Burnout ylikuumentaa aivot ja kropan: tunnista työuupumuksen vaiheet ajoissa, sanoo psykologi ja neuvoo, miten voi parantaa omaa jaksamistaan arjessa

Burnout kehittyy hiipien, ja työuupumuksen vaiheet ovat erilaisia. – Mitä aiemmin muutokset työtapoihinsa tai työoloihinsa toteuttaa, sitä nopeammin ylikuormituksesta toipuu, psykoterapeutti sekä työterveyspsykologi Sanna Aulankoski sanoo.

Stressaavat jaksot sekä työssä että vapaa-ajalla ovat osa elämää. Haitalliseksi tilanne muuttuu silloin, kun kehon ja mielen stressitilat pääsevät pitkittymään, eikä kuormituksesta viittaaviin oireisiin suhtauduta vakavasti. Silloin vaarana on, että erilaiset työuupumuksen vaiheet tulevat ihmiselle turhankin tutuksi: intensiivinen työ sekä riittämätön palautuminen ruokkivat burnoutia, jonka myötä unelmatyökin voi muuttua painajaismaiseksi suorittamiseksi.

– Burnout on voimakas uupumustila, jossa kroppa sekä aivot ovat ylikuormittuneet. Erityisen alttiita burnoutille ovat ihmissuhde- tai tietotyöammateissa työskentelevät, mutta siihen voi sairastua periaatteessa kuka tahansa, psykoterapeutti sekä työterveyspsykologi Sanna Aulankoski sanoo.

Aulankosken mukaan burnout aiheuttaa aivoihin muutoksia, jotka kuitenkin palautuvat, kun oireita alkaa hoitaa. Väsymyksen ja velvollisuudentunteen välimaastossa luoviessa olisikin tärkeää reagoida uupumuksesta viestiviin oireisiin, sillä pienetkin muutokset rutiineihin voivat tuoda helpotusta.

Lue alta, miltä erilaiset työuupumuksen vaiheet tuntuvat sekä ohjeet siihen, kuinka omaa jaksamistaan voi parantaa.

1. Kuherrusvaihe

Kuherrusvaiheessa kaikki on uutta. Uusi työ tai vastuaalue tuntuu palkitsevalta, motivaatio on korkealla, luovuus kukoistaa ja halu todistaa oma pätevyys puskee tekemään töitä yhä lujempaa.

Työtä on paljon, mutta väsymys ohitetaan innokkuudella ja perustellaan esimerkiksi uudella työnkuvalla.

Toimi näin:

Jo kuherrusvaiheen aikana olisi hyvä panostaa työstä palautumiseen, niin mielekkäältä ja motivoivalta kuin työ tuntuisikin.

Työn tauottaminen sekä siitä irtautuminen viikonloppujen sekä lomien muodossa ovat Aulankosken mukaan tärkeitä palautumiskeinoja työssä kuin työssä.

2. Työskentely

Normaalin työskentelyvaiheen alkaessa uusien työtehtävien viehätys saattaa vähetä, ja toiset työpäivät alkavat tuntua raskaammilta kuin toiset. Muutamia päiviä tai viikkoja kestävä kuormittuminen sekä väsymys on normaalia, mutta mikäli olo ei tunnu edes viikonlopun jälkeen levänneeltä, saattaa perusstressi olla kehittymässä kohti pitkittynyttä stressiä.

Toimi näin:

Aulankoski kehottaa pitämään kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä sekä huolehtimaan riittävästä yöunen määrästä.

Stressiin ei tule suhtautua olan kohautuksella, eikä itseä pidä pakottaa kahmimaan uusia työtehtäviä edellisten päälle – ainakaan silloin, kun työnteko väsyttää jo valmiiksi.

3. Pitkittynyt stressi

Niin kutsuttu ”tekemisen pakko” sanelee pitkittyneestä stressistä kärsivän työntekoa.

Ylikuormituksesta viestivät kehon tuntemukset sivuutetaan ja pakottaudutaan työskentelemään velvollisuudentunnosta tai kunnianhimosta.

Työskentelyä leimaa ylioptimismi, joka kannustaa jaksamaan, vaikka syytä olisi jo pysähtyä. Moni saattaa ajatella lopettavansa liian työskentelyn meneillään olevan työprojektin jälkeen, mutta sama työnteko vain jatkuu.

Toimi näin:

Stressivaiheessa tärkeintä on pysähtyminen ja itsensä kuuntelu.

Mistä kuormitus oikeastaan johtuu? Ovatko stressin taustalla ongelmat työyhteisön tai esimiehen kanssa, vai aiheutuuko se itseä kohtaan asetetuista kovista vaatimuksista tai liian pedantista työtavasta?

Aulankosken mukaan ongelmaa on parasta lähteä purkamaan tiimin, esimiehen tai työterveyspsykologin kanssa riippuen siitä, mikä on kuormituksen perimmäinen syy.

Lue myös: Näin opettelet stressinhallintaa – vähennä stressiä asiantuntijan laatimalla kuukauden ohjelmalla

4. Burnout eli työuupumus

Hoitamaton stressi voi eskaloitua työuupumukseksi – joko vähitellen tai totaaliromahduksena.

Krooniseksi muuttunut väsymys vie työkyvyn, kun asioihin keskittyminen tai tiedon vastaanottaminen ei ole enää mahdollista uupumustilan vuoksi.

Myös ihmissuhteet kärsivät, kun vähäisiä voimavaroja ei jaksa käyttää arjen pyörittämiseen tai parisuhteeseen panostamiseen. Ammatillinen itsetunto voi olla kateissa, ja suhde työhön voi muuttua kyyniseksi.

Toimi näin:

Aulankosken mukaan hyvä burnoutin mittari on se, ettei edes viikkojen mittainen loma riitä palauttamaan kuormittavasta työstä. Apua kannattaa hakea työterveyshuollosta, sillä burnoutia on tärkeä lähteä purkamaan ammattilaisen kanssa ”kyllä minä pärjään” -asenteen sijaan.

Avun hakeminen työterveyspsykologilta voi ehkäistä myös burnoutin kehittymisen esimerkiksi masennukseksi.

5.  Toipuminen

Aulankoski korostaa, että toipuakseen burnoutista tai sen aiemmista vaiheista on tärkeää tunnistaa oireet ajoissa.

Eväitä palauttavampiin toimintamalleihin saa ammattilaisilta. Omasta hyvinvoinnista jo ajoissa huolehtiminen ehkäisee todennäköisesti työkyvyn menetyksen sekä siitä seuraavan, pisimmillään vuosia kestävän paranemisprosessin.

Toimi näin:

Apua kannattaa Aulankosken mukaan hakea heti, kun tunnistaa itsessään ja jaksamisessaan mitä tahansa työuupumukseen viittaaviakaan oireita.

– Mitä aiemmin muutokset työtapoihinsa tai työoloihinsa toteuttaa, sitä nopeammin ylikuormituksesta toipuu ja sitä todennäköisempää on myös välttää uupumus kokonaan. Tärkeää on myös säilyttää motivaatio työhön, sillä työn kokeminen mielekkääksi ehkäisee uupumusta, Aulankoski summaa.

Lue myös:

Näin keho kertoo, että burnout on lähellä – tunnista loppuunpalamisen varoitusmerkit

Oletko tietämättäsi matkalla kohti burnoutia? 14 merkkiä siitä, että altistat itsesi uupumiselle

Uupuminen yllättää monet salakavalasti keskellä ruuhkavuosia – toipuminen vaatii kolmenlaisia muutoksia