensokeria laskevaa insuliinia.

3. Ylirasitus vie liikunnasta ilon

Jos liikunnasta seuraa pahoinvointia tai huimausta, syynä voi olla omalle kuntotasolle liian kovatehoinen liikunta tai ylirasitus.

Jos jokaisella liikuntakerralla vetää itsensä piippuun, eikä anna keholleen aikaa palautua, keho alkaa oireilla.

Välillä on hyvä hidastaa tahtia: käydä juoksulenkin sijaan kävelyllä tai vaihtaa kuntosalitreeni joogavenytyksiin. Liikkuminen ei saisi mennä överiksi, kuten kävi esimerkiksi fitness-tähti Janni Hussille.

4. Nestehukka voi aiheuttaa lihaskramppeja

Jos elimistö menettää nestettä enemmän kuin se saa sitä, seurauksena on nestehukka.

Liikunnan aikaansaama hikoilu haihduttaa kehosta nesteitä ja voi johtaa jopa nestevajeeseen, jos veden juominen unohtuu. Liian vähäinen nesteytys voi aiheuttaa väsymystä, lihasheikkoutta, päänsärkyä, suonenvetoja eli lihaskramppeja ja huimausta.

Nestehukkaan auttaa parhaiten nesteytys eli veden juonti. Kuumalla säällä nesteytyksen tärkeys korostuu.

5. Astma ja allergia vaikeuttavat hengittämistä

Liikunnan kuuluu hengästyttää mutta ei aiheuttaa hengenahdistusta.

Allergia ja astma voivat vaikeuttaa hapensaantia. Liikunnan aikana hapentarve kasvaa, joten jos hengittäminen ei suju kuten sen pitäisi, seurauksena voi olla yskimistä, hengityksen vinkumista ja puristavaa tunnetta rinnassa.

Koska hengityselimistön tärkein harjoitus on hengästyttävä liikunta, ei liikkumista kannata missään nimessä lopettaa kokoaan. Mikäli liikunta aiheuttaa sinulle hengitysvaikeuksia, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Oikean lääkityksen avulla ja ulkoisten olosuhteiden huomioimisella liikkuminen onnistuu jälleen.

Nälkäisenä kuntoileminen voi aiheuttaa heikotusta.

Aamulikkujankaan ei kannata urheilla tyhjällä vatsalla ei siis kannata, jotta lihaksille riittää energiaa. Nälkäisenä kuntoileminen voi aiheuttaa heikotusta.

6. Anemia laskee suorituskykyä

Matala hemoglobiini eli anemia voi aiheuttaa väsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä, huimausta, hengästymistä ja kramppeja.

Hemoglobiinin tehtävänä on kuljettaa happea kehon eri osille. Liikkuessa suuret lihakset tekevät töitä. Jos niille ei riitä riittävästi happea, ihmistä alkaa hengästyttää ja voimattomuus iskee.

Naisilla, joilla on runsaat kuukautiset, on suurentunut anemiariski. Anemia voi johtua myös raudanpuutteesta, sillä rautaa tarvitaan hemoglobiinin muodostamiseen. Raudanpuute voi olla seurausta ruokavaliosta tai esimerkiksi imeytymishäiriöstä, kuten keliakiasta. Myös kestävyysliikunta lisää raudankulutusta.

Ota yhteyttä lääkäriisi, jos epäilet kärsiväsi anemiasta.

7. Hiilihydraattien puute vaikuttaa jaksamiseen

Ihminen tarvitsee hiilihydraatteja jaksaakseen liikkua ja palautua fyysisestä suorituksesta. Jos elimistöllä ei ole riittävästi polttoainetta käytössään, liikunnan harrastamisesta tulee taistelua.

Moni on siirtynyt vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle rasvanpolton toivossa. Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi kuitenkin saada aineenvaihdunnan hidastumaan, estää lihaskasvua ja tehdä väsyneen olon.

Hiilareita ei siis kannata vältellä turhaan. Välttelyn sijaan kannattaa kiinnittää huomiota hiilihydraattien laatuun.

8. Kilpirauhasen vajaatoiminta väsyttää

Jos urheilu tuntuu koko ajan todella raskaalta, eikä selitys löydy ruokavaliosta tai stressistä, taustalla saattaa olla kilpirauhasen vajaatoiminta.

Vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa alhainen energiataso, jatkuva väsymys, painonnousu, lihaskivut ja aloitekyvyttömyys.

Ota yhteyttä lääkäriisi, jos epäilet kärsiväsi kilpirauhasen vaajatoiminnasta.

9. Rytmihäiriö voi heikentää rasituksensietoa

Rytmihäiriöt voivat tehdä liikunnasta epämiellyttävää. Fyysinen rasitus ei aiheuta rytmihäiriöitä, mutta se voi käynnistää ne tai tuoda ne esiin.

Yleisimmän rytmihäiriön eli lisälyöntisyyden oireita ovat muun muassa sydämen muljahtelu, tykytyksen tunne, huimaus, heikotus, rintakipu, hengenahdistus, voimattomuus, väsymys ja huono rasituksensietokyky.

Useimmat rytmihäiriöstä ovat vaarattomia, mutta joskus taustalla saattaa olla sydänsairaus. Jos rytmihäiriöt alkavat häiritä elämääsi, ota yhteyttä lääkäriin. Jos rytmihäiriöön liittyy tajuttomuuskohtauksia, tajunnan menetys on lähellä tai sydämen kiihkeä tahti ei rauhoitu levossa, on syytä hakeutua heti lääkärin hoitoon.

10. Huono yleiskunto aiheuttaa uupumusta

Heikko fyysinen suorituskyky tekee liikunnan harrastamisesta raskasta. Rasituksenaikainen hengenahdistus, rintakipu ja uupuminen voivat olla seurausta tupakoinnista, ylipainosta tai sairaudesta. Esimerkiksi diabetes, syöpä ja sepelvaltimotauti heikentävät yleiskuntoa.

Jos kuntosi on huonontunut nopeasti ja rasituksen aikana ilmenee rintakipua tai hengenahdistusta, ota yhteyttä lääkäriin.

Yleisimmät syyt huonoon kuntoon ovat kuitenkin liikunnan puute, ylipaino ja tupakointi. Tuolloin lääkkeenä toimii tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion parantaminen ja säännöllisen liikunnan harrastaminen.

Jo puolen tunnin lähes päivittäinen kävelylenkki ylläpitää terveyttä ja kohentaa aloittelijoilla myös kuntoa.

Lähteet: Duodecim, Popsugar, Terveyskirjasto, Women’s Health

Lue myös:

Unohda hikiliikunta ja tiukat aikataulut – lepo on nyt kuumin hyvinvointitrendi

Kannattaako juosta vai kävellä? 6 hyvää syytä vaihtaa juoksu kävelyyn

Eikö kunto kohoa, vaikka treenaat kovaa? Tarkista sykevälivaihtelusi

Näin opit pitämään juoksemisesta! Juoksuvalmentajan 12 vinkkiä

Treenijumi päällä? 5 keinoa palauttaa kadonnut liikuntamotivaatio

Tilaa Annan uutiskirje

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *