Terveys

Ahdistus on uusi masennus – yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Jatkuvasti sietämätön olo? Vatsakipua, päänsärkyä, sydämen tykytystä? Sehän on ahdistus, uusi kansantautimme.

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Tinka Lindroth/Otavamedia

Jatkuvasti sietämätön olo? Vatsakipua, päänsärkyä, sydämen tykytystä? Sehän on ahdistus, uusi kansantautimme.

Nyt ahdistaa. Nämä kaksi sanaa psykoterapeutti Anniina Kerman kuulee yhä useammin.

– Ahdistuneisuus näkyy vastaanotoilla. Yksi syy siihen on se, että ihmiset hakeutuvat hoitoon aiempaa helpommin. Ihmiset ovat tietoisempia itsestään ja hyvinvoinnistaan.

Hoitoon hakeutumisen yleistyminen ei kuitenkaan yksin selitä ahdistuksen lisääntymistä.

– Ihmiset kärsivät ahdistuksesta nyt enemmän kuin ennen, Psykoterapiakeskus Vastaamossa työskentelevä Kerman sanoo.

Käsitteenä ahdistus on monelle hankala. Ahdistuksesta on vaikeampi saada otetta kuin esimerkiksi toisesta kansantaudistamme masennuksesta. Masennuksesta jokaisella on jonkinlainen mielikuva. Ahdistus on epämääräisempi.

– Sanaa käytetään usein kuvaamaan jotakin muuta tunnetilaa kuten surua tai pelkoa. Vastaanotolla ryhdytäänkin ensimmäisenä tutkimaan, mitä ahdistunut olo merkitsee juuri tälle ihmiselle, mistä kokemuksesta se on syntynyt ja mitä tunteita sen taustalla oikeasti on, Kerman kuvaa.

Lue myös: Vaivana ahdistus, pelot tai unettomuus? Uusi mullistava Brainspotting-hoito voi auttaa

Onko ahdistus vakavaa?

Ahdistus on yleistynyt niin paljon, että Kerman puhuu siitä suorastaan suomalaisten uutena kansansairautena. Ahdistuneen ihmisen sisäinen hälytysjärjestelmä käy ylikierroksilla.

Ahdistus on reaktio tilanteisiin, jotka jännittävät ja pelottavat, tuntuvat uhkaavilta. Ahdistus syntyy, kun ihmisen psyykkinen sietokyky ylittyy. Silloin ihminen reagoi yllättäviin ja jopa tuttuihin tilanteisiin ahdistuneisuudella.

– Ensin on kokemus, että minua uhataan jollain tavoin. Sitten sisäinen hälytysjärjestelmä aktivoituu ja syntyy ahdistuksen tunne, Kerman kuvaa.

Ahdistus tuntuu kehossa toisin kuin masennus. Kun masentunut ihminen on usein olemukseltaan flegmaattinen, ahdistunut on jatkuvassa jännitystilassa. Ahdistukseen voi liittyä fyysisiä oireita kuten hikoilua, vapinaa, hengenahdistusta, päänsärkyä, vatsakipua ja sydämen tykytystä. Myös paniikkikohtaukset ovat ahdistuksen oireita.

Lue myös: Stressi sairastuttaa – katkaise unettomuuden kierre

Ahdistus voi masentaa

Nimenomaan fyysiset oireet saavat ahdistuneen usein hakemaan apua – ja monesti vääränlaista.

– Ahdistuneet ihmiset käyttävät paljon terveyspalveluita, koska he eivät pysty itse saamaan kiinni siitä, mikä on hätänä. Ahdistuneena alkaa helposti kehittää itselleen oireiden perusteella vakavampaa sairautta kuten syöpää.

Sekä ahdistuneella että masentuneella on negatiivisia ajatuksia. Masennus heikentää kuitenkin toimintakykyä enemmän. Ahdistunut pystyy yleensä keskittymään, suoriutumaan, tekemään päätöksiä ja tuntemaan välillä mielihyvää. Ahdistukseen havahtuminen voikin pelastaa lamauttavammalta masennukselta.

