Terveys

4 syytä, miksi vitamiinit ja hivenaineet on parempi saada ruoasta kuin purkista

Moni nappaa yksipuolisen ravinnon tueksi vitamiinit ja hivenaineet purkista. Asiantuntija kertoo, miksi ne kannattaisi ennemmin saada ruoasta.

Teksti:
Laura Koljonen
Kuvat:
Istock

Terveellisen ruokavalion salaisuus on monipuolisuus.

Moni nappaa yksipuolisen ravinnon tueksi vitamiinit ja hivenaineet purkista. Asiantuntija kertoo, miksi ne kannattaisi ennemmin saada ruoasta.

Moni vitamiinit ja hivenaineet purkista nappaava pohtii, missä vaiheessa päivää ja minkä ruoka-aineen kanssa pillerit ja kapselit kannattaisi ottaa, jotta niiden teho olisi mahdollisimman hyvä.

– Purkista otettavien vitamiinien ja lisäravinteiden imeytymistä voi lisätä, mutta ei oikein optimoida. Valitettavasti, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho.

– Terveen ihmisen kannattaa ottaa vitamiinit ja hivenaineet ensisijaisesti ruoasta. Silloin ne tulevat elimistön käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Verho kertoo neljä syytä, miksi vitamiinit ja hivenaineet on järkevintä saada ruoasta.

1. Keho pystyy käyttämään paremmin ruoan mukana tulevat vitamiinit ja hivenaineet

Pillerin ja ruoan koostumus on ihan eri. Siksi ravintoaineet imeytyvät niistä eri tavalla.

– Ihmisen fysiologia on kehittynyt ruoan ympärille, ei ravintoainepillereiden. Vitamiinien ja hivenaineiden imeytymiseen vaikuttavat toiset ravintoaineet ja muut ruoassa vaikuttavat tekijät – ne joko tehostavat tai estävät imeytymistä.

Verhon mukaan ruoassa ravintoaineet tulevat kehon käyttöön epäsäännöllisesti ja vaihtelevina yhdisteinä, mikä on sen toiminnalle hyväksi.

– Kun ruokavalio on vaihteleva ja jopa hieman epäsäännöllinen, ei synny tilannetta, jossa jokin vitamiini ei pääse kunnolla imeytymään. Sama pätee hivenaineisiin.

Verho muistuttaa, että ravintoaineiden lisäksi ruoassa on myös muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi kasveissa on tuhansia yhdisteitä, jotka voivat edesauttaa terveyttä.

– Siksi terveellistä ruokaa ei voi korvata pillereillä.

Perusterveelle ihmiselle Verho ei suosittelisi vitamiinien tankkaamista purkista.

– Se on perusteltua vain silloin, kun kärsii jonkin vitamiinin tai hivenaineen puutostilasta.  Puutostila voidaan todeta muun muassa laboratoriokokeesta. Puutoksen syy ei aina ole riittämätön ravinto, vaan taustalla voi olla sairaus tai lääkitys.

Purkin puoleen voi kääntyä myös silloin, jos välttelee tiettyjä ruoka-aineita.

– Esimerkiksi vegaanien pitää ottaa B12-vitamiini purkista, sillä sitä ei esiinny muualla kuin eläinkunnan tuotteissa.

Ja sitten on tietenkin Suomen talvi ja D-vitamiini.

– D-vitamiinia meidän suomalaisten kannattaa talvella syödä purkista, sillä täällä on niin pimeää, että iholla sitä ei synny riittävästi auringon vaikutuksesta.

Rasvaliukoisiin vitamiineihin kuuluvaa D-vitamiinia Verho suosittelee syömään sellaisen ruoan kanssa, jossa on edes hieman rasvaa. Silloin D-vitamiini imeytyy paremmin.

– Mutta ei se imeytyminen silti nolla ole, vaikka D:tä söisi rasvattomankin ruoan kanssa.

Verho ei syö edes D-vitamiinia. Hän uskoo saavansa tarvittavan määrän kalasta ja maitotuotteista, joihin D:tä on lisätty.

– Maitotuotteita syön paljon, koska satun pitämään niiden mausta. D-vitamiinin tarve kuitenkin lisääntyy ikääntyessä. Tulevaisuudessa joudun varmasti turvautumaan D-vitamiinipurkkiin.

