Aivoverenvuodon seurauksena afasian saanut Päivi, 67: ”Lapsenlapset tietävät, mistä on kyse, jos olen välillä hiljaa”
Aivoverenkiertohäiriö aiheutti Päivi Hongisto-Vuorimaalle afasian, joka vaikeuttaa puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Puheterapian avulla toipuminen on sujunut hyvin, mutta afasia haittaa edelleen sosiaalisia tilanteita.
Päivi Hongisto-Vuorimaan, 67, afasia on vaikeuttanut hänen sosiaalisia suhteitaan.
Aivoverenkiertohäiriö aiheutti Päivi Hongisto-Vuorimaalle afasian, joka vaikeuttaa puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Puheterapian avulla toipuminen on sujunut hyvin, mutta afasia haittaa edelleen sosiaalisia tilanteita.
Jaksottainen jomotus oli vaivannut hyvinkääläisen Päivi Hongisto-Vuorimaan, 67, vasenta olkapäätä parin kuukauden ajan, mutta muita ennakko-oireita aivoverenvuotoon ei liittynyt.
Kun Päivin päässä kuului eräänä iltana töistä kotiin pyöräillessä napsahdus, hän tiesi, että kaikki ei ole kunnossa. Kotiin päästyään hän ymmärsi, että ei muistanut osasta kotimatkaa mitään.
– Päätä särki kovaa, silmissä pyöri ja minulla oli näköhäiriöitä. Ymmärsin, että kyse oli aivoverenvuodosta ja soitin ambulanssin. Pääsin leikkaukseen, jonka aikana selvisi, että päässäni puhjennut aneurysma oli aiheuttanut lukinkalvonalaisen verenvuodon, Päivi muistelee yhdentoista vuoden takaisia tapahtumia.
Afasia on puheen tuottamisen ja ymmärtämisen häiriö
Herätessään leikkaushoidon jälkeen teho-osastolta Päivin olo oli sekava.
– Leikkauksen jälkeen en jaksanut puhua, mutta kuvittelin sen johtuvan voimakkaasta väsymyksestä ja menetetystä verestä. Hoitaja kysyi, mikä päivä oli. Vastaus pyöri mielessäni, mutta en saanut sanaa suustani. Muistan silti olleeni onnellinen, että olin elossa.
Kun Päivi siirrettiin viikon jälkeen toisen sairaalan neurologiselle osastolle toipumaan, ei puhuminen vieläkään onnistunut normaalisti.
Tutkimusten jälkeen lääkäri kertoi, mistä oli kyse: Päivillä oli afasia, joka tarkoittaa kielellisten toimintojen häiriintymistä aivoissa tapahtuneen vaurion seurauksena.
– Diagnoosin saaminen ja ensimmäiset kuukaudet leikkauksen jälkeen olivat sekavia. Olin kuitenkin koko ajan optimistinen kuntoutumisen ja puheen paranemisen suhteen. Myös minua tervehtimässä käyneet läheiset suhtautuivat tilanteeseen hyvin, hän kertoo.
Afasian vaikeusaste vaihtelee lievistä sananlöytämisen vaikeuksista tilaan, jossa kaikki kielelliset toiminnot ovat huomattavasti heikentyneet.
– Vietin neurologisella osastolla kuukauden pituisen jakson, jonka aikana kävin päivittäin puheterapiassa. Puheterapeutti näytti minulle esimerkiksi kuvakortteja ja pyysi sanoittamaan, mitä kuvissa tapahtui.
Puheterapian avulla Päivi alkoi vähitellen muodostaa lyhyitä lauseita.
– Vielä kotiin päästyäni pystyin sanomaan ainoastaan hyvin konkreettisia ja yksinkertaisia asioita. Sain esimerkiksi kysyttyä puolisoltani, mitä kello on tai mitä syödään. Monimutkaisten lauseiden muodostaminen ei onnistunut, vaikka mielessäni tiesin, mitä halusin sanoa.
Puheen vaikeutuminen johtaa usein sosiaalisen kanssakäymisen vähentymiseen
Kuukausien kuluessa Päivi pystyi käymään yhä pidempiä keskusteluja, mutta töihin paluuta ajatellen toipuminen ei ollut riittävää.
– Vuoden pituiseksi venyneen sairauslomani jälkeen lääkärit sanoivat, etten voisi enää palata kielellisesti vaativaan esimiestehtävääni asiantutijatyössä. Se oli minulle suuri järkytys. Jäin työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta jatkoin säännöllistä puheterapiaa yhteensä yli kolme vuotta.
Afasia aiheuttaa usein myös sosiaalisen kanssakäymisen vähenemistä ja sosiaalisista suhteista syrjäytymistä. Lieväkin puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus voi aiheuttaa häpeää ja tehdä vuorovaikutuksesta raskasta.
Vaikka Päivi on toipunut hyvin, hän ei hakeudu juttelemaan puolituttujen kanssa.
– Ruokakaupassa en mielelläni ryhdy vaihtamaan kuulumisia puolitutun kanssa, sillä toisinaan vastausten muodostaminen on hidasta. Myös silloin, jos toisen ihmisen puhe on nopeatempoista eivätkä sanat erotu toisistaan, minun voi olla vaikea saada siitä selvää.
Afaattiselta henkilöltä tuttujen ja tilannesidonnaisten asioiden ymmärtäminen sujuu yleensä paremmin, mutta monimutkaiset tai uudet asiat ovat vaikeampia ymmärtää. Päiville haasteita aiheuttavat myös isot ihmisjoukot, joissa puhutaan toisten päälle.
– Ryhmätilanteissa jään herkästi sivustaseuraajan rooliin, koska en keskustelussa pysy muiden tahdissa.
Afasia ei vaikuta älykkyyteen – apua vertaistukitoiminasta
Puheterapia on afasian ensisijainen hoitomuoto, mutta sosiaalinen kanssakäyminen ja muu aivoja aktivoiva tekeminen ovat tärkeä osa kielellisten toimintojen kehittämistä.
Päivi saa iloa afaattisille henkilöille tarkoitetuista Juttu-tupa-tapaamisista. Aivoliiton ja työväen- ja kansalaisopistojen yhteistyönä järjestämää toimintaa on eri puolilla Suomea, ja keskusteluja vetää Aivoliiton kouluttama ohjaaja.
– Kun tapaamme vertaistukiryhmän kanssa, pidämme kahvihetken tai käymme syömässä, keskustelemme ajankohtaisista asioista ja teemme pieniä kielellisiä harjoituksia.
Myös lukemisharrastus ja lapsenlapset ovat Päiville tärkeitä.
– Kun menen lastenlasten kanssa syömään, mietin usein etukäteen muutaman keskustelunaiheen, joista puhumme. Lapsenlapset tietävät, mistä on kyse, jos olen välillä hiljaa. Yksi lapsenlapsista tykkää pelata kanssani sanapelejä, koska ajattelee siitä olevan minulle hyötyä.
Päivi toivoisi ihmisten muistavan, että afasia ei vaikuta ihmisen älykkyyteen.
– Joku voi joskus myös luulla, että afaattinen henkilö on humalassa. Onneksi ihmiset ovat kuitenkin usein kärsivällisiä ja antavat minun puhua asiani loppuun, vaikka sitten vähän hitaammin.
Artikkelin asiantuntijana toimi Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutti Krista Hoffström. Lähteenä on käytetty lisäksi Aivoliiton materiaaleja.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous