Allergisten reaktioiden pelko – uskallanko värjätä hiukset?

Jos hiuspohja kutisee ja punoittaa hiusten värjäämisen jälkeen, mieleen nousee kysymys: miten turvallisia hiusvärit oikein ovat? Viime vuosina on uutisoitu kestovärien – ja myös kevytvärien - aiheuttamista allergisista reaktioista, jopa niiden yhteyksistä syöpään. Kysyimme asiantuntijoilta, mitä kannattaisi ottaa huomioon hiuksia värjätessään.

Suosi hiuksiin suoraväriä

Hiusvärien koostumuksessa ja kestävyydessä on suuria eroja. Värit jaetaan kolmeen luokkaan: suoraväreihin, kevytväreihin ja kestoväreihin. Tietokirjailija, kemiantekniikan diplomi-insinööri Anja Nystén pitää suoravärejä suositeltavimpina.

– Suoravärit eli tilapäisvärit ovat muita hiusvärejä turvallisempia. Ne ovat värejä, jotka kiinnittyvät vain hiuksen pintaan ja huuhtoutuvat pois muutamassa pesussa, Anja Nystén kertoo.

Suoravärin tunnistaa marketin hyllyllä siitä, että aine on yhdessä pullossa, eikä se siis koostu sekoiteltavista ainesosista. Myös varoitusmerkinnät voi tarkistaa: jos pakkauksessa varoitetaan allergisesta reaktiosta ja siellä on suositus, etteivät alle 16-vuotiaat käyttäisi väriä, kyseessä on todennäköisesti hapettava väri eikä suoraväri.

Kevytvärit ja kestovärit koostuvat väri- ja hapetinaineesta, ja niitä käytettäessä väriaine tunkeutuu hiuksen sisään, jolloin lopputulos on kestävämpi. Näissä väreissä käytetään yleensä ainetta nimeltä parafenyleenidiamiini (PPD) tai sen johdannaisia, joista on löydetty syöpävaaralliseksi luokiteltua 4-aminobifenyyliä.

PPD:lle ei ole toistaiseksi keksitty turvallisempia vaihtoehtoja hiusväriresepteissä. Tummissa väreissä PPD-pitoisuudet saattavat olla suuremmat kuin vaaleissa.

– Haitalliset aineet kulkeutuvat elimistöön imeytymällä päänahan läpi ja värjäystilanteessa myös hengityselinten kautta. Altistus ihon kautta on huomattavasti suurempi kuin hengityksen kautta, kuvaa tutkija Sanna Heikkinen Suomen Syöpärekisteristä.

Hänen mukaansa kevyt- tai kestovärien syöpävaarallisuudesta ei voi kuitenkaan tehdä suoria johtopäätöksiä.

– Asiaa pitää tutkia lisää ennen kuin voimme sanoa, että hiusten värjäämisen ja syövän välillä on varmasti yhteys; sairauden taustalla on yleensä monia eri tekijöitä, Sanna Heikkinen sanoo.

Onko hennalla värjääminen turvallista?

Punaista, hennapensaan lehdistä tehtyä luonnonhennaa (Lawsonia inermis) on käytetty vuosituhannet. Siihen voidaan sekoittaa myös vaikkapa kanervaa tai sennakasvia sävyn muuttamiseksi.

– Luonnonhenna on sellaisenaan turvallinen väriaine. Tummiin hennaväreihin saatetaan sekoittaa kuitenkin PPD:tä, jolloin niistä tulee samantapaisia kuin tavalliset hapettavat hiusvärit, Anja Nystén kertoo.

Kasvipohjaisista tummista hennaväreistä on löydetty 4-aminobifenyyliä, vaikka PPD:tä ei välttämättä olisikaan. Mustassa hennassa on puolestaan yleensä aina PPD:tä.

Jos haluaa välttää PPD:tä ja sen johdannaisia, hennavärin tarkempaa koostumusta kannattaa selvittää, vaikka kävisikin ekokampaajalla, sillä osa ekokampaamoistakin käyttää PPD:tä sisältäviä värejä.

Hyvän ilman kampaamoissakin käytetään tavallisia hiusvärejä, joista on vain yleensä jätetty hajusteet pois.

Keskustele hiusväreistä, allergiasta ja hennasta

Miten usein voin värjätä hiuksia?

Jos värjää hiuksiaan kuuden viikon välein, altistus on paljon suurempi kuin vain kerran vuodessa värjäävällä; värjäystiheydellä voi olla merkitystä syöpähaitallisuuden kannalta.

Allerginen reaktio voi kuitenkin yllättää myös harvoin hiuksiaan värjäävän. Tavallisin hiusvärien aiheuttama terveyshaitta on juuri ihokosketusallergia PPD:lle, mistä aiheutuu punoitusta, turvotusta ja kutinaa. Kerran kehityttyään ihokosketusallergia hiusväreille on pysyvä.

Raitojen ottaminen on värjäämistä turvallisempaa

Hiusraitojen laitossa väriaine ei kosketa päänahan ihoa, joten raitojen ottaminen on koko pään värjäystä turvallisempi vaihtoehto. Haittana on kuitenkin höyryjen hengittäminen, kun väri vaikuttaa hiuksissa. Jos kuitenkin on herkistynyt väriaineelle, pelkkä värjätyn hiuksen koskettaminen ihoon saattaa aiheuttaa oireita.

Tutkija Sanna Heikkinen on lopettanut omien hiustensa värjäyttämisen tultuaan yhä tietoisemmaksi hiusväriaineiden haitallisista ominaisuuksista.

– Otan mieluummin raidat kuin värin hiuksiini, koska altistus on siinä pienempi, hän kertoo.

Vinkkejä hiusten kotivärjäykseen

Hiusten värjäämiseen on ikäsuositus

Erityisen tarkkaan hiusten värjäyttämistä kannattaisi Sanna Heikkisen ja Anja Nysténin mukaan miettiä, jos on alaikäinen. Hiusten värjäykseen on 16 vuoden ikäsuositus, mutta käytännössä sitä ei valvo kukaan: marketeissa myydään hiusväripaketteja nuoremmillekin.

Suositus johtuu siitä, että hiusvärit ovat kosmetiikkateollisuuden raskaimpia kemikaaleja.

Anja Nystén ei itse värjäytä hiuksiaan eikä ota myöskään raitoja niihin. Kulmien ja ripsien kestovärjäystäkään hän ei teetä, koska aineet ovat samantapaisia kuin hiusten värjäämisessä.

Tällä hetkellä hiusväriteollisuus valvoo tuotteidensa turvallisuutta itse. Sekä Anja Nystén että Sanna Heikkinen kaipaisivat tilanteeseen muutosta: heidän mielestään turvallisuusarvioiden tekemiseen tarvittaisiin ulkopuolinen, puolueeton valvoja.

Kemikaalikimaran hiusväriopas

Lue lisää kosmetiikka-allergiasta

Lähteinä on käytetty Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen Kosmetiikka-allergia-sivustoa, Duodecimin Terveyskirjaston artikkelia Hiusten värjäys ja terveys sekä Yleisradion Mot-ohjelmaa (2.3.2015).