2. Ruoasta ei yleensä voi saada liikaa vitamiineja ja hivenaineita

– En tiedä, mistä ihmisille on syntynyt se käsitys, että suuri ravintoaineiden saanti on sama asia kuin terveys. Näin ei kuitenkaan ole.

Verho muistuttaa, että ravintoaineet voivat olla haitallisia jatkuvina liian suurina annoksina. Siksi monille ravintoaineilla on asetettu turvallisen saannin yläraja.

– Keho tarvitsee tietyn määrän ravintoaineita, jotta se suoriutuu tehtävistään. Vaikka söisimme kuinka paljon vitamiineja, kehomme ei voi käyttää kuin sen, mitä se tarvitsee toimiakseen. Ylijäämä menee hukkaan tai kerääntyy kudoksiin. Pahimmassa tapauksessa liiallinen määrä vitamiineja jopa haittaa kehon toimintoja.

Myös ravintoaineiden poistumisella kehosta on merkitystä.

– Esimerkiksi miehillä ylimääräinen rauta ei poistu elimistöstä kovin nopeasti. Turha rautapillereiden syöminen voikin olla terveysriski erityisesti miehille.

Verho sanoo, että purkista nautittuna vitamiineja ja hivenaineita on mahdollista saada liikaa.

– Ruoasta niiden liiallinen saaminen on lähes mahdotonta. Jos ehdottomasti haluaa syödä vitamiinit purkista, kannattaa valita monivitamiini, jossa on paljon erilaisia vitamiineja tarpeeksi pieninä annoksina. Silloin liian suuren saannin riski on pieni.

3. Terveellisessä ruokavaliossa kokonaiuus vaikuttaa, eivät yksittäiset ruoka-aineet

Oikotietä terveyteen ei ole.

– Jos miettii, saako tarpeeksi vitamiineja, kannattaa tarkastella, miten monipuolisesti syö.

Verho sanoo, että ruokavalion monipuolisuudella ei tarkoiteta sitä, että syö esimerkiksi kaikkia maailmassa olevia vihanneksia vaan sitä, että ruokavalioon kuuluu ruoka-aineita eri ruoka-aineryhmistä.

– Kokonaisuus vaikuttaa, eivät yksittäiset ruoka-aineet. Jos syö hedelmiä, marjoja ja vihanneksi, rasvapitoisia kasveja tai niistä saatuja öljyjä, monipuolisesti proteiininlähteitä sekä kuitupitoisia hiilihydraatin lähteitä, tuskin kärsii puutostiloista. Kun perusasiat ovat kunnossa, ihminen voi olla terve monenlaisella ruokavaliolla – syödäänhän ympäri maailmaa hyvin erilaista ruokaa.

4. Rahaa säästyy

Vitamiineja markkinoidaan monenlaisilla lupauksilla. Joidenkin vitamiinien sanotaan piristävän.

Verho sanoo, että vitamiinien avulla ei ole mahdollista saada akuuttia piristävää vaikutusta.

– Sitä ei ole tieteellisesti todistettu. Ehkä väärinkäsitys on syntynyt siitä, että monen vitamiinin puutoksen oireena on väsymys. Kun puutoksen korjaa, väsymys lakkaa. Jos puutosta ei ole, C-vitamiinipilleri ei piristä, vaikka niin luvataan. Tuotteen ostaminen sillä perusteella on rahanhukkaa.

– Ruoka-aineissa ja lisäravinteissa voi toki olla piristäviä yhdisteitä. Energiajuomassa piristää kofeiini tai sokeri, eivät tuotteeseen lisätyt vitamiinit.

Mutta minkä ravintoaineen puutoksesta suomalaiset kärsivät eniten?

– Raudan ja folaatin saanti on monella niukkaa ja alle suositusten. Suomalaisten suurin raudan lähde on lihan lisäksi ruis. Folaattia puolestaan on paljon kasviksissa.

– Kaikille ei kuitenkaan aina kehity varsinaista puutosta. Se ei myöskään tarkoita, että suomalaisten raudansaantisuositus olisi alhainen, vaan että sama suositeltava määrä on toiselle paljon ja toiselle vähän – suosituksista ei voi aina tehdä täydellisesti kattavia. Lisäksi harva syö suositusten mukaisesti.

X