Aivoverenkiertohäiriö vaatii pikaista hoitoa – nämä ovat tyypilliset oireet
Aivoverenkiertohäiriön oireet vaihtelevat riippuen aivoissa syntyneen vaurion laajuudesta ja sijainnista. Aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä on soitettava heti hätänumeroon.
Aivoverenkiertohäiriön oireet voivat helpottaa joskus itsestään. Se ei kuitenkaan ole merkki tilanteen korjaantumisesta.
Aivoverenkiertohäiriön oireet vaihtelevat riippuen aivoissa syntyneen vaurion laajuudesta ja sijainnista. Aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä on soitettava heti hätänumeroon.
Aivoverenkiertohäiriö syntyy, kun veri ei jostain syystä kulje aivoissa normaalisti. Silloin hermokudosten hapensaanti heikkenee tai loppuu ja alkaa kehittyä nopeasti etenevä kudosvaurio.
Aivoverenkiertohäiriöt jaetaan neljään pääluokkaan: aivoinfarktiin, aivoverenvuotoon, lukinkalvonalaiseen verenvuotoon ja TIA:aan eli ohimenevään aivoverenkierron häiriöön. Johtavan ylilääkärin ja neurologi Atte Meretojan mukaan niihin sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista.
– Aivoverenkiertohäiriö johtuu joko aivoverisuonen tukkeutumisesta tai vuotamisesta. Aivoinfarkti syntyy, kun aivokudosta alkaa tuhoutua aivovaltimoiden tukkeutumisen seurauksena. Vuodossa taas joku aivojen verisuonista repeää, minkä seurauksena hermokudosten toiminta häiriintyy, hän sanoo.
Miessukupuoli ja ikä ovat aivoverenkiertohäiriöiden suurimmat riskitekijät. Kuitenkin päivittäin myös kymmenen työikäistä suomalaista sairastuu aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon.
– Naiset saavat aivoverenkiertohäiriön keskimäärin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet, mikä johtuu pääasiassa naisten tyypillisesti terveellisemmistä elintavoista. Toisin kuin joskus luullaan, hormonikorvaushoito ei suojaa aivoverenkiertohäiriöiltä.
Hätänumeroon on soitettava heti
Aivoverenkiertohäiriön oireet alkavat Meretojan mukaan äkillisesti ja vaihtelevat riippuen aivoissa syntyneen vaurion laajuudesta ja sijainnista. Tyypillisiä oireita ovat toisen kasvonpuoliskon roikkuminen, käden tai jalan heikkous tai kömpelyys, puheen puuroutuminen tai vaikeus löytää sanoja.
– Joskus oireina voivat olla myös esimerkiksi äkilliset näkö- tai tuntoaistihäiriöt tai tasapainovaikeudet. Etenkin lievemmissä aivoverenkiertohäiriöissä ja TIA-kohtauksissa oireet helpottavat usein itsestään. Se ei kuitenkaan ole merkki tilanteen korjaantumisesta, vaan hoitoon pitää silti hakeutua heti.
Aika ratkaisee aivoverenkiertohäiriön ennusteen.
– Jos ihminen kärsii vaikeasta aivoinfarktista, jokainen minuutti oireiden alkamisen ja hoitoon pääsyn välillä vähentää tervettä elinaikaa jopa viikolla. Siksi aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä on soitettava heti hätänumeroon, Meretoja sanoo.
Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio voi Meretojan mukaan aiheuttaa monenlaisia pitkäaikaishaittoja, kuten raajojen halvauksia, puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksia, ajattelukyvyn tai muistin heikkenemistä sekä näköongelmia.
– Monet näistä korjaantuvat ajan kanssa ja kuntoutuksella. Valitettavasti 20 prosenttia potilaista kuitenkin menehtyy aivoverenkiertohäiriöönsä.
Omilla elintavoilla voi vaikuttaa riskiin
Terveellisillä elintavoilla voi merkittävästi pienentää aivoverenkiertohäiriön riskiä.
– Omat verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvot kannattaa mittauttaa säännöllisesti ja hoitaa tarvittaessa kuntoon lääkärin ohjeiden mukaisesti.
Myös normaalipainossa pysyminen, säännöllisen liikunnan harrastaminen, tupakoimattomuus, runsaan alkoholinkäytön välttäminen sekä monipuolinen ruokavalio ovat ennaltaehkäisyn kulmakiviä. Runsasta kovien rasvojen ja suolan käyttöä tulisi välttää.
– Tutkimusten mukaan esimerkiksi kotimaisista kasviksista, marjoista, täysjyväviljasta, rypsiöljystä ja kalasta koostuva ruokavalio auttaa ehkäisemään aivoverenkiertohäiriöiden kehittymistä, Meretoja sanoo.
Asiantuntijahaastattelun lisäksi artikkelin lähteenä on käytetty Aivoliittoa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous