Terveys

Ärsyttääkö maiskutus tai rouskutus? Syynä voi olla misofonia

Tavalliset syömiseen ja hengittämiseen liittyvät äänet voivat synnyttää misofoniasta eli ääniyliherkkyydestä kärsivässä ihmisessä suoranaista raivoa, vihaa tai inhoa.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Misofoniassa tietyt äänet laukaisevat voimakkaan tunnereaktion.

Tavalliset syömiseen ja hengittämiseen liittyvät äänet voivat synnyttää misofoniasta eli ääniyliherkkyydestä kärsivässä ihmisessä suoranaista raivoa, vihaa tai inhoa.

Misofonia on yliherkkyyttä tietynlaisille matalille ja toistuville äänille. Esimerkiksi syömisen äänet kuten maiskutus, hörppiminen ja rouskutus tai toisen ihmisen hengitysäänet voivat saada misofoniasta kärsivän tuntemaan raivoa, inhoa, vihaa tai paniikkia.

Voimakas tunnereaktio johtuu siitä, että syömiseen tai hengittämiseen liittyvät äänet kuormittavat misofoniasta kärsivän aivoja ja saavat aikaan jännitystilan. Ihminen joutuu ”taistele tai pakene” -tilaan, jolloin hän voi kokea voimakasta halua vahingoittaa äänen tuottajaa tai paeta tilannetta keinolla millä hyvänsä.

Misofonia näkyy aivoissa

Misofonian puhkeamisen syytä ei tiedetä. Mutta Newcasten yliopiston tutkimus osoitti, että misofonia näkyy aivoissa. Tutkijat havaitsivat misofoniapotilaan aivojen otsalohkossa muutoksia, joita ei muilla ihmisillä ole. Misofoniasta kärsivillä oli yliaktiivisuutta etummaisen aivosaaren alueella, jonka yksi tehtävä on yhdistää fyysiset aistiärsykkeet tunteisiin.

Kun misofoniasta kärsivä kuulee esimerkiksi maiskutusta, hänen aivonsa menevät ikään kuin ylikierroksille. Samalla ihminen voi alkaa hikoilla ja hänen sykkeensä voi nousta.

Miten misofoniaa hoidetaan?

Misofonia puhkeaa usein jo lapsuudessa, 10–12-vuoden iässä. Parantavaa hoitoa misofoniaan ei vielä tunneta, mutta jotkut ovat löytäneet apua muun muassa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, hypnoterapiasta ja tinnitukseen liittyvästä TRT-terapiasta (tinnitus retraining therapy).

Misofoniasta kärsivä voi kuitenkin omilla toimillaan tehdä elämästään helpompaa. Koska stressi ja väsymys saattavat lisätä ääniyliherkkyyttä, kannattaa esimerkiksi omiin elintapoihin kiinnittää huomiota.

Apukeinoina arjessa voivat toimia myös taustaäänet, kuten radio, jotka peittävät inhoa aiheuttavia ääniä. Näin ruokailutilanteista voi tulla siedettävämpiä.

Korvatulppien käyttö sen sijaan ei välttämättä ole järkevää, sillä ääniherkkyyksissä kuulojärjestelmää kannattaa siedättää ääniin. Jos tottuu hiljaisuuteen, äänet voivat jatkossa häiritä entistä enemmän.

Lähteet: BBC. Misophonia.uk, Suomen tinnitusyhdistysTimeÄäniyliherkkyys – vertaistuen apu

Keskustele:

Ääniherkkyys, misophonia

 

X