Terveys

Dysbioosi ylipainon ja vatsavaivojen syynä? Kysyimme asiantuntijalta 6 kysymystä suoliston epätasapainosta

Dysbioosilla tarkoitetaan suoliston mikrobiston epätasapainoa. Mutta miten dysbioosi oireilee ja onko kyseistä vaivaa epäiltäessä kannattavaa suunnata tutkimuksiin? Kysyimme asiantuntijalta.
21.2.2020 Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen vastasi kysymyksiimme dysbioosista.

1. Kuinka yleinen vaiva dysbioosi on?

”Dysbioosin yleisyydestä ei ole tutkimustietoa. Suoliston mikrobiston epätasapainon ajatellaan olevan taustalla todella monessa yleisessä sairaudessa, eli siinä mielessä voidaan puhua yleisestä vaivasta. Dysbioosi on todennäköisesti osatekijänä monissa sairauksissa esimerkiksi geneettisen alttiuden ja elämäntapatekijöiden lisäksi.”

2. Millaisia oireita dysbioosista tulee?

”Yleisesti ajatellaan, että dysbioosi voi olla yhteyksissä vatsavaivoihin, ylipainon kertymiseen, diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, Alzheimerin tautiin, muihin muistihäiriöihin ja skitsofreniaan. Puhutaan siis monista taudeista. Dysbioosi linkittyy suoliston läpäisevyyteen ja sitä kautta matala-asteiseen tulehdukseen, joka sekin taas on taustatekijänä hirvittävän monessa yleisessä sairaudessa. Myös esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymän taustalla voi olla dysbioosi, mutta dysbioosia ei ole silti kaikilla, joilla on ärtynyt suoli.”

3. Miten dysbioosi todetaan?

”Tarkkaa kliinistä tutkimusta, jolla dysbioosi voidaan todeta, ei ole. Dysbioosista puhutaan todella paljon, mutta tosiasiassa ei ole mitään absoluuttista käsitystä siitä, mikä olisi täysin ideaali suolistomikrobistoprofiili. Siksi dysbioosista puhuttaessa on muistettava, että kyseessä ei ole varsinaisesti mikään diagnoosi. Jos ihmisellä on hyvin yksipuolinen suolistomikrobiston profiili, puhutaan dysbioosista.

Tällä hetkellä yksityisillä lääkäriasemilla tehdään kalliita testauksia. Näkisin tällaiset testaukset kuitenkin suurimmaksi osaksi aika turhina. Jos ihmisellä on vakavia oireita, niitä kyllä tutkitaan myös julkisella puolella.”

4. Mistä dysbioosi johtuu?

”Taustatekijöitä on todella paljon. Kaupungistuminen on muuttanut bakteerikantaamme. Lapsuudessa, ennen kolmatta ikävuotta, olisi tärkeää altistua maabakteereille, jotka ovat tärkeässä roolissa siinä, että immuunipuolustus vahvistuu. Jos tätä altistusta ei ole, se voi olla suuri tekijä dysbioosin synnyssä. Tiedetään, että lemmikkieläimet suojaavat allergioilta ja astmalta, mutta todennäköisesti myös suolistomikrobiston hävikiltä, jollaista dysbioosissa on. Nämä ovat suuret vaikuttavat tekijät.

Lisäksi dysbioosin voi aiheuttaa kuituköyhä, yksipuolinen ruokavalio. Suolistomikrobisto ei voi hyvin, jos ruokavaliosta puuttuvat kuidut ja antioksidantit. Ruokavalion lisäksi myös muut elämäntapatekijät vaikuttavat suolistomikrobiston hyvinvointiin. Liikkuminen parantaa suoliston mikrobistoa. Jos sitä ei ole, se voi olla haitaksi suolistolle, kuten stressikin. Myös lääkkeiden käyttö voi johtaa dysbioosiin. Nykyään tiedetään, että myös muut kuin antibiootit vaikuttavat suolistomikrobistoon.”

Nainen keittiössä

Ruoka on asiantuntijan mukaan keskeisin suolistomikrobistoon vaikuttava tekijä.

5. Jos epäilee itsellä dysbioosia, onko asia tarpeen selvittää?

”Ei ole. Jos tutkimuksissa käy ilmi, että suolistomikrobisto on yksipuolinen, annetaan tutkittavalle samoja ravitsemusneuvoja, joita on seuraavan kysymyksen vastauksessa. Kenties tulevaisuudessa voi kuitenkin olla, että tutkimuksesta tulee sellainen, että sen perusteella ihmiselle voidaan antaa yksilöllisempiä ohjeita.”

6. Miten dysbioosia voidaan hoitaa ja ehkäistä?

”Ruoka on keskeisin suolistomikrobistoon vaikuttava tekijä. Oikeanlaisen ruoan avulla suolistomikrobistossa voidaan ruokkia hyviä bakteereja. Jos ihminen kertoo, että hän syö yksipuolisesti, paljon pikaruokaa, vähän kuituja ja kasviksia, niin on selvää, että kyseisen ihmisen suolistomikrobisto ei voi hyvin. Lautasmalli ja monipuolinen ravinto on hyväksi suolistomikrobistolle.

Lautaselle kannattaa valita salaatin ja tomaatin lisäksi kaalikasviksia ja juureksia sekä erilaisia tuotteita satokauden mukaan. Hedelmiä ja marjoja sekä terveellisiä viljoja kannattaa syödä monipuolisesti. Proteiineissa kannattaa suosia kasviproteiineja sekä kalaa ja välttää punaista lihaa.

Alkuun ruokavaliomuutoksesta voi seurata suolisto-oireita. Voi tuntua, että vatsaoireet hetkellisesti jopa pahenevat. Siksi esimerkiksi kuitua kannattaa lisätä ruokavalioon vähitellen. Nämä oireet kuitenkin tasaantuvat päivien tai viimeistään viikkojen aikana. Tutkimuksista tiedetään, että suolistomikrobisto voi muuttua nopeastikin.

Ruokavaliolla ei kuitenkaan voida luoda bakteerikantaa, joka on joskus kuollut. Jos todetaan, että jokin tarpeellinen bakteerikanta puuttuu kokonaan, tarvitaan bakteeriterapiaa eli probioottien syömistä tai ulostesiirtoja. Terveiden ihmisten ei tarvitse popsia probiootteja, mutta tietyissä sairauksissa niiden käyttöä voidaan suositella. Ulostesiirroista puhutaan paljon, mutta niiden tulokset eivät ole kovin hyviä toiminnallisiin sairauksiin. Ulostesiirtojen hoitotulokset kuitenkin varmasti paranevat lähitulevaisuudessa, kun niitä analysoidaan tarkemmin.

Dysbioosin ennaltaehkäisyssä on tärkeää myös kiinnittää huomiota lääkkeiden käyttöön. Lääkkeitä ei tulisi ottaa turhaan, vaan aina olisi punnittava niiden mahdollinen hyöty ja haitta.”

Lue lisää:

Onko suoliston bakteerikanta avain terveyteen? 8 väitettä suolistosta ja hyvinvoinnista

Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa jopa hedelmättömyyttä – asiantuntija kertoo, milloin kannattaa mennä lääkäriin

Kärsitkö ruoansulatuksen ongelmista? Nämä ovat yleisimmät syyt ruoansulatusvaivoihin – ja ratkaisut niihin

Lue myös

Suosittelemme