Isorokon sukulainen leviää nyt Afrikassa – näin uusi vakavampi apinarokko tarttuu ja oireilee

Kongossa leviää uusi ja vaarallisempi tautimuoto apinarokosta. Mikä on Suomen tilanne, ja pitääkö epidemian laajenemisesta olla huolissaan?

Apinarokko eli m-rokko leviää nyt Keski-Afrikassa ja erityisesti Kongossa. Maailman terveysjärjestö WHO on ilmoittanut kutsuvansa koolle hätäkokouksen selvittääkseen, muodostaako tauti kansainvälisen kansanterveys­uhan. Millaisesta taudista on kyse? Ylilääkäri Leif Lakoma THL:stä vastaa kysymyksiin apinarokosta.

Millainen tauti apinarokko eli m-rokko on?

Apinarokko on apinarokkoviruksen aiheuttama infektiotauti. Apinarokkovirus kuuluu Orthopox-virusten sukuun, johon kuuluvat myös esimerkiksi lehmärokkovirus, ontelosyylävirus sekä ihmiskunnasta hävitetty isorokkovirus.

Apinarokosta on liikkeellä kahta eri tautimuotoa. Uudempi tautimuoto näyttää olevan sairastuneelle vaarallisempi kuin vanhempi tautimuoto. Uusi tautimuoto tarttuu herkemmin ja on vanhaa tappavampi.

Lue myös: Mitkä rokotteet kannattaa hankkia omalla rahalla? Hanna Nohynek nostaa esiin neljä hyödyllistä ja yhden turhan

Millaiset ovat apinarokon oireet?

Apinarokko itää keskimäärin 6–13 vuorokautta. Ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet, selkäkipu, lihaskivut sekä väsymys.

Iho-oireet puhkeavat yleensä 1–3 päivää kuumeen noususta. Kasvoihin, käsiin ja jalkoihin nousee rakkulaista ihottumaa. Joskus rakkuloita muodostuu myös genitaalialueille ja suun limakalvoille. Rakkulat alkavat kasvaa ja muuttuvat märkiviksi ennen kuin ne kuivuvat.

Oireet kestävät tavallisesti kahdesta neljään viikkoa. Tauti paranee yleensä itsestään.

Miten apinarokko tarttuu?

Apinarokko on zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Afrikassa, jossa esiintyy apinarokkoepidemioita, virus on tarttunut tyypillisimmin sairastuneista jyrsijöistä ihmisiin.

Apinarokko voi kuitenkin tarttua myös ihmisestä toiseen. Tartunnan voi saada esimerkiksi kosketuksesta sairastuneen rakkulaeritteisiin tai pisaratartuntana, mutta tartunta vaatii silloin pitkää oleskelua sairastuneen lähettyvillä. Apinarokko ei ylipäätään tartu herkästi ihmisestä toiseen.

Miten apinarokkoa hoidetaan?

Lieväoireisen apinarokon hoitoon riittävät tavalliset kipu- ja kuumelääkkeet. Viruslääkkeitä käytetään vain vakavien apinarokkotapausten hoidossa.

Mikä on apinarokon aiheuttama kuolleisuus?

Apinarokko voi olla vaarallinen erityisesti niille, joiden puolustuskyky on madaltunut. Vanhemmassa ja lievemmässä tautimuodossa, jota esiintyy etenkin Länsi-Afrikassa, kuolleisuus apinarokkoon on ollut noin prosentti tartunnan saaneista. Keski-Afrikassa ja etenkin Kongossa leviävä uudempi ja vakavampi tautimuoto voi aiheuttaa yli 10 prosentin kuolleisuuden.

Ketkä ovat apinarokon riskiryhmää?

Riskiryhmää etenkin Afrikan ulkopuolella ovat ennen muuta miehet, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Toissa vuoden tilastoissa Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista enin osa on saatu seksiteitse. Vaikka apinarokko tarttuu huonosti ihmisestä toiseen, riski kasvaa, jos seksikumppanit vaihtuvat usein.

Uudempi, Kongossa ja sen lähialueilla esiintyvä vakavampi tautimuoto näyttää kuitenkin tartuttavan erityisesti lapsia.

Tehoaako rokote apinarokon uuteen tautimuotoon?

Apinarokkorokote on sama, joka on ollut aiemmin käytössä Euroopassa isorokkorokotteena. Rokote antaa hyvän suojan apinarokkoa vastaan.

Rokote annetaan niille, joilla on suuri riski saada apinarokkotartunta. Rokotteen voi Suomessa saada myös tautiin sairastuneen seksikumppanit ja esimerkiksi samassa taloudessa asuvat läheiset.

Rokote ehkäisee mitä luultavammin yhtä tehokkaasti apinarokon uudelta tautimuodolta kuin vanhemmaltakin.

Lue myös Kotiliesi.fi: Hinkuyskä alkaa tavallisena flunssana ja on alussa tartuttavimmillaan – pienille vauvoille tauti on vaarallinen

Onko apinarokkoa todettu Suomessa?

Suomessa on todettu 43 apinarokkotapausta. Vuonna 2024 uusia tartuntoja ei ole havaittu, vaan kaikki tartunnat ovat tätä edeltäviltä vuosilta. Kaikki 43 tapausta ovat olleet taudin vanhempaa ja lievempää muotoa – kuolemantapauksia ei ole sattunut.

Suomalaisilla ei ole syytä huoleen. Uutta ja vaarallisempaa tautimuotoa esiintyy paikallisesti vain Kongossa ja sen naapurimaissa. Siellä apinarokko on tarttunut noin 27 000 ihmiseen ja kuolemantapauksia on ilmennyt noin tuhat. Euroopassa tätä tautimuotoa ei ole havaittu. Tilannetta Afrikassa seurataan kuitenkin hyvin tarkasti.

Juttua päivitetty 23.8.2024 kello 16.50: Lisätty taudin toinen nimi m-rokko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö käyttävät apinarokosta vastedes nimitystä m-rokko. M-kirjain viittaa sanaan mpox, joka on taudin englanninkielinen nimitys. 

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Voiko denguekuumeen saada nyt Euroopan lomamatkalta? THL:n lääkäri kertoo

2. Terveys

   Syyhy leviää nyt näissä tilanteissa – bussissa tai kätellessä tartuntaa on turha pelätä

3. Terveys

   Enterorokko aikuisella – viheliään taudin oireissa on lapsien ja aikaihmisten välillä yksi selvä ero