Nainen puhdistaa käsiään
Bakteerikammosta kärsivän kannattaa hakeutua ammattiauttajan pakeille mahdollisimman pian.
Terveys

Altistaako koronapandemia bakteerikammolle? Asiantuntija: ”Näkymätön uhka on psyykkisesti haastava”

Asiantuntijan mukaan koronapandemia voi hyvinkin altistaa bakteerikammolle sellaisia ihmisiä, jotka eivät ennen ole bakteerikammosta kärsineet. Jo aiemmin bakteerikammosta kärsineille tilanne sen sijaan ei välttämättä ole tavallista tukalampi.
Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Nyt vallitseva koronapandemia synnyttää paljon pelkoa. Mutta altistaako koronapandemia bakteerikammolle?

– On mahdollista, että nykytilanne altistaa bakteerikammolle sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole ennen bakteerikammosta kärsineet, arvioi Plusterveyden psykiatri Leena Jaakkola.

Tilanne ei välttämättä helpota samaa tahtia koronapandemian sammumisen kanssa.

– Kun tilanne on ohi, joillekin saattaa jäädä päälle huoli siitä, mitä kaikkea näkymätöntä pitäisi varoa, arvioi Jaakkola.

Jo aiemmin bakteerikammosta kärsivien oireilu ei Jaakkolan mukaan välttämättä lisäänny nykytilanteen takia.

– Jo aiemmin oireillut ihminen on kokenut, että tällainen tilanne on jo ollut päällä. Heille maailma on näyttäytynyt tämänkaltaisena jo pidempään. Bakteerikammosta aiemmin kärsinyt saattaa kokea jopa helpotusta siitä, että hygieniaan kiinnitetään enemmän huomiota ja ihmiset ovat varovaisempia.

Miten erottaa tehostettu hygienia ja bakteerikammo?

Hygienian tehostaminen ei ole lähtökohtaisesti huono asia.

– Käsien pesun lisääminen on asia, jota infektiolääkärit ovat jo pitkään toivoneet. Lisääntyneen käsienpesun ansiosta flunssakausistakin selvittäisiin ehkä helpommin. Se, että käsienpesusta tulisi ihmisille normaalimpi rutiini, olisi siis ihan hyvä asia, Jaakkola sanoo.

Tehostettu hygienia ja bakteerikammo onkin hyvä erottaa toisistaan.

– Näiden kahden asian erottamisessa oleelliseksi asiaksi nousee luottamuksen tunne ja luottamuksen puute.

Kyse on tehostetusta hygieniasta, kun ihminen noudattaa ohjeistuksia, eli esimerkiksi pesee kätensä ja käyttää käsidesiä ohjeiden mukaan, ja pystyy sen jälkeen luottamaan siihen, että on pessyt kätensä tehokkaasti.

– Bakteerikammoinen sen sijaan ei luota siihen, että kädet ovat puhtaat ohjeiden mukaisen pesun jälkeen. Hänelle voi jäädä epäilys, että käsiin jäi kuitenkin jotain.

Bakteerikammoisen todellisuudentajukin voi hieman hämärtyä hygieniaa koskevien tekemisten suhteen.

– Vaikka bakteerikammoinen tietäisi pesseensä ja desinfioineensa kätensä, hän ei käsien pesemisen ja desinfioimisen jälkeen enää silti ole varma, tekikö hän todella niin tai tekikö riittävän perusteellisesti. Tämän takia käsienpesu on tehtävä uudestaan. Siksi bakteerikammoinen voi pestä kädet vaikka 10 kertaa peräjälkeen.

Lue myös: TM: Käsien pesu saippualla ehkäisee koronan leviämistä paremmin kuin käsidesi

Olennaista on, että bakteerikammoinen ei saavuta toimillaan samaa turvallisuudentunnetta kuin ihminen, joka vain pitää hyvää huolta hygieniastaan.

– Tämän epäluottamuksen takia bakteerikammoisen pelko on jatkuvaa. Pelko voi kyllä hetkeksi rauhoittua, mutta tulee pian uudestaan mieleen. Mielen sisäinen generaattori pukkaa mieleen koko ajan sinne uutta epäilyksen aihetta. Jos käsienpesu ei enää huoleta, saattaa seuraava huolenaihe olla esimerkiksi kengät, joista on voinut tulla bakteereja asuntoon.

Bakteerikammoon liittyvät pelot ovat pakkoajatuksia ja pelkoja lievittävät toiminnot pakkotoimintoja.

Lapsi ja nainen pesevät käsiään.

Tehostettu hygienia ja bakteerikammo ovat kaksi eri asiaa.

Bakteerikammo kielii yleisestä ahdistuneisuudesta

Jaakkolan mukaan aikuisiällä alkanut bakteerikammo kertoo siitä, että siitä kärsivän ahdistuksen taso on jostain syystä kasvanut. Syy ei välttämättä liity lainkaan hygieniaan.

– Koska jatkuva ahdistuneisuus olisi rasittavaa, mieli pyrkii tiivistämään ahdistuksen johonkin tiettyyn asiaan, esimerkiksi bakteerikammoon.

Bakteerikammo luokitellaan pakko-oireiseksi häiriöksi. Bakteerikammon hoitaminen voi olla haastavaa.

– Näkymätön uhka on psyykkisesti haastava. Se on konkreettista uhkaa vaikeampi hallita, sillä se voi leijua missä tahansa, eikä siltä puolustautumiseen ole niin selkeitä keinoja.

Lähestymistapoja bakteerikammon hoitoon on oikeastaan kaksi.

– Ensimmäinen on se, että ylipäätään tutkiskellaan ja selvitellään, mikä ihmisen elämässä aiheuttaa hänelle ahdistusta. Toinen lähestymistapa on altistaminen.

Se on Jaakkolan mukaan oleellinen osa hoitoa.

– Altistamisessa hoitavan tahon kanssa pohditaan yhdessä, miten bakteerikammoinen voisi kestää sen, että pesee kädet vain ohjeiden mukaan ja kestää sen tuskan, mitä siitä tulee. Käytännössä se tarkoittaa siis taistelua oiretta vastaan. Usein tarvitaan hoidollista tukea, että voima siihen löytyy.

Jos kärsit bakteerikammosta, hakeudu ammattilaisen pakeille

Jaakkola suosittelee ammattiavun piiriin hakeutumista mahdollisimman nopeasti, jos huomaa kärsivänsä bakteerikammosta tai muista pakko-oireista.

– Jotkut saattavat kärsiä oireilusta vuosia ennen hoitoon hakeutumista. Tällöin toistamismalli on niin vahvana muistijälkenä, että työ sen poistamiseksi on hyvin haastava. Mitä nopeammin siihen päästään kiinni ja ruvetaan kamppailemaan sitä vastaan, sitä pienempi vastus on.

Usein pakko-oireiseen häiriöön annetaan lääkitys.

– Se lähtee nopeammin heti helpottamaan oloa. Kun lääkkeen avulla ahdistuneisuus vähenee, on helpompi lähteä murtamaan omia toimintamalleja ja saada ne poikki heti kättelyssä.

Lue myös:

Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Miten erotat ohimenevän ahdistuksen ahdistuneisuushäiriöstä? Tarkkaile näitä oireita

Ahdistus on uusi masennus – yhä useampaa suomalaista ahdistaa

X