– On tyypillistä, että ahdistuksesta puhkeaa masennus. Toimintakyky alenee, negatiiviset ajatukset voimistuvat ja sitten onkin masennuskierre päällä. Jos ahdistuksen havaitsee tarpeeksi ajoissa ja hakee siihen apua, mieliala ei pääse masennukseen asti.

Lue myös: Kirjailija Pauliina Vanhatalo masentui: ”Mietin, saako masentunut äiti luopua lääkkeistä”

Huolien kasa ahdistaa

Miksi ahdistus on lisääntynyt juuri nyt?

– Vastaus on ympärillämme, sanoo Kerman.

Yhteiskuntaamme leimaavat jatkuva epävarmuus ja heikko taloudellinen tilanne. Ne saavat ihmiset huolehtimaan ja murehtimaan. Menetänkö työni? Riittävätkö rahat? Huolet vaikuttavat sietokykyyn. Kun siihen tulee tarpeeksi iso särö, hälytysjärjestelmä aktivoituu.

Yhteiskunnalliset tapahtumat näkyvät piikkeinä kaikkien mielenterveysongelmien esiintyvyydessä. Kun Pariisissa tapahtui terrori-isku, vastaanotot Suomessa täyttyivät ahdistuneista ihmisistä.

– Elämme koko ajan tietynlaisessa turvattomuudessa. Pelkäämme, mitä tapahtuu seuraavaksi. Epävarma aika synnyttää ahdistusta.

Ahdistus on stressaavaa ihmiselle, mutta kärsii siitä yhteiskuntakin.

– Yleistynyt ahdistuneisuus vaikuttaa työkykyyn. On vaikeaa tehdä työtä sataprosenttisesti, kun keho on ylivireystilassa. Elämme tehokkuusmaailmassa, ja ahdistunut ihminen ei ole tehokas.

Toinen syy ahdistuksen lisääntymiseen on nykyihmisen vaikeus pysähtyä. Työelämän vaatimukset ovat tiukentuneet, emmekä osaa enää rentoutua ja palautua työstä samalla tavalla kuin ennen.

– Nykyihminen pysähtyy myös herkästi tarkastelemaan sitä, onko minulla hyvät ripset ja hienot kynnet, kun pitäisi ennemmin tarkastella henkistä puolta. Se on tämän aikakauden ongelma, Kerman sanoo.

Lue myös: Työttömyys hävettää, lannistaa ja ahdistaa – Miten päästä irtisanomisesta yli?

Tärkeintä on rauha

Kukaan ei halua joutua jatkuvaan jännitystilaan – mutta kukaan ei ole siltä turvassa.

– Kuka tahansa voi sairastua ahdistukseen, jos ei pidä itsestään huolta. Tärkeintä on uni ja lepo. Kun uni alkaa vaarantua, on ehdottomasti hakeuduttava hoitoon. Mitä aiemmin ahdistusta lähtee hoitamaan, sitä nopeammin asioita pystyy muuttamaan. Jos ahdistus on jo päällä, rentoutuminen on mahdotonta, Kerman sanoo.

Ahdistuksen hoidossa puretaan kehon jännitystilaa. Kehoa opetetaan rauhoittumaan esimerkiksi sisäisen puheen avulla. Uhkaavissa tilanteissa voi rauhoittaa itseään ajatuksilla ”ei ole mitään hätää” ja ”tässä tilanteessa minua ei uhkaa mikään”.

– Ihminen saa omalla sisäisellä puheellaan joko myllytettyä pahaa oloaan pahemmaksi tai lievennettyä sitä. Toiset saavat apua siitä, että kiinnittävät ahdistuksen hetkellä huomion ympäristöön. Silloin mieli kiinnittyy johonkin muualle kuin tunteeseen.

Myös hengitystekniikoista ja psykoterapiasta on apua ahdistuksen hoidossa. Lääkehoitoakin käytetään, mutta se ei ole yhtä välttämätöntä kuin esimerkiksi masennuksen hoidossa.

– Tärkeää on sekin, ettei ala ylidiagnosoida itseään. Jos on vähän jännittynyt tai stressaantunut, se ei tarkoita heti ahdistusta.

Lue myös: Osaatko olla onnellinen? Viisi ohjetta onnellisempaan elämään